Author: Juha Föhr

Joulun varaslähtöiset valot ja muut helyt tulevat tarpeeseen saada edes taajamien ja kaupunkien värimaailmaan jotain muutakin kuin samaa valonkajoista harmautta, jota lumeton marraskuu on täynnä.  Tosin päiväsydämien väri on hieman vaihdellut riippuen siitä, onko pilvipeite rakoillut ja mihin aikaan päivästä. Yöllä tämänkin luonnonilmiön huomaa lähinnä tienpinnan painumisesta pakkaselle. Mutta maanteillä ei ole juurikaan ollut mitään jäädytettävää pelkästään pilviä kutistamalla, kas kun tuota öistä pilvipeitteen rakoilua on ollut joko poutaisessa lännessä tai sitten pohjoisessa, missä vähäiset sateet ovat tulleet jo valmiiksi lumena.

Syksyn lauhuus näkyy vaikka termisessä talvessa, joka on alkanut vasta Lapissa, vaikka vuorokauden keskilämpötilan pitäisi tilastojen valossa alkaa olla nollan alapuolella lounaisinta rannikkoa myöten.  Mutta hyvä näinkin, että lauha syksy ikään kuin ostaa aikaa mahdolliselta lumipeiteajalta. Mutta nyt kun vilkaisee tietokoneen ennustekarttoja, tämän kaiken käsittää lähinnä tyveneksi myrskyn edellä. Alkava viikko pitää nimittäin sisällään perinpohjaisen muutoksen säässä täällä Suomessa.

Brittein saarilta Etelä-Skandinaviaan tapahtuu alkuviikolla matalapainekehitystä, jonka hedelmänä meille keskiviikkona, varmimmin iltapuolella, leviää lounaasta lumipyry. Itätuuli voimistuu sitä ennen, jo tiistaina, mutta tuulisinta sää on keskiviikosta ainakin perjantaihin. Torstaina etelän pyry hieman laantunee ohimenevästi, etelärannikon lähellä voi sataa myös vettä, mutta perjantaina etelästä leviää Suomeen uutta satavaa pilvimassaa ja vain etelärannikolla on sateen olomuodon kanssa kiikun kaakun – meri kun on vielä lämmin – muuten tupruttaa lunta.

Päivittäiset sääennusteet sen aikanaan sitten tarkemmin kertovat, mutta alustavasti näitä etelän puolelta meille voimakkaalla itätuulella leviäviä lumisateita on perjantain kuluessa saatu jo lähinnä Lappia lukuun ottamatta. Lumen kertymä on harvoin helppo ennustettava, mutta varautuisin tässä kokonaistilanteessa ainakin paikoitellen jopa kymmenien senttien kinoksiin.

Talvisen kylmä matalapaineenalue jää hallitsevaksi loppuviikon jälkeenkin, joten sataneet lumet ovat hyvinkin jäädäkseen. Talvivaatteiden esille kaivaminen kannattaa siis aloittaa viimeistään nyt.

 

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/2201901

Loppusyksyn harmaan sairauslomapäivän ulkoilutuokiota piristi lööppi, jonka mukaan Siperian sää uhkaisi Suomea. Tällaiset ”tiedonannot” lähtevät usein aidosti tiedemiesten ja -naisten pöydiltä tai tapaamisista ja saattavat olla varsin asiallista spekulaatiota – tähänastisten mittausten perusteella tai tukemana – mahdollisen tai todennäköisen ilmastonmutoksen seurauksista. Kovin helposti ne kuitenkin päätyvät ikään kuin ennusteiksi jo jotenkin lähiajan säästä.

On mielenkiintoinen tapahtumaketju, miten Arktiksen ikijäämassojen sulaminen heikentäisi Golf-virtaa, minkä seurauksena Atlantin valtameren erityisesti koko koillisosan ja sen ympäristön ilmasto voisi hyvinkin kylmetä jopa dramaattisesti. Missään muualla maapallolla kuin täällä meillä päin ei ole likimainkaan yhtä pohjoisessa vastaavasa määrin menestynyttä pysyvää ihmisasutusta, joten aiheesta on syytäkin olla kiinnostunut juuri täällä.

Golf-virran tänne kuljettaman valtameriveden ja sulamisveden välinen suolaisuusero on tässä myös tärkeä, ja joka tapauksessa uuden sekoittuneen tilanteen ja meren virtausjärjestelmän sekä meren ja ilmakehän vuorovaikutuksen koko dynamiikkaa lienee miltei mahdotonta kuvitella tuntevansa etukäteen. Mutta yksi asia lienee loogisen varma asia: jos arktinen jäätikkö sulaa, ei niin tapahdu ainoastaan meressä, vaan yhtä hyvin – ja ehkä ennemminkin – mantereilla. Grönlannissa ja varsinkin suurten mantereiden aiemmilla ikirouta-alueilla.

