Lokakuu loppuu ensi maanantaina, jolloin siis alkaa marraskuu. Kun säätilastot tehdään tyypillisesti kuukausittaisiksi, niin marraskuusta tiedetään, että se on meillä vuoden pilvisintä akaa. Ja onhan se jo nähty: vaikka korkeapaine on maannut yllämme hartaasti, on se tuonut aurinkoa vain tarkasti annostellen. Sumupilvi ja sumut ovat tänäänkin olleet sitäkin yleisempiä. Lämpötila on etelässä kahdeksisen, Oulussakin 6 ja Ivalossa 3 astetta. Ja tämä lauha lounainen ilmavirtaus sumupilvineen sekä vesi- ja tihkusateineen on laskelmien mukaan vielä ensi viikonkin suursäätilana Suomessa.
Ilmamassa on niin lämmintä, että sateet ovat vettä, ja vaikkei varsinaista sadealuetta jonain päivänä kohdalle sattuisikaan, niin tihkusateen mahdollisuus helposti kasvaa etenkin niinä päivinä, jolloin lauhan lounaisen ilmavirtauksen on määrä voimistua. Meteorologit puhuvat lämpimästä advektiosta. Vesi- ja tihkusadetta ei sääennusteissa välttämättä eroteta toisistaan, eli tihkut voivat mennä ikään kuin vesisateen piikkiin. Kuitenkin tihkusade on erilaista ja sääilmiönä ihan omansa.
Tihkusade syntyy, toisin kuin varsinainen isompipisarainen sade, maanpinnan lähellä olevassa sumupilvessä (Stratus). Tämän pilvityypin tunnistaa siitä, että esim. korkeimmat savupiiput ja tornit jäävät yläosastaan näkymättömiin sumupilven vuoksi. Kun isompipisarainen sade syntyy yleensä kilometrien korkeudella pilvissä, joissa on yhtaikaa läsnä vesihöyryä, vettä ja jäätä ns. jääkideprosessin seurauksena, tihkusadetta puolestaan saadaan niin, että pienen pienet pilvipisarat törmäävät toisiinsa ja kasvavat lopulta sen verran, että alkavat pudota alaspäin. Yleensä tällä mekanismilla saadaan halkaisijaltaan enintään n. 0,5 mm:n pisaroita. Hyvä nyrkkisääntö on, että tihkua aletaan saada sumupilvikerroksesta, jonka paksuus on 300 m.
Tihkusateen ehkä tärkein merkitys on siinä, että se lumisateen ohella heikentää erittäin tehokkaasti sekä pysty- että vaakanäkyvyyttä. Usein on samaan aikaan vielä utua tai sumua. Toki tihkua ja isompipisaraistakin sadetta voi sataa samanaikaisesti, silläkin on oma sääkoodinsa säähavaintoasemien sääilmoituksissa. Tihkusade voi olla jäätävää, kahdellakin tavalla. Joko sataa aljäähtyneitä tihkusadepisaroita tai tihkusade tulee pakkasella oleviin pintoihin, vaikkapa tien pintaan. Tiivis sumupilvikerros ja lauha ilmavirtaus puolestaan estävät tienpinnan lämpötilaa laskemasta pakkaselle, mutta ainakin Lapissa voi viimeistään ensi viikolla tulla pahojakin keliongelmia. Pilvipeitteen mahdollisesti rakoillessa tien lämpötila laskee ainakin öisin myös etelämpänä.
Ensi viikon alun kuluessa sää kylmenee, joskin vain ohimenevästi, Keski- ja Pohjois-Lapissa niin, että lunta voi sataa enemmänkin. Loppuviikkoa kohden ilma näyttäisi kuitenkin jälleen lämpenevän Lapissa. Maan etelä- ja keskiosassa kaikkein lämpimin ilmamassa (vähän yli kilometrin korkeudella olevan lämpötilan perusteella) on ensi tiistain maissa, mutta lämpötila maanpinnan lähellä ei taida muuksi muuttua, kasvaapahan vain tihkusateen mahdollisuus.
