Author: Liisa Rintaniemi

Joulun sääennuste: lauhaa ja tuulista, aattoiltana kirkastuu

Kirjoittaja Liisa Rintaniemi Julkaistu

Joulun ennuste mahtuu nyt viiden vuorokauden sisään, mikä on tyypillinen raja sille, että povauksessa alkaa olla jo jotain tolkkua.

Perjantaina päivällä 23.12. lännestä saapuu se reippaanoloinen sadealue, jonka ajoitusta tässä on koko ajan arvuuteltu. Vettä tulee Länsi- ja Etelä-Suomessa sekä Perämeren rannikolla. Sade todennäköisesti vie myös mennessään lumen rippeet Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Itä-Suomessa ja mantereisessa Pohjois-Suomessa tulee kuitenkin lunta.

Jouluaattona sade sitten jo väistyykin Venäjän puolelle. Kaakossa viimeiset saderippeet ovat kuitenkin vettä. Pukilla taitaa siten olla helikopterivuosi valtaosassa maata. Aattoillaksi sää kirkastuu ja pakastuu koko maassa mutta voimakkaan tuulen ansiosta pakkanen ei pääse kiristymään merkittävästi.

Aiempien arvailujeni mukaisesti joulupäivänä lännestä saapuva sadealue on kiristänyt tahtiaan ja rantautuu länteen jo päivällä. Samalla sää lauhtuu ja sateen olomuoto näyttää erittäin märältä: vettä voi tulla iltaan mennessä koko Oulun eteläpuolisessa Suomessa.

Tapaninpäivästä ennusteet eivät ole vielä päässeet yksimielisyyteen, mutta jotain sieltä lännestä on taas tulossa. Eurooppalaiset veikkailevat illaksi kunnon vesi- ja lumisadealuetta, yhdysvaltalaiset vain heikkoja sateita maan keskivaiheille. Paluuliikennettä ajatellen ruuhka-Suomen sade olisi kuitenkin vettä, ei lunta.

Loppusilaus ennusteeseen luvassa torstaina. Miten aiotte juhlistaa joulua? Haittaako lumenpuute vai oletko niitä harvoja, joilla lunta on?

Painajainen ennen joulua

Kirjoittaja Liisa Rintaniemi Julkaistu

Joskus näitä juhlapyhien säitä on ilo hehkutella etukäteen. Lähinnä silloin, kun oikeasti tietää sään jo yli viikkoa ennen (muistatteko viime pääsiäisen?). Tästä joulusta on muodostumassa puolestaan oikea meteorologin painajainen. Täällä nimittäin kirjoittaa iltavuorossa puurtava säätieteilijä, jonka viikon sään ennuste meni uusiksi tunti ennen lähetystä. Tuorein Euroopan keskuksen ennustelaskelma muutti lännestä saapuvien sadealueiden ajoituksen jälleen kerran: esimerkiksi vielä iltapäivällä näytti, että jouluaattona tulee lunta ja vettä – nyt sadealue on nopealiikkeisempi ja ehtii ennusteen mukaan aatoksi jo Suomen itäpuolelle. Siispä varoitan, että seuraava ennuste muuttuu varmasti vielä alkuviikollakin.

Näillä tiedoilla sadealue saapuu perjantai-iltana lännestä ja tiedossa on lisää vettä maan länsi- ja itäosaan. Jouluaatto olisi siis ennusteen mukaan poutainen koko maassa, kun sateet jo aamun aikana väistyvät itärajan taakse. Aattoillan aikana sää myös pakastuu.

Myös joulupäivänä on poutaa ja aluksi sää kirkastuu. Lämpötila on koko maassa hivenen pakkasella. Kuitenkin jo illalla lännestä lähestyy seuraava lumi- ja vesisadealue. Arvelisin tosin, että tuonkin sadealueen vauhti tulee ennusteissa kiihtymään, joten sateet voivat tulla sittenkin jo joulupäivänä.

Melko varmalta näyttää kuitenkin se, että niin merkittäviä lumisateita ei maan etelä- ja länsiosaan ole tiedossa, että se muuttaisi tämänhetkistä lumitilannetta. Sen sijaan lumitilanne voi jopa heiketä Keski-Suomessa aattopäivää edeltävien vesisateiden seurauksena.

Kuva Tim Burtonin elokuvasta Nightmare Before Christmas. Kuvaa hyvin myös eteläsuomalaista maisemaa tällä hetkellä.

Palataan jouluennusteen päivityksen merkeissä tiistaina!

Joulun sää: olomuotojen rajamailla

Kirjoittaja Liisa Rintaniemi Julkaistu
Pajunkissoja Vantaalla 15.12.2011

Hanget korkeat nietokset vai onkos tullut kesä?

Sekä eurooppalainen että yhdysvaltalainen globaali ennuste ulottuu nyt joulupäivään asti, joten jonkinlaista arviota säätyypistä voidaan antaa. Vielä tulevana viikonloppuna sateet saapuvat meille suoraan etelästä mutta joulunalusviikolla virtaus näyttää kääntyvän niin, että sateet saapuvat meille lännestä Norjan vuoriston yli. Mallit eivät ole ajoituksesta yksimielisiä, mutta keskiviikon-torstain aikana lännestä saapuu voimakas sadealue, jonka yhteydessä suureen osaan maata tulee lisää lunta. Kuitenkin niillä seuduilla, joilla lunta ei ole oikein nytkään eli Länsi- ja Etelä-Suomessa, sade tulee vetenä.