Ns. kasvihuonekaasuista tehokkain on metaani, jota täytyy sulamisen yhteydessä ja seurauksena vapautua maaperästä ilmakehään aivan mittaamattomia määriä. Ihmisen toiminnan hiilidioksidipäästöt, jotka hyvinkin ovat panneet koko sulamisen alulle, kalpenevat tämän uuden päästölähteen edessä. Vaan kuka varsinkaan enää sitten osaa ennakoida, mihin tilaan ja vaihteluihin valtameri-ilmakehä -systeemimme asettuu. Puhumattakaan kaikista mahdollisista seuraamuksista, joita ilmaston muuttumisesta voi ekosysteemille ja ihmiselle seurata. Mutta onpahan ainakin, mihin sopeutua. Jo vuositasolla yksittäiseen talveen sopeutuminen tuntuu välillä vaikealta. Vetäydyn villavällyjen alle

 

Kuvan linkki: http://www.google.fi/imgres?q=ocean+conveyor+belt&num=10&hl=fi&as_st=y&biw=1426&bih=778&tbs=sur:fc&tbm=isch&tbnid=qgvsYlecx9jXLM:&imgrefurl=http://www.fotopedia.com/items/flickr-991653861&docid=ZVmRL4JQofvW3M&imgurl=http://images.cdn.fotopedia.com/flickr-991653861-hd.jpg&w=1620&h=1080&ei=LEqhUIHHPPTE4gTCxYCQBA&zoom=1&iact=rc&dur=437&sig=110189247874894864200&sqi=2&page=1&tbnh=140&tbnw=210&start=0&ndsp=4&ved=1t:429,r:2,s:0,i:80&tx=127&ty=63

Kun tähän aikaan vuodesta on kyse matalapaineesta , joka lopullisesta toteutuvasta reitistään (eri tietokonemalleissa on toistaiseksi merkittviä eroja ajatellen lähiajan keliolosuhteita Suomessa) riippuen saattaa antaa suureen osaan maata reippaaan lumipeitteen, on tällainen aina haaste meteorologille, joka työskentelee päivittäisessä sääpalvelussa. Kovin pitkiä jorinoita säätilanteen eri kehittymisvaihtoehdoista kun ei saa mihinkään mahtumaan; sääpalvelua halutaan vaikkapa lehtien sivuille tai radioihin ikään kuin välttämättömänä pahana, vähän ja pinnallisesti. Aivan kuin siten varmimmin annetaan sään yllättää, ja näin tulee lisää uutisia peltikolareista ja vähän muustakin.

No, harvaa ehkä kiinnostaa spekulaatio matalapaineiden reiteistä: matalat eivät ole yhtä voimakaita ilmapyörteitä kuin hurikaanit ja niistä saa harvoin yhtä seksikästä materiaalia. Kuitenkin: oleellista olisi saattaa väestö sillä tavalla valveille, että osattaisiin  – kuka mitenkin – varautua myös siihen voimakkaiman sääilmiön vaihtoehtoon ja laajalla alueella. Loppupeleissä sadetutka viimeistään näyttää, kuka pyryn lopulta saa ja kuka ei. Säätä seurataan alati, ja ennusteet tarkentuvat, mutta vasta valitettavan myöhän saatetaan vasta voida sanoa jotain jo melko varmaa vaikkapa ison kaupunkiseudun pakallissäästä. Joka ei varaudu, ottaa riskin. Joskus isomman kuin mitä varautuminen maksaa.

En siis valinnut tänään ennusteideni punaiseksi langaksi sitä tietokonemallien vaihtoehtoa, missä matalapainetta kuljetettiin niin, että sen räntä- ja lumisadealue ulottuisi tiistain maissa lähinnä vain Uudellemaalle ja Itä-Suomeen eikä suinkaan suureen osaan maata. Mutta sateen olomuoto-ongelma jäi jäljelle: sataako Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa jo maanantai-iltana lunta, vai vasta yöllä va tiistain kuluessa, kuitenkin viimeistään silloin ja siellä, missä tuulee koillisesta ja on tarpeeksi kylmää.

