Kasvukaudesta ja tehoisasta lämpösummasta

Julkaistu
Terminen syksy vallitsee, kun vuorokauden keskilämpötila on 0...+10 astetta. Kuva: Jean-Marie Hullot / fotopedia / Googlen tarkennettu kuvahaku.

Kasvukausi (tai terminen kasvukausi) alkaa keväällä, kun lumipeite on sulanut ja vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi +5 asteen yläpuolelle. ”Pysyvästi” tarkoittaa, että tilannetta seurataan 10 päivän ajan, ja jos keskilämpötila käväisee uudelleen kylmempänä, kasvukauden päivien laskeminen alkaa alusta. Pohjoisessa pitkään kestävä routa aiheuttaa, jos tarkkoja ollaan, tässä vielä tulkintaongelmia. Vastaavasti kasvukausi päättyy syksyllä, kun samainen keskilämpötila laskee pysyvästi +5 asteen alapuolelle tai saadaan pysyvä lumipeite.

Lounaisimman Suomen sisämaassa Etelä-Satakunnasta aina Päijät-Hämeen eteläisimpään ja Kymenlaakson lounaisimpaan osaan asti kasvukausi on alkanut keskimäärin (1971-2000) 28.4. mennessä ja päättynyt lounaisrannikolla 25.10. mennessä. Esimerkiksi Sodankylän paikkeilla kasvukausi on vastaavasti kestänyt keskimäärin suunnilleen 20.5. – 20.9.

Mutta riittääkö kaikille kasveille, että vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella (vaikka juuri ja juuri)? No tuskin, siksi itse kasvukaudesta kertookin paljon enemmän tehoisa lämpösumma (tai tehoisan lämpötilan summa). Se saadaan niin, että kasvukauden kunkin vuorokauden keskilämpötilasta vähennetään ensin tuo +5 astetta, minkä jälkeen jäljelle jäävät osat vuorokausien keskilämpötiloista lasketaan yhteen. Siis mitä lämpimämpää on, sitä enemmän se kasvattaa tätä lämpösummaa. Tänä vuonna Ilmatieteen laitos uutisoi jo 14.7., että lämpösumma oli siihen mennessä ennätyksellinen. Syksyn mittaan voimme jännittää lopullista tulosta.

Helsinki-Vantaalla vuosien 1971-2000 keskiarvolämpösumma oli 1356 °Cvrk, mutta esimerkkinä 2000-luvun lämpimistä kesistä vuoden 2006 lämpösumma oli jopa 1760 °Cvrk. Sodankylässä vastaava keskiarvo oli 781 ja vuoden 2005 lämpösumma 1025 °Cvrk.

Jos nyt sitten ihmetellään, miten esim. Etelä-Suomessa kasvaa paikallisesti jopa viiniköynnös, pitää huomioida, että kun esitetään esim. Helsinki-Vantaan säätilastoja, niin lämpötilamittaukset ovat täsmälleen juuri sieltä, mahdollisimman aukealta paikalta, kuten ilmatieteessä lämpötila kuuluukin mitata. On selvää, että jos lämpötila mitataankin siitä kohdasta, missä viiniköynnös menestyy – Suomessa siis todennäköisesti suojaisalta eteläseinustalta, lämpösumma toki on korkeampi. Eli varsinaiset viiniviljelykset eivät edelleenkään menestyne, vaikka yksittäisiä kasveja tavataankin. Ilmastonmuutosskenaariot esittävät Etelä-Suomen kasvukauden saattavan olla vuosisadan lopulla jopa nykyisen Belgian kaltaisen.

Jos kiinnostaa penkoa lisää tietoa termisestä kasvukaudesta tai vaikkapa termisistä vuodenajoista, niin hyvä linkki aloittaa on vaikkapa tässä:

http://ilmatieteenlaitos.fi/termiset-vuodenajat 

Lähde tilastotietojen osalta: Ilmatieteen laitoksen internet-sivuilla oleva ilmastotieto. Luotettavan tiedon kerääminen Suomen ilmastosta kuuluu lain mukaan Ilmatieteen laitokselle, missä se tehdäänkin verovaroin. Ilmastopalvelun ei siis etenkään varsinaisten ilmastotilastojen osalta voi katsoa olevan kilpailutilanteessa, koska ei ole järkeä, että valtakunnassa olisi kahdet ilmastotilastot. Konsultaatiot ja johtopäätökset eri tarpeisiin ovat tarvittaessa eri asia, ja erityisesti sään seuranta ja sääennusteiden laadinta ovat myös Forecan ydinosaamisaluetta ja liiketoimintaa. Tässä siis vähän yritystä selventää sään ja ilmaston käsitteellistä eroa.

Yksi ajatus artikkelista “Kasvukaudesta ja tehoisasta lämpösummasta”

  1. Moi,

    hiukan vain tuosta viiniköynnöksestä Suomessa. Joillakin suomalaisilla on satoja köynnöksiä kasvamassa jopa avomaallakin edullisilla kasvupaikoilla.

    Pienellä hallantorjunnalla Suomessa menestyviä lajikkeitakin on kymmeniä. Itse olen läpikäynyt lähes 200 lajiketta 15 vuoden aikana ja Etelä-Suomen osalta käännekohtana viinin menestymiselle pidän 2000-lukua.

    Omat kokemukseni ovat Etelä-Karjalasta, mutta tutuilla on isojakin kokeiluja pitkin Etelä- ja Keski-Suomea.

    Kuten sanoit edellä, paikan valinnalla on suuri merkitys. Tosin seinustaa vaativat vain herkät lajikkeet, jotka nekin menestyvät myös avomaalla, kunhan kasvukauden hallat saa torjuttua.

    Kiitos mukavasta artikkelista.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.