Matalapaine saattaa tuoda paljonkin lunta tiistain maissa

Varaudu vaikeisiin keleihin lähipäivinä! Kuva: arinet.fi

Kun tähän aikaan vuodesta on kyse matalapaineesta , joka lopullisesta toteutuvasta reitistään (eri tietokonemalleissa on toistaiseksi merkittviä eroja ajatellen lähiajan keliolosuhteita Suomessa) riippuen saattaa antaa suureen osaan maata reippaaan lumipeitteen, on tällainen aina haaste meteorologille, joka työskentelee päivittäisessä sääpalvelussa. Kovin pitkiä jorinoita säätilanteen eri kehittymisvaihtoehdoista kun ei saa mihinkään mahtumaan; sääpalvelua halutaan vaikkapa lehtien sivuille tai radioihin ikään kuin välttämättömänä pahana, vähän ja pinnallisesti. Aivan kuin siten varmimmin annetaan sään yllättää, ja näin tulee lisää uutisia peltikolareista ja vähän muustakin.

No, harvaa ehkä kiinnostaa spekulaatio matalapaineiden reiteistä: matalat eivät ole yhtä voimakaita ilmapyörteitä kuin hurikaanit ja niistä saa harvoin yhtä seksikästä materiaalia. Kuitenkin: oleellista olisi saattaa väestö sillä tavalla valveille, että osattaisiin  – kuka mitenkin – varautua myös siihen voimakkaiman sääilmiön vaihtoehtoon ja laajalla alueella. Loppupeleissä sadetutka viimeistään näyttää, kuka pyryn lopulta saa ja kuka ei. Säätä seurataan alati, ja ennusteet tarkentuvat, mutta vasta valitettavan myöhän saatetaan vasta voida sanoa jotain jo melko varmaa vaikkapa ison kaupunkiseudun pakallissäästä. Joka ei varaudu, ottaa riskin. Joskus isomman kuin mitä varautuminen maksaa.

En siis valinnut tänään ennusteideni punaiseksi langaksi sitä tietokonemallien vaihtoehtoa, missä matalapainetta kuljetettiin niin, että sen räntä- ja lumisadealue ulottuisi tiistain maissa lähinnä vain Uudellemaalle ja Itä-Suomeen eikä suinkaan suureen osaan maata. Mutta sateen olomuoto-ongelma jäi jäljelle: sataako Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa jo maanantai-iltana lunta, vai vasta yöllä va tiistain kuluessa, kuitenkin viimeistään silloin ja siellä, missä tuulee koillisesta ja on tarpeeksi kylmää.

Matalapaineen keskus saapuu lounaasta itäiselle Suomenlahdelle eli suhteellisesti lämpimän alustan ylle, josta matala saa energiaa. Sateen olomuoto rannikolla on tähän aikaan vuodesta hyvin herkkä tuulen suunnalle. Itätuuli tulee Suomenlahden pohjoisrannikolla vielä selvästi lämpimältä mereltä ja suosii vesisadetta, mutta jo koillistuulen kanssa on usein toisin. Voimistuva idänpuoleinen tuuli kuitenkin kääntyy kaiken aikaa koillisemmaksi, lopulta jopa pohjoistuuleksi, kun matalapaineen eli ilmapyörteen keskus liikkuu kaakonkulman yli koilliseen. Viimeistään tiistaina on kyllä niin, että jos ylipäätään sataa, sade on etelärannikollakin räntää tai lunta.

 

Kuvan linkki: http://arinet.fi/blogi/index.php?m=12&y=11&entry=entry111218-144740

 

 

 

 

6 vastausta artikkeliin “Matalapaine saattaa tuoda paljonkin lunta tiistain maissa”

  1. Taas oppii uutta! Eli mikäli matalapaine tällaisissa olosuhteissa kiertää Helsingin ohi itäpuolelta, saadaan varmimmin lumisateita, mutta jos matalapaine kiertää länsipuolelta, todennäköisesti ainakin suurin osa sateesta tulee vetenä. Juuri tällainen tieto palevelee säästä kiinnostunutta kansalaista eniten, ja tämä blogi on siihen mitä loistavin foorumi, kiitokset siitä!

  2. Olenkohan oikeassa: sadetutkan ennusteet ovat usein voimakkaampia kuin toteutunut sademäärä?
    – Mielestäni paremkpi juuri niin päin, että osaa varautua pahimpaan – mutta saa huokaista helpotuksesta, jos pääseekin sitten vähemmällä (sademäärällä).
    – Tsemppiä vaan ennusteille – teille meteorologeille!

  3. Meteorologia on ihmeellinen tieteenala kun laskennallisten mallien suorittamisesta puhutaan ’ennustamisena’. Annetaanko tällä ymmärtää että mallit ovat kutakuinkin yhtä luotettavia kuin esim kalan perkeistä tai etanan sarvista arvionti? Juhan tekstin perusteella sään käyttäytyminen on täysin tunnettua, mutta amatööri ei voi ymmärtää joten se redusoidaan yhteen tilaan joka on sitten tn pielessä. Jos se on teille ammattilaisille niin johdonmukaista kuin annat ymmärtää niin _miksi_ sitten sitä ei voi niillä malleilla ja mittalaitteilla edes 24h päähän laskea. Ei muissakaan tieteissä voida vain ennustaa, motkottaa että kun kansa ei ymmärrä ja potilas on terve tai sairas, aika näyttää.

    1. Kyllä ’ennustamis’ -termistä voitaisiin hyvin minustakin luopua. Sään ennakointi on ainakin netissä osunut meille päin yleensä hyvin kohdilleen monenkin päivän päähän. Täytyy toki ymmärtää että mitä kauemmas tulevaisuuteen katsoo, sitä epävärmemmaksi ennakointi tietenkin käy.

      Kyllä kansa ymmärtää, kun matemaattisten mallien tulokset tulkitaan yksinkertaisiin ja yksiselitteisiin muotoihin.

      Kalan perkeistä ennustajien lempisanoja tuntuvat olevan sanat kuten ’ehkä’, ’mahdollisesti’ ja ’saattaa’ sekä vastaavat. Niitä sanoja ei täällä pajon näe. No, tämän jutun otsikossa yksi…

  4. ”Annetaanko tällä ymmärtää että mallit ovat kutakuinkin yhtä luotettavia kuin esim kalan perkeistä tai etanan sarvista arvionti?”

    No ei anneta.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.