Euroopan keskus (ECMWF) julkaisi tänään odotetun kuukausiennusteen, joka yltää jo elokuun toiselle viikolle. Hellepolemiikki on viime viikkoina käynyt kuumana ja jakaa jyrkästi mielipiteitä: osalle kesä ei ole kunnon kesä ilman aurinkoisia hellepäiviä, osalle puolestaan raikas ja vaihteleva kesäsää sopii kuin nenä päähän. Kumpaan kastiin sinä kuulut?
Eilen pysähdyin Maikkarin iltavuorossani tutkimaan ennustearkistoja ja erityisesti silmään pistivät kartat vuoden takaa heinäkuulta. Vuosien välinen kontrasti on huima, katso vaikka:
Vuodet eivät ole veljeksiä. Näillä ennustekartoilla on aikaeroa liki päivälleen vuosi. Lähde: MTV Sää
Heinäkuun alku ollut harvinaisen kylmä
Ilmastopalvelun mukaan heinäkuun alku (1.-11.7.) on ollut koko Suomen mittakaavassa harvinaisen kylmä eli toistuu keskimäärin kerran vuosikymmenessä. Tähän mennessä heinäkuun alku sijoittuu mittaushistoriamme 10 kylmimmän joukkoon – poikkeama kylmempään suuntaan on laajalti 2-3,5 astetta, maan kaakkoisosassa paikoin liki neljä astetta. Kymenlaaksossa alkukuu on ollut paikoin jopa poikkeuksellisen kylmä: Virolahden mittausasemalla heinäkuun alku sijoittuu toisiksi kylmimmäksi mittaushistoriassa.
Pilvilautan alla sää on jäänyt heinäkuun alussa harvinaisen viileäksi. Kuva: @malin.safin #forecasuomi
Uusi kuukausiennuste: ilmakehä nyt kaoottisessa tilassa, kaikki mahdollista
Aurinkoinen ja helteinen alkukesä vaihtui heinäkuun ensimmäisen päivän jälkeen silmänräpäyksessä epävakaiseen ja viileään kesäsäähän. Kuluneena heinäkuuna helleraja on mennyt jossain päin Suomea rikki vain yhtenä päivänä, kun keskimäärin helteille ylletään 16 päivänä. Ja jos viimeisintä kuukausiennustetta katsoo, ei helteitä ole näköpiirissä hetkeen. Loppuviikolla saatetaan kolkutella paikkakuntakohtaisia kylmyysennätyksiä. Viimeksi tavanomaista kylmempi heinäkuu koettiin vuonna 2017, jolloin helteet olivat niukassa.
Lappeenrannan sadekiintiö jo täynnä
Alkukuun voimakkaat sade- ja ukkoskuurot ovat kastelleet erityisesti maan eteläosaa. Esimerkiksi Lappeenrannassa vettä on kertynyt jo 88,4 mm eli selvästikin yli heinäkuun normaalin (70 mm) sademäärän. Muuallakin maan eteläosassa on ensimmäisen viikon kuluessa satanut liki koko heinäkuun edestä.
Heinäkuu onkin sisämaassa vuoden sateisin kuukausi, mutta valtaosa sateista on peräisin yksittäisistä ja hetkellisesti voimakkaista sadekuuroista, joten suurista sademääristä huolimatta sadepäivien lukumäärä on alhaisempi kuin esimerkiksi syyskuukausina.
Suurimmat sadekertymät heinäkuun ensimmäisellä viikolla osuivat maan etelä- ja kaakkoisosaan.
Ennemmin hallaa kuin hellettä – loppuviikko paikoin ennätyskylmä
Miltä kuulostaisi heinäkuinen pakkanen? No, näin on itse asiassa jo kahdesti käynytkin tämän heinäkuun aikana: 1.7. lämpötila laski Sallan Naruskassa yöllä -0,5 asteeseen ja 5.7. vastaisena yönä Ylivieskassa peräti -1,7 asteeseen. Pakkasyöt eivät ole täysin poissuljettuja Lapissa myöhemminkään tällä viikolla, myös hallan riskiä on erityisesti pohjoisessa ja paikoin Pohjanmaalla. Unohdetaan siis heinähelteet ja puhutaan tänä vuonna ennemmin heinähallasta.
Halla onkin sujuva aasinsilta loppuviikon koleutta ajatellen. Ilmavirtaus käy meillä lähipäivinä kylmimmältä mahdolliselta kantilta koillisesta tuoden mukanaan Vienanmeren kosteutta ja koleutta. Varsinkin maan itäpuoliskolla Vienanmeren terveiset näyttäytyvät lähipäivinä matalalla roikkuvana pilvilauttana ja jopa tihkusateena. Osassa ennustemalleista päivän ylin lämpötila jää keskiviikosta eteenpäin itärajalla paikoin vain 10 asteeseen. Näin alhaiset päivälämpötilat voivat paikallisesti olla jopa ennätyksellisen alhaisia vuodenaikaan nähden. Normaali päivälämpötila on heinäkuussa maan etelä- ja keskiosassa 20-23 astetta.
Heinähelteitä ei ole näköpiirissä, ennemminkin kuvan mukaista pilvilauttaa ja viileää kesäsäätä. Kuva: Matti Hietala
Naantalin aurinko paistaa!
Mutta onnittelut teille lämmöstä nauttiville, jotka lomailette tämän viikon länsirannikolla tai lounaissaaristossa. Venäjän kosteankylmä hönkäys ei yllä sinne saakka: useampana päivänä aurinko paistaa ja nostaa lämpötilan 20 asteen tuntumaan tai sen paremmalle puolelle. Ja mikäpä nyt Naantalin aurinkoa himmentäisikään?
Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tällä hetkellä väliinputoajia: vilkaisepa alla olevaa kuvaa. Sekä meidän pohjois- että eteläpuolella on helleilmaa, ja tämä asetelma näyttäisi jatkuvan pitkälle ensi viikkoon. Jäämerellä vaeltaa parhaillaan niin lämmintä ilmamassaa, että mantereen yllä auringonpaisteessa se antaisi edellytykset 30 asteen helteille. Huolestuttavaa onkin nyt seurata helleilman vaellusta kohti Grönlannin itärannikon jäätiköitä.
Pohjoismaat ovat tällä hetkellä viileämmässä kuopassa. Helleilmaa liikkuu sekä meidän etelä- että pohjoispuolella.
Siperian helleilma levisi Jäämerelle, suuntana Grönlanti
Kaukaa Suomen itäpuolelta Pohjois-Venäjältä puskee parhaillaan itävirtauksen mukana Siperian yllä lämmennyttä helleilmaa Jäämerelle. Tätä kirjoittaessani Novaja Zemljan kaakkoispuolella lämpötila huitelee yli 30 asteessa. Nyt tätä samaa helleilmaa virtaa Suomen pohjoispuolella kohti Huippuvuoria ja ensi viikolla kohti Grönlantia.
Kun me meteorologit puhumme hellemassasta tai helteisestä ilmamassasta, viittaamme noin 1,5 kilometrin korkeudessa olevan ilman lämpötilaan. Kun kesäaikana ilman lämpötila on 1,5 kilometrin korkeudella vähintään 8-asteista, voidaan maan pinnassa mitata aurinkoisessa ja heikkotuulisessa säässä hellelukemia. Nyt Jäämerellä muhii peräti 14-asteista ilmamassaa, mikä voisi mantereen yllä nostaa lämpötilan jopa yli 30 asteeseen – kuten Pohjois-Venäjällä on käynytkin. Kylmän Jäämeren yllä hellemassa ei kuitenkaan pääse ”oikeuksiinsa”, koska kylmä pinta jäähdyttää ilman auringonpaisteesta huolimatta.
Lähipäivinä helteinen ilmamassa pyyhkäisee kuitenkin Huippuvuorten yli ja nostaa lämpötilan siellä paikallisesti yli 15 asteeseen maan pinnassa. Normaali heinäkuun päivälämpötila on alle 10 astetta. Huolestuttavinta tilanteessa onkin hellemassan vyöryminen ensi viikolla aina Grönlannin itärannikon jäätiköille saakka – sinne, minne se ei todellakaan kuuluisi.
Helleilma viistää lähipäivinä myös Jäämeren rannikkoa ja pohjoisinta Suomea, mutta runsaan pilvisyyden ja sateiden alla lämpötila jää selvästi hellerajan alapuolelle. Kuva: Pohjois-Norja, Tromssan seutu
Helleaalto myös Alaskaan – Suomeen sateita tulvaksi saakka?
Jäämeri ei ole tällä hetkellä pohjoisen pallonpuoliskon ainoa epätyypillinen paikka, missä on helleilmaa. Toisella puolella maapalloa Alaskassa varaudutaan viikonloppuna tukahduttavaan helteeseen: Etelä- ja Keski-Suomea vastaavilla leveysasteilla päivän ylin lämpötila voi kohota jopa 35 asteeseen!
Forecan piste-ennuste Alaskan Talkeetnaan: päivän ylin lämpötila kohoaa viikonloppuna 33 asteeseen.
Suomessa sitä vastoin odotamme viikonlopuksi paikallisesti erittäin suuria sadekertymiä. Perjantain aikana eteläisen Suomen yllä syvenevä pieni matalapaine voi tuoda pohjoiselle Itämerelle myrskytuulia ja mantereen ylle rankkoja ukkossateita. Paikallisesti viikonlopun aikana vettä voi tulla yli 50 mm eli koko heinäkuun sademäärä kerralla. Kaupunkitulviakin voi syntyä, mikäli saderyöpytys osuu asutusalueille.
Tuleva viikonloppu on jälleen kesätapahtumia täynnä ja mm. Turun Ruisrockissa kostein päivä on perjantai, mutta viikonlopun sateet ovat jo pääosin kuuroluonteisia ja aurinkokin välillä pilkahtaa festariväelle. Sadetutka kannattaa ottaa viikonlopun aikana käyttöön!
Helteet jakavat mielipiteitä: jotkut karsastavat, toiset nauttivat. Mutta siitä ei pääse yli eikä ali, että Suomessa helteisimmät paikkakunnat ovat keskittyneet tietylle alueelle, joka yltää Varsinais-Suomen sisämaasta kohti Etelä-Karjalaa. Kuluneen vuosituhannen helteisin kaupunki on Forecan selvityksen mukaan Kouvola, jossa on 3.7.2019 mennessä mitattu 492 hellepäivää eli keskimäärin 26-27 kesässä. Hellepäivän edellytys on lämpötilan kohoaminen vähintään 25,1 asteeseen.
Poikkeuksellisen ankara kesäkuinen helleaalto rantautuu tänään Manner-Eurooppaan. Eilisen korkein lämpötila mitattiin Kreikan Lamiassa, 37,4 astetta. Pohjois-Afrikassa Algeriassa (In-Salah) ylin lukema kohosi jopa 47,9 asteeseen. Kaikista kuumin Saharasta peräisin oleva ilmamassa rantautuu mantereellemme keskiviikoksi.
Lämpöennätykset menossa uusiksi
Tämän viikon poikkeuksellinen helleaalto tulee rikkomaan useita maa- ja paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä. On todennäköistä, että useammassa Länsi-Euroopan valtiossa rikotaan kaikkien aikojen kesäkuun lämpöennätys. Vaarassa ovat ehkä myös kaikkien aikojen korkeimmat maakohtaiset lämpöennätykset, joista esimerkkeinä seuraavat: Itävalta 40,5 °C (8.8.2013), Ranska 44,1 °C (12.8.2003), Saksa 40,3 °C (5.7.2015, 7.8.2015) ja Sveitsi 41,5 °C (11.8.2013).
Iberian niemimaalla, Ranskassa, Pohjois-Italiassa ja Sveitsissä voidaan mitata lähipäivinä yli 40 asteen huippuhelteitä. Kuvassa torstai-iltapäivän tilanne. Kuva: MTV Sää
Kuuminta yleensä heinä-elokuussa
Valtaosa Euroopan lämpöennätyksistä on mitattu heinä- tai elokuun puolella. Erityisesti Välimeren maissa loppukesää kohden lämpenevä meri edesauttaa erittäin korkeiden lämpötilojen esiintyvyyttä nimenomaan loppukesästä. Tiettävästi korkein Euroopan puolella mitattu lämpötila on Kreikan Ateenassa 10. heinäkuuta vuonna 1977 mitattu 48,0 astetta. Myös Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa on mitattu vähintään 47 asteen ennätyslukema. Yleensä näin korkeat lämpötilat liittyvät paikallaan pysyvään korkeapaineen alueeseen ja Saharasta saapuvaan kuumaan ja kuivaan ilmaan. Välimeren maat ovatkin Euroopan otollisinta aluetta erittäin korkeille lämpötiloille, koska alue on kesäaikana erittäin kuiva eikä niukka kasvillisuus sido lämpöä haihtumisprosessien myötä.
Auringonlasku Algeriassa, kuva: Markus Mäntykannas
Onko lomasi alkanut ja suuntaatko ensi viikolla Etelä- tai Länsi-Eurooppaan? Luvassa on hyvin tukalaa kyytiä, koska Saharan kuumat aallot puskevat kohti pohjoista ja paikallaan pysyvän korkeapaineen alla lämpötila kohoaa suomalaisten suosimissa kaupunkilomakohteissa jopa 35-40 asteeseen.
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