Matalapaineen keskus saapuu lounaasta itäiselle Suomenlahdelle eli suhteellisesti lämpimän alustan ylle, josta matala saa energiaa. Sateen olomuoto rannikolla on tähän aikaan vuodesta hyvin herkkä tuulen suunnalle. Itätuuli tulee Suomenlahden pohjoisrannikolla vielä selvästi lämpimältä mereltä ja suosii vesisadetta, mutta jo koillistuulen kanssa on usein toisin. Voimistuva idänpuoleinen tuuli kuitenkin kääntyy kaiken aikaa koillisemmaksi, lopulta jopa pohjoistuuleksi, kun matalapaineen eli ilmapyörteen keskus liikkuu kaakonkulman yli koilliseen. Viimeistään tiistaina on kyllä niin, että jos ylipäätään sataa, sade on etelärannikollakin räntää tai lunta.

 

Kuvan linkki: http://arinet.fi/blogi/index.php?m=12&y=11&entry=entry111218-144740

 

 

 

 

Keskipitkät sääennusteet ovat jo usean viikon ajan (näiden pikku blogieni väliset viikot) pitäneet täysin paikkansa. Jos joku luisteli taannoin talven ensi yrityksen keskellä miten sattui, oli se vain oma vika. Sääpalvelu hoiti hommansa. Jossain muualla kuin sääennusteissa on vika, kun tulevanakin talvena taas vaikka kuinka monta kertaa lumisateet ja liukkaat yllättävät tiellä liikkujat. Tiellä liikkujista voisi näin ajatella vaikka mitä.

Talvisen kylmä matalapaineenalue, joka yllemme viime torstain maissa kellahti, pitää vielä huomenna maanantaina melko hyvin pintansa, mutta iltapuolelta alkaen lounaasta työntyy jo sateita, etenkin alussa lumisateita, jotka tiistain vastaisen yön kuluessa leviävät suureen osaan maata. Sateet liittyvät lämpimämpään ilmaan, jota Suomeen virtaa. Tiistaina päivällä sateet painottuvat toisaalta Lappiin, toisaalta länsirannikolle. Lähinnä Lapissa ja Koillismaalla tiistain iltapäivälämpötila on pääosin pakkasen puolella ja sateet varmimmin  lunta. Vaikka ilmamassa on jo selvästi vaihtunut, on tiistain päivälämpötila aivan rannikkoa lukuun ottamatta vain vähän nollan yläpuolella. Se vielä maanantainen lähtötilanne vain oli sen verran kylmä.

Keskiviikon vastaisena yönä kaakosta leviää lumi- tai räntäsateita maan itäosan yli Lappiin. Keskiviikkona päivällä etelästä työntyy suureen osaan maata korkeapaineenalue. Suurimmillaan sen vaikutus Suomessa on torstaina. Päivälämpötilan nollaraja on pysähtyneenä suunnilleen linjalla Pohjois-Karjalasta Meri-Lappiin. Toisaalta lämpöasteita on etelässäkin vain muutama.

Viikon lopulla, perjantaista alkaen, lounaasta leviää vesisateita, joita riittää usealle päivälle. Ja ensi viikonloppuunhan osuvat ainakin Halloweenin ja pyhäinpäivän aktiviteetit. Uutta ja vanhaa kulttuurikerrostumaa.

 

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/2671887

Juhannuksesta on kulunut jo neljä kuukautta, ja kahden kukauden päästä on joulu. Pyhäinpäivän viikonloppuun on kaksi viikkoa, jo viikon päästä kesäaika vaihtuu talviajaksi. Tässä vähän yleistä ajastaikaa, itse kukinhan laittaa omaan kalenteriinsa sitten ne omat aikomuksensa. Sään iso muutos on pian käsillä, joten sinne almanakkaan kannattaa saada jo lähipäiville tilaa ainakin talvirenkaiden vaihdolle – ainakin, jos haluaa ensi viikonlopun ajelut ottaa varman päälle. Voihan toisaalta käydä niinkin, ettei maanteillä ole, mikä jäätyä, mutta kosteutta on nyt pohjalla aika lailla, jos on jäänyt huomaamatta.

Viimeaikaiset blogini ovat koskeneet enemmän tai vähemmän ns. keskipitkiä sääennusteita, joiden pääsanoman olen kulloinkin myös kirjoittanut auki. Kuka tahansa, joka muistaa äskeisestä säästä oikeasti mitään, voi käydä toteamassa, että nehän ovat menneet omassa lajissaan ja mittakaavassaan jokseenkin nappiin. Ja tässä taas ennustetta arvioitavaksi:

Sää muuttuu kylmemmäksi, mutta maanantai on poutapäivä, verrattain selkeäkin, mitä nyt aamulla voi vielä etelärannikolla yöllisten sateiden rippeitä olla. Tosin Pohjanmaan rannikko voi saada meren aiheuttamia vähäisiä lumi- tai räntäkuuroja. Korkeapaine tähän Suomen ylle siis tulla poksahtaa maanantaiksi. Jo tiistaina se häipyy itään ja varsinkin maan etelä- ja keskiosan yli liikkuu paikallisia vesi- tai lumisateita itään. Maanantain päivälämpötila jää etelässäkin enimmäkseen vähän 5 asteen alapuolelle ja päivälämpötilan nollaraja on Pohjois-Pohjanmaalla. Tiistaina maan lounaisosan päivälämpötila on 5…7 astetta.

Viikon huomattavin säätapahtuma on keskiviikkona Lapin yli itäkaakkoon liikkuva voimakas matalapaine ja sen perässä tapahtuva sään selvä kylmeneminen, suorastaan talvistuminen kylmine tuulineen ja ainakin paikallisine lumisateineen. Keskiviikon matalapaine antanee lunta lähinnä Lapiin, mutta mikä ettei sen jälkipuolen kuurosateet voisi ehtiä lumeksi jo vähän etelämpänäkin.

Ainakin seuraavan viikon alkupuolelle asti Suomessa on niin kylmää, että kaikki mahdollinen sade tulee käytännössä lumena, ja avoin meri pyrkii lisäämään sademääriä rannikolla. Varsinaiset matalapaineet suurine sadealueineen meiltä näyttäisivät puuttuvat, mutta eiköhän pienempiäkin sateita riitä saamaan maata valkoiseksi muuallakin kuin Lapissa. Päivien ylimmät lämpötilat laskevat etelässäkin tasolle pari kolme lämpöastetta, ja öistä tulee jopa usean asteen pakkasöitä.

Eli nyt saadaan taas tarkkaan seuraten itse kukin todeta, pitävätkö sääennusteet paikkansa ja onko niistä hyötyä.

Kuvan linkki: http://2.bp.blogspot.com/_cP3Pd1BRVXc/Sow6EGfnWRI/AAAAAAAADzE/fH2leqCbGoc/s400/100_5846.JPG

Ikkuna oli jo suljettava, tuulettamiset on pätkittävä, sen verran raakaa tuntuu syysilma jo olevan. Ajatus kiertää vaatevarastoissa: mitähän aamulla pitäisikään jo olla päällä, jottei turhaan altistu syysflunssille. Lyhythihaiset paidat odottavat vielä asettumista talvisäilöön, vieläköhän kuvittelen niitä tänä syksynä pitäväni? Lokakuun puolivälissä keskimääräinen päivän ylin lämpötila on Etelä-Suomessa (Vantaa ja Turku) 9 ja yölämpötila 3 astetta. Kaikkein lämpimimmät kelit antavat jopa lähellä 14 astetta olevia päivälämpötiloja.

Juuri kohta Pohjois-Lappiin puskee idästä jopa lumisateita, sen verran kylmää ilmamassa etenkin pohjoisessa juuri nyt on. Ilma kuitenkin lämpenee jo lähipäivien kuluessa. Ja tähänpä liittyy jälleen sateita. Niitä leviää maan lounaisosaan jo maanantai-illaksi, ja varsinkin tiistain vastaisena yönä sataa yleisesti. Tiistain kuluessa sateet painottuvat pohjoiseen, illalla etelässä voi pilvipeitekin jo rakoilla. Nämä alkuviikon sateet liittyvät matalapaineeseen, joka liikkuu suunilleen Pohjanlahtea pitkin pohjoiskoiliseen.

Keskiviikkona etelästä leviää sadealue tällä tietoa etenkin maan itäosaan, toisaalta Pohjois-Suomi saa uusia sateita lounaasta. Torstaina Suomeen ulottuu korkeapaineenselänne etelästä. Päivälämpötila on etelässä n. 10 astetta, Luoteis-Lapissa on heikkoa pakkasta.

Lämpimintä ilma on etenkin maan etelä- ja itäosassa perjantaina ja lauantaina, jolloin perjantaina sateita liikkuu Lapin yli koilliseen, lauantaina hieman eteläisempää reittiä itään. Etelässä ja idässä on siis mahdollisuus paitsi melkio aurinkoiseen säähän, myös  yli 10 asteen päivälämpötiloihin. Jo sunnuntaina sataisi myös etelässä. Maanantaina 22.10. alkava alkuviikko toisi meille korkeapaineen, muttei erityisen lämmintä sätä.

Esitän keskipitkän tietokone-ennusteen pääpiirteitä, jotta jokainen voi sitten katsoa, onko näistä hyötyä. Uskaliasta ehkä, mutta pari viimeistä vastaavaa on mennyt aika lailla hyvin.

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/kellerkind/6336768165/sizes/z/in/photostream/