Author: Juha Föhr

Äitienpäiväksi yläpilvikerros ilmestyi hieman himmentämään päivän hohtoa, mitä säähän tulee. Toisin kuin yläpilvi usein, tämä ei ole pelkästään ohutta ja kasvaa paikoin sen verran paksuutta, että siitä todennäköisesti myös putoaa jääkiteitä, mutta maahan saakka niistä saadaan tuskin mitään. Melko hyvä sää siis äideillä on heidän juhlapäivänään.

Alkuviikko on vähän epävakaisempi, eli jos on tietokoneisiin uskominen, maanantaina ensin Pohjois-Suomi ja Pohjanmaa saavat sateita lännestä, sitten jo illasta alkaen Uusimaa ja Itä-Suomi etelän suunnalta. Tiistaina satelee monin paikoin idässä ja pohjoisessa, kun taas maan länsiosassa sää on poutaista ja muuttuu lounaasta alkaen aurinkoisemmaksi. Mitä nyt maan keskiosassa voi myös lännessä jokunen kuuro tulla.

Loppuviikkoa kohti onkin sitten jo jopa kesäisen lämpimien päivien aika – paitsi rannikolla. Se meri kun lämpenee vasta hitaasti, ja maan ja meren päivittäinen lämpötilaero ruokkii rannikon lähellä viileää merituulta. Perjantaina sää tosin näyttäisi epävakaistuvan etelässä johtuen hyvin lämpimästä ilmamassasta, jota ei tänne asti ennusteta, mutta sen etureunalla voi kehittyä meille ulottuvia sateita. No, se on taas säämielessä vielä niin pitkällä edessäpäin, että pidettäköön sitä uhkaavan yksityiskohtana. Suursäätila on korkeapaineen täyttämä.

Miten lämmintä tähän aikaan vuodesta sitten ”pitäisi” olla? Tilastot tietävät, että toukokuun puolivälissä keskimääräinen päivälämpötila on Helsinki-Vantaalla eli eteläisimmän Suomen sisämaassa n. 15 astetta, Oulussa 13 ja Sodankylässä 9. Alkuviikolla Sodankylässä on vielä hieman tavanomaista viileämpää, etelässä mennään melko ”normaaleissa” lämmöissä.

Viikon loppupuolelle mentäessä Sodankylän sää vähintään tavanomaistuu, mutta suuressa osassa Suomea säästä tulee tavanomaista lämpimämpi, viitisenkin astetta. Kesästä tämän sään toki erottaa öiden viileys suhteessa päiviin. Tosin varsinaista pakkasta ei tietokone laske kuin maanantain vastaiselle yölle Inarin Lappiin, ja sinnekin vain pienehkölle alueelle.

Alustava silmäys ensi viikonvaihteen säähän näyttää, että sää voisi lounaassa sateistua. Ei huono ratkaisu vilja-aittamme kevätkylvöjen jälkeen; lämmintä sadetta se olisi, mutta aika näyttää vielä senkin.

Kuvan linkki: http://pixabay.com/fi/hepatica-kukka-sinivuokko-nobilis-96046/

Kevät ottaa nyt ison askeleen meillä Suomessa. Sunnuntaina maan etelä- ja keskiosan yli liikkuu vielä matalapaine vesisateineen itään, mutta heti alkuviikolla on kokonaan toinen ääni kellossa:  jo maanantaina lounaasta virtaa suureen osaan maahan selvästi viimeaikaista lämpimämpää ilmaa niin, että sisämaan päivälämpötila kohoaa maan etelä- ja keskiosan aurinkoisen sään alueella sisämaassa monin paikoin vähän 15 asteen, Etelä-Lapissakin paikoin 10 asteen yläpuolelle. Lapissa voi sadella paikoin vähän. Tuo ”sisämaa” tulee tähän aikaan mainituksi usein, koska se muistuttaa siitä, että meri on vielä hyvin kylmä ja viilentää helposti rannikkoseutuja – saaristosta nyt puhumattakaan. Meillä monet kaupungit sijaitsevat rannikolla, ja Helsingin keskusta itse asiassa mereen pistävällä niemellä. Voi jäädä hyvinkin epäselväksi, mitä Helsingin lämpötilalla lopulta tarkoitetaan.

Tiistaina maan lounaisosassa on mahdollisuus jo jopa 20 asteen päivälämpötilaan, mutta vielä se riippuu pilvisyydestä ja tuulesta, meneekö juuri 20 astetta rikki, vai vain 18, mutta jopa kesäisen lämpimänä tuollaista säätä on Suomen oloissa pidettävä. Pohjois-Suomeen ja Pohjanmaalle sitä vastoin virtaa länsiluoteesta vähän viileämpää ilmaa. Pohjois-Suomen yli liikkuu pilvisyyttä ja sateita, myös idässä voi iltapuolella tulla jokunen sadekuuro. Ainakin Keski- ja Pohjois-Lapissa on keskiviikon vastaisena yönä heikkoa pakkasta. Keskiviikko on tiistaita kuivempi ja aurinkoisempi mutta lämpöoloiltaan samankaltainen päivä, 20 astetta voidaan saavuttaa lounaan sisämaassa. 15 asteen raja näyttäisi kulkevan niin, että Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa olisivat viileämmällä puolella. Etelä-Lapissa ollaan iltapäivällä n. 10 asteessa. Pohjois-Lapin päivälämpötila pysyy n. 5 asteessa.

Helatorstaina ilmamassa on yhä vain lämpimämpi, mutta pilvisyys alkaa lisääntyä ja sateita levinnee torstain kuluessa maan etelä- ja länsiosaan. Perjantaina sateet painottuvat itään ja pohjoiseen, kun taas lännessä on monin paikoin aurinkoisempaa.  Vielä lauantaina idässä on epävakaista, ja sunnuntaiksi sää voisi sateistua maan etelä- ja keskiosassa.

No, on vähän turhaa tuo loppuviikon noin tarkka esitys tässä vaiheessa, mutta oleellista on omaksua tästä sellainen mielikuva, että alkava viikko on todella lämmin, joskin etenkin loppuviikkoa kohti myös sataa. Mutta ei suvea ilman sadetta, ja nyt tuo sade on jo lämmintä ja vaikuttaa heräävään luontoon voimalla.

Nähtäväksi ja tarkkailtavaksi jää tuo mainitsemani rannikon ja sisämaan lämpötilaero. Selvästi lämpimässä ilmamassassa se ei yleensä ole niin iso kuin kylmässä: ns. merituuli-ilmiö on heikompi. Mutta jos mereltä muutenkin selvästi tuulee, niin sitten on toinen juttu.

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Coltsfoot.jpg

Suursäätilamme käsittää meidän ylitsemme lännestä itään liikkuvia matalapaineenalueita. Ei tällä kertaa niin, että näin kävisi joka päivä, vaan matalapaineenalueet ovat melko laajoja ja sateistavat ja tuulistavat säätä suunnilleen pariksi päiväksi kerrallaan. Varsinkin matalapaineiden väleihin mahtuu toki myös aurinkoa, eli liian synkkää kuvaa säätilastamme tästä ei nyt pidä saada.

Tänään lