Helteetön heinäkuu? Loppuviikolla paikoin ennätyksellisen kylmää

Julkaistu

Aurinkoinen ja helteinen alkukesä vaihtui heinäkuun ensimmäisen päivän jälkeen silmänräpäyksessä epävakaiseen ja viileään kesäsäähän. Kuluneena heinäkuuna helleraja on mennyt jossain päin Suomea rikki vain yhtenä päivänä, kun keskimäärin helteille ylletään 16 päivänä. Ja jos viimeisintä kuukausiennustetta katsoo, ei helteitä ole näköpiirissä hetkeen. Loppuviikolla saatetaan kolkutella paikkakuntakohtaisia kylmyysennätyksiä. Viimeksi tavanomaista kylmempi heinäkuu koettiin vuonna 2017, jolloin helteet olivat niukassa.

Lappeenrannan sadekiintiö jo täynnä

Alkukuun voimakkaat sade- ja ukkoskuurot ovat kastelleet erityisesti maan eteläosaa. Esimerkiksi Lappeenrannassa vettä on kertynyt jo 88,4 mm eli selvästikin yli heinäkuun normaalin (70 mm) sademäärän. Muuallakin maan eteläosassa on ensimmäisen viikon kuluessa satanut liki koko heinäkuun edestä.

Heinäkuu onkin sisämaassa vuoden sateisin kuukausi, mutta valtaosa sateista on peräisin yksittäisistä ja hetkellisesti voimakkaista sadekuuroista, joten suurista sademääristä huolimatta sadepäivien lukumäärä on alhaisempi kuin esimerkiksi syyskuukausina.

Suurimmat sadekertymät heinäkuun ensimmäisellä viikolla osuivat maan etelä- ja kaakkoisosaan.

Ennemmin hallaa kuin hellettä – loppuviikko paikoin ennätyskylmä

Miltä kuulostaisi heinäkuinen pakkanen? No, näin on itse asiassa jo kahdesti käynytkin tämän heinäkuun aikana: 1.7. lämpötila laski Sallan Naruskassa yöllä -0,5 asteeseen ja 5.7. vastaisena yönä Ylivieskassa peräti -1,7 asteeseen. Pakkasyöt eivät ole täysin poissuljettuja Lapissa myöhemminkään tällä viikolla, myös hallan riskiä on erityisesti pohjoisessa ja paikoin Pohjanmaalla. Unohdetaan siis heinähelteet ja puhutaan tänä vuonna ennemmin heinähallasta.

Halla onkin sujuva aasinsilta loppuviikon koleutta ajatellen. Ilmavirtaus käy meillä lähipäivinä kylmimmältä mahdolliselta kantilta koillisesta tuoden mukanaan Vienanmeren kosteutta ja koleutta. Varsinkin maan itäpuoliskolla Vienanmeren terveiset näyttäytyvät lähipäivinä matalalla roikkuvana pilvilauttana ja jopa tihkusateena. Osassa ennustemalleista päivän ylin lämpötila jää keskiviikosta eteenpäin itärajalla paikoin vain 10 asteeseen. Näin alhaiset päivälämpötilat voivat paikallisesti olla jopa ennätyksellisen alhaisia vuodenaikaan nähden. Normaali päivälämpötila on heinäkuussa maan etelä- ja keskiosassa 20-23 astetta.

Heinähelteitä ei ole näköpiirissä, ennemminkin kuvan mukaista pilvilauttaa ja viileää kesäsäätä. Kuva: Matti Hietala

Naantalin aurinko paistaa!

Mutta onnittelut teille lämmöstä nauttiville, jotka lomailette tämän viikon länsirannikolla tai lounaissaaristossa. Venäjän kosteankylmä hönkäys ei yllä sinne saakka: useampana päivänä aurinko paistaa ja nostaa lämpötilan 20 asteen tuntumaan tai sen paremmalle puolelle. Ja mikäpä nyt Naantalin aurinkoa himmentäisikään?

3 vastausta artikkeliin “Helteetön heinäkuu? Loppuviikolla paikoin ennätyksellisen kylmää”

  1. Tässä on viljan tuottajille tulossa taas lisää harmaita hiuksia. Huonojen satovuosien putki näyttää jatkuvan, sillä kylmyys ja märkyys on huono yhdistelmä. Auringon aktiivisuus vaikuttaa satonäkymiin:

    https://www.nature.com/news/2003/031215/full/news031215-12.html

    Vaikka vaikutusmekanismien selitys tuossa on vähän hakuammuntaa, niin yhteys on selvä, kuten Suomessakin saatiin ikävä kyllä todeta pikkujääkaudella. Ennemmin kyse lienee kuitenkin suihkuvirtausten dynamiikasta:

    https://www.space.com/19280-solar-activity-earth-climate.html

  2. Haluan huomauttaa ilmaston lämpenemisestä huolestuneille, että jos Suomessa olisi yhtään viileämpi ilmasto, olisi maanviljely maassamme mahdotonta. Esimerkiksi ilmasto”tiedemiesten” lämpötilatilastoinnin aloitusaikaan ja”nollapisteessä” jota kutsutaan ilmasto”tieteessä” esiteollisena aikana mutta jonka meteorologinen termi on pikku jääkausi. Suomessa kuoli massoittain ihmisiä nälkään ja sairauksiin. Vastuullisten päättäjien tulisikin valmistautua tuleviin kylmyyden aiheuttamiin katovuosiin, esim. perustamalla viljojen varmuusvarastoja. Ei siksi, etteikö Suomella olisi varaa ostaa ravintoa katovuosina, vaan siksi että maapallon nälkää näkevillä riittäisi paremmin ravintoa.

    1. Tässä oikeastaan paras paperi, jonka olen Skandinavian kesälämpötiloista nähnyt:

      https://www.stevenphipps.com/publications/zhang2015.pdf

      Johtopäätöksenä on, että ”esiteollinen” aika 1700- luvun lopulta 1900 -luvun alkuun on ollut kylmin jakso 1200 -vuotisessa katsannossa. Toisaalta sitä seuraavat 100 vuotta on ollut lämpimintä aikaa. Hiilidioksidipitoisuus on lähtenyt kunnolla nousuun vasta 1950 -luvulla, joten ei sen piikkiin nousua ”esiteollisesta” ajasta voi mitenkään laittaa. Toisaalta siinä oli Maunderin ja Daltonin (1800 -luvun alussa) minimit kylmimmän jakson edellä ja aikana ja viimeisen 100 vuoden aikana Auringon aktiivisuus on ollut korkeimmillaan tuhanteen vuoteen. Eli lämpötilan suuret linjat näyttäisivät ennemminkin seuraavan juuri Auringon aktiivisuutta viiveellä. Nythän jo alkukesät (kesäkuut) ovat hitusen viilenneet 1950 -luvulta lähtien, jolloin Auringon aktiivisuus teki huippujakson ja koko vuodenkin lämpötilat näyttäisivät taittuvan jo laskuun 2000 -luvun edetessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.