Helleilma vaeltaa nyt Jäämerellä kohti Grönlantia – milloin helle palaa Suomeen?

Julkaistu

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tällä hetkellä väliinputoajia: vilkaisepa alla olevaa kuvaa. Sekä meidän pohjois- että eteläpuolella on helleilmaa, ja tämä asetelma näyttäisi jatkuvan pitkälle ensi viikkoon. Jäämerellä vaeltaa parhaillaan niin lämmintä ilmamassaa, että mantereen yllä auringonpaisteessa se antaisi edellytykset 30 asteen helteille. Huolestuttavaa onkin nyt seurata helleilman vaellusta kohti Grönlannin itärannikon jäätiköitä.

Pohjoismaat ovat tällä hetkellä viileämmässä kuopassa. Helleilmaa liikkuu sekä meidän etelä- että pohjoispuolella.

Siperian helleilma levisi Jäämerelle, suuntana Grönlanti

Kaukaa Suomen itäpuolelta Pohjois-Venäjältä puskee parhaillaan itävirtauksen mukana Siperian yllä lämmennyttä helleilmaa Jäämerelle. Tätä kirjoittaessani Novaja Zemljan kaakkoispuolella lämpötila huitelee yli 30 asteessa. Nyt tätä samaa helleilmaa virtaa Suomen pohjoispuolella kohti Huippuvuoria ja ensi viikolla kohti Grönlantia.

Kun me meteorologit puhumme hellemassasta tai helteisestä ilmamassasta, viittaamme noin 1,5 kilometrin korkeudessa olevan ilman lämpötilaan. Kun kesäaikana ilman lämpötila on 1,5 kilometrin korkeudella vähintään 8-asteista, voidaan maan pinnassa mitata aurinkoisessa ja heikkotuulisessa säässä hellelukemia. Nyt Jäämerellä muhii peräti 14-asteista ilmamassaa, mikä voisi mantereen yllä nostaa lämpötilan jopa yli 30 asteeseen – kuten Pohjois-Venäjällä on käynytkin. Kylmän Jäämeren yllä hellemassa ei kuitenkaan pääse ”oikeuksiinsa”, koska kylmä pinta jäähdyttää ilman auringonpaisteesta huolimatta.

Lähipäivinä helteinen ilmamassa pyyhkäisee kuitenkin Huippuvuorten yli ja nostaa lämpötilan siellä paikallisesti yli 15 asteeseen maan pinnassa. Normaali heinäkuun päivälämpötila on alle 10 astetta. Huolestuttavinta tilanteessa onkin hellemassan vyöryminen ensi viikolla aina Grönlannin itärannikon jäätiköille saakka – sinne, minne se ei todellakaan kuuluisi.

Helleilma viistää lähipäivinä myös Jäämeren rannikkoa ja pohjoisinta Suomea, mutta runsaan pilvisyyden ja sateiden alla lämpötila jää selvästi hellerajan alapuolelle. Kuva: Pohjois-Norja, Tromssan seutu

Helleaalto myös Alaskaan – Suomeen sateita tulvaksi saakka?

Jäämeri ei ole tällä hetkellä pohjoisen pallonpuoliskon ainoa epätyypillinen paikka, missä on helleilmaa. Toisella puolella maapalloa Alaskassa varaudutaan viikonloppuna tukahduttavaan helteeseen: Etelä- ja Keski-Suomea vastaavilla leveysasteilla päivän ylin lämpötila voi kohota jopa 35 asteeseen!

Forecan piste-ennuste Alaskan Talkeetnaan: päivän ylin lämpötila kohoaa viikonloppuna 33 asteeseen.

Suomessa sitä vastoin odotamme viikonlopuksi paikallisesti erittäin suuria sadekertymiä. Perjantain aikana eteläisen Suomen yllä syvenevä pieni matalapaine voi tuoda pohjoiselle Itämerelle myrskytuulia ja mantereen ylle rankkoja ukkossateita. Paikallisesti viikonlopun aikana vettä voi tulla yli 50 mm eli koko heinäkuun sademäärä kerralla. Kaupunkitulviakin voi syntyä, mikäli saderyöpytys osuu asutusalueille.