Sitä seuraava sadealue saapuu lännestä perjantain-lauantain aikana eli parahiksi aattopäivien menoliikenteeseen. Lunta tulee maan keski- ja pohjoisosassa, mutta etelässä – taas vettä. Toiveet valkeasta joulusta maan eteläosassa ja rannikkoalueilla ovat siis hupenemassa. Maan keskiosassa lunta tulee olemaan todennäköisesti jonkin verran. Idässä ja pohjoisessa joulu on valkoinen.

Pieneen joulun ihmeeseen on mahdollisuus joulupäivänä, jolloin tämänhetkisen ennusteen mukaan sää saattaisi äkisti kylmetä. Väistyvien sateiden hännässä eteläänkin voisi tulla hento lumikerros. Tällaiset säässä tapahtuvat käänteet ovat kuitenkin puhtaasti spekuloinnin tasolla.

Päivitän jouluviikon säätiedot seuraavan kerran sunnuntaina ja ensi viikolla vielä pariin otteeseen.

Sillä välin parkkipaikalla… 4 kysymystä skrabaamisesta

Kirjoittaja Liisa Rintaniemi Julkaistu

Edellisessä kirjoituksessani oli kuvia kuuran koristamasta metsämaasta. Kuurankukkien kääntöpuoli on tietenkin kaikkien suomalaisten suosikkipuuha, kuuran kaapiminen auton tuulilasista eli skrabaaminen.

Kuura muodostuu, kun maan pinta/tuulilasi jäähtyy pakkasen puolelle ulossäteilyn seurauksena. Tyypillisesti tämä tapahtuu selkeänä yönä, jolloin ilman lämpötila on lähellä nollaa. Ilmassa oleva kosteus eli vesihöyry härmistyy jääksi tuulilasin pintaan.

Miksi jäätä kertyy auton laseihin, vaikka lämpömittari näyttäisi plussaa?

Ilman lämpötila voi kuurayönä pysyä plussan puolella. Maan pinnan ja tuulilasin lämpötila on pakkasella, sillä ne lähettävät ilmaa tehokkaammin lämpösäteilyä ulospäin ja jäähtyvät, jos mikään ei lämmitä niitä takaisin.

Matalalta paistavan auringon lämpösäteily sulattaa kuuraa auton sivustalta.

Miksi kuuraa ei kerry kovalla pakkasella?

Kovalla pakkasella ilman sisältämän vesihöyryn määrä on niin pieni, ettei kuuraa kunnolla muodostu. Riittävän kylmässä ilman kosteus saattaa olla jo valmiiksi jään olomuodossa, jolloin se ei enää takerru kuuraksi.

Miksi paksuin jää tuntuu olevan tuulilasissa?

Kaikkein voimakkaimmin jäähtyy se pinta, jonka lämpösäteily karkaa suoraan ylöpäin kohti avaruutta ja joka vastaavasti saa hyvin vähän säteilyä takaisin siltä suunnalta. Toisin sanoen vaakasuorat pinnat jäähtyvät nopeimmin ja siksi kaltevaan tuulilasiin kertyy kuuraa herkemmin kuin lähes pystysuoriin sivuikkunoihin.

Miksi katokseen pysäköidyn auton laseissa ei ole kuuraa?

Ilman lämpötila katoksessa on likimain sama kuin sen ulkopuolellakin, joten siitä kuurattomuus ei johdu. Sen sijaan yläpuolella oleva katto lähettää lämpösäteilyä takaisin tuulilasiin ja lämmittää sitä. Esimerkiksi kuvan tapauksessa kuuraa ei ollut muodostunut lainkaan katoksessa seisovaan autoon. Jos sää olisi pilvistä, pilvipeite toimisi samantapaisena lämpösäteilevänä katoksena koko parkkipaikan autoille, eikä kuuraa muodostuisi.

Tuuli kääntyy pohjoiseen – siis mistä tuulee?

Kirjoittaja Liisa Rintaniemi Julkaistu

Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa, kun sanotaan, että tuuli kääntyy pohjoiseen?

Nyt kun olen saanut mielenkiintosi kohdistettua tähän suuntaan, voin paljastaa, että oikeastaan tämä ei ole mielipidekysymys. Tuulen suuntana ilmoitetaan aina se suunta, josta tuuli puhaltaa. Lounaistuuli puhaltaa lounaasta koilliseen, itätuuli idästä länteen. Kun tuuli kääntyy pohjoiseen, se tarkoittaa, että tuulee pohjoisesta etelään. Mutta myönnän, että sanonta on harhaanjohtava. Joskus takavuosina sain työpaikalle tuohtuneen puhelun mieheltä, jonka verkot oli kuulemma laskettu väärään päähän järveä käyttämäni harhaanjohtavan sanonnan vuoksi.

No, lähipäivinä siis tuulee pohjoisesta – etenkin huomenna torstaina. Luvassa on muutama varsin kolea päivä ja pakkasyö. Viikonloppuna tuulen suunta on kuitenkin taas lounaasta ja sekä päivät että yöt lämpenevät.