Tuleva viikonloppu on jälleen kesätapahtumia täynnä ja mm. Turun Ruisrockissa kostein päivä on perjantai, mutta viikonlopun sateet ovat jo pääosin kuuroluonteisia ja aurinkokin välillä pilkahtaa festariväelle. Sadetutka kannattaa ottaa viikonlopun aikana käyttöön!

Milloin helteet palaavat Suomeen?

Tämä kysymys on varmasti monen lämmöstä pitävän lomailijan mielessä näin kesälomakauden vilkkaimpana aikana. Vielä ei kuitenkaan näy ennustemalleissa viitteitä helleilman palaamisesta Suomeen – pikemminkin meitä vaanii ensi viikon loppupuolella entistäkin viileämpi ilma Venäjän puolella. Skandinaviassa Ruotsin ja Norjan puolella on kuitenkin ensi viikolla jo lämpimämpää ilmaa ja paikallisesti hellettä – hyvin lähellä se on myös Suomea. Katsotaan, miten käy: viekö lännen lämmin vai idän kylmä voiton tällä kertaa.

Vaikka heinäkuun alkupuolisko onkin tavanomaista viileämpi ja sateisempi, ei vielä kannata heittää pyyhettä kehiin. Helteen ystäville tiedoksi, että myöhäisin hellepäivä Suomessa on ollut 17. syyskuuta, joten vielä on ainakin 74 päivää pelivaraa.

22 vastausta artikkeliin “Helleilma vaeltaa nyt Jäämerellä kohti Grönlantia – milloin helle palaa Suomeen?”

  1. Kysymykseen vastaus: ensi kesänä aikaisintaan, tuskin silloinkaan. Helteitä saadaan nykyisellään n. 3-4 vuoden välein, tosin sitten kun niitä tulee, niitä tulee roppakaupalla.

    1. Tuskinpa tämän kesän helteiden tilanne noin synkkä on, sillä tuollainen vaatisi jo erinäisten uusien tilastoennätysten tekemistä. Ja kun me kaikki tiedämme, kuinka 2000-luvulla ovat kylmyysennätykset olleet kiven alla (eipä tule mieleen muita kuin lokakuun 2002 keskilämpötila Kaisaniemessä), niin on käytännössä 100% varmaa, että helteitä tulee vielä tälle kesälle.

      1. Onhan sitä lähes helteettömiäkin kesiä ollut, joten tiedä häntä. 2015 elokuukin taisi olla helteetön laajasta korkeapaineen alueesta huolimatta. Oli erikoinen sää, kun aurinko paistoi päivisin, mutta yöt olivat kylmiä kuin tyypillisesti kuivalla kevätsäällä.

        1. Elokuu 2015 ei suinkaan ollut helteetön, vaan kesän 2015 ylivoimaisesti helteisin ja samalla koko sen kesän ainoa kunnolla helteinen kuukausi. Hellepäiviä oli elokuussa 2015 kaikkiaan 15 kappaletta, kun pitkän ajan keskiarvo on 9. Eli se oli selvästikin tavanomaista elokuuta helteisempi ja myös lämpimämpi.

          https://ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2015

          Suomessa ei ole 2000-luvulla ollut toistaiseksi ainuttakaan täysin helteetöntä elokuuta, vaan sellaisen löytääkseen pitää mennä yli 20 vuoden taakse vuoteen 1998. Tosin jokunen hyvin vähähelteinen elokuu on ollut, vain 1 hellepäivä elokuussa vuonna 2008, 2 hellepäivää elokuussa 2016 ja 3 hellepäivää elokuussa 2012.

          https://ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot

  2. Ei tule ihan heti hellettä kun ei sitä ole liiemmälti tiedossa itä- tai eteläpuolellemmekaan. Suursäätila jumittui nyt tähän asentoon. Toisaalta seuraavien viikkojen aikana sateetkin ovat maltillisia, joten ihan mukavaa kesäsäätähän tämä. Suht. kuivaa eikä liian lämmintä.

  3. Moi Markus,
    Nyt kun napajäät ja Grönlanti sulavat yhä kiihtyvää tahtia, onko tietoa onko merenrantakiinteistöjen arvot Suomessa ja maailmalla lähtenyt laskusuuntaan? Sikäli kun ilmastonmuutos nostaa merien pintoja ja lisää hirmumyrskyjä olettaisin merenrantakiinteistöjen kiinnostavuuden hiipuvan.

    1. Tässä maailmassa Grönlannissa ei ole tapahtunut tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä viimeiseen 90 vuoteen, joten jäätiköt eivät tule sulamaan jatkossakaan, merenpinta ei nouse ja merenrantatontit säilyttävät arvonsa.

      https://notalotofpeopleknowthat.files.wordpress.com/2016/10/image34.png

      1. Keskilämpötilan nousu n. yhdellä asteella ei ole merkitsevä? Tuota linkittämääsi kuvaajaa enemmän kiinnostaisi tietää kuinka suuren osan ajan vuodesta lämpeneminen on osunut sulamiskauteen ja onko se pitkittänyt vuosittaista sulamisaikaa. Yhden asteen nousu keskilämpötilassa kun voi tulla monella eri tapaa, jotka vaikuttavat tai voivat olla vaikuttamatta Grönlannin jäätiköiden sulamiseen. Liian yksinkertainen on tuo käppyräsi, jotta siitä voi vetää mitään johtopäätöksiä.

    2. Koko Pohjanlahden merialueella merenpinta laskee jatkuvasti ja maanpinta nousee, jatkuva kestoinen ilmiö. Siellä tonttimaata tulee lisää. Katsele tonttia sieltä jos asialla panikoit. Tosin tuskin se merenpinta suomenlahdellakaan tai koko Itämerellä juurikaan tulee nousemaan parin sukupolven aikana….

      1. Eiköhän merenpinta ole nousussa yhtälailla Pohjanlahdella, kuten muillakin maapallon merialueilla. Kahden sukupolven aikana nousua tapahtunee jo merkittävästi. Maankohoaminen kompensoi merenpinnan nousua, joten vielä jonkin aikaa tulee maata paljastumaan merestä, mutta ennen pitkää meri tulee voittamaan maata.
        Eppu

  4. Algarvessa meren läheisyydessä on aika mukavat sont noin 20-27 eli aika viileää. Mutta yöt ovat leutoja yli . On kuin talvella välillä näillä seuduilla.

    Taidan ennustaa leudon tai jopa lämpimän talven.

    Kiitti videoista kuten valkosipulit en jaksanut muita ohjeita etsiä,, olen joskus laittanut talven yli mutteivät kasvaneet suuriksi sillä en ostanut siementaimikynsiä vaan laitoin kynnen kaupan valkosipulista. Meill o halpaa valkosipuli 3 euroa Kilo.

    Uin ja nautin kesästä ja syön hyvin. Mulla on kaikkien iloksi banaani puita. Kasvavat tohinalla ja toimivat aurinkovarjoina. Mansikoita on ja tomaatteja jo raakileilla.

    Sydämmellisti Kaitsu

  5. Jäätiköt sulaa ja Suomessa vissiin kaikkialla muualla ilmeisesti sataa, paitsi länsirannikolla, todella kuivaa on! 😫

  6. Markus voi huokaista helpotuksesta, sillä todennäköisesti ihmisen lämmittämä ”helleilmamassa” näyttää koukkaavan Islannin yli ja siitä etelään. Grönlannista ei siten tullut vieläkään aivan vihreää, vaan pakkanen paukkuu jäätiköllä ihan normaalisti.

  7. Ei tarvitse tukahduttavan helteen tullakaan, mukaan lämmin sää on sopiva ja sataakin täytyy välillä.

  8. Pohjoisen heinäkuu menee täysin penkin alle. Käykö esimerkiksi Sodankylässä niin, ettei yhtenäkään päivänä ylletä edes Ilmatieteenlaitoksen normaaliskaalan alarajalle?

  9. Aika erikoista kyllä, että täällä etelä-Suomessa täytyy päivästä toiseen lämmittää taloa lämpöpumpulla heinäkuun alussa.
    Pohjois-Euroopan päälle on jämähtänyt kierre, joka imee tänne kylmää ilmaa jatkuvasti. Ilmasto on nyt muuttunut tällä tavalla. Se on hyvä, että termiä ”kasvihuoneilmiö” ei enää käytetä, sehän on erittäin harhaanjohtava termi.

    1. Oikeastaan termi on ihan hyvä. Ilmakehä juurikin toimii samoin kuin kasvihuoneen lasikatto. Ainoastaan se on erona, että lasikatto estää lämmön johtumista kun taas ilmakehän kasvihuonekaasut hidastavat lämmön säteilyä avaruuteen. Eli kasvihuonekaasujen myötävaikutuksesta lämpötila maapallon pinnalla ei yöaikaan laske kovinkaan paljoa, vaikkei olisi pilviäkään. Inversiossa toisaalta jotkut kasvihuonekaasut voivat toimia päinvastoin, eli kiristää pakkasia.

      Periaate on selvä, mutta jos esimerkiksi hiilidioksidin pitoisuus kasvaa x:stä y:hyn, sen laskeminen on kaikkea muuta kuin yksinkertainen tehtävä, mitä maapallon lämpötilalle tapahtuu. Omasta mielestäni tämä on yleisessä tapauksessa mission impossible, koska kyseessä on kaaosteoreettinen systeemi, jonka takaisinkytkentöjä ja riippuvuuksia on mahdoton mallintaa.

      1. Hei, Leone, huomasin kommenttisi viiveellä. Se on ihan hyvä, mutta tuosta kasvihuoneilmiöstä esittäisin oman näkemykseni. Mielestäni lasi-tai muovikaton funktio on valtaosin konvektion eli lämmenneen ilman nousemisen estäminen, kun taas hiilidioksidi ei sitä tee avoimessa systeemissä, vaan ainoastaan viivyttää lämmön säteilemistä takaisin avaruuteen. Lämpöä sitoessaanhan sen pitäisi kai oikeastaan lisätä konvektiota.

        1. Kyllä, eli ”kasvihuonekaasut” eivät tee maapallosta kasvihuonetta, mutta aiheuttavat analogisen ilmiön eri periaatteella.

    2. Toukokuussa Mauna Loan asemalla mitattiin suurin hiilidioksidipitoisuus koskaan, 414 ppm. 60 vuodessa nousua on tullut kutakuinkin 100 ppm eli yli 30%. Ainakaan Suomen osalta ei kuitenkaan voida osoittaa onko tämä vaikuttanut mitenkään.

    3. Kyllä säästöä on tullut tämän ilmaston myötä. Ei ole tänä suvena VIELÄ tarvinnut viilentää eikä lämmittää sikakalliilla sähköllä eikä kastella kovinkaan paljon. Toivottavasti nyt saadaan jatkossa laajojakin sadealueita, jotta sieni- ja marjasadosta tulisi hyvä!
      Kesähän on kuin silloin ennen vanhaan heinänteon aikaan. Taitaa olla onneksi se ilmastovöyhötys tältä osin ohi ainakin Suomessa? :)

  10. On kyllä taas lukkiintunut tuo suursäätila. GFS -malliajot peräjälkeen toistensa klooneja, eli ei mitään merkkejä helteiden paluusta edelleenkään. Eikä sen koommin paljon sateistakaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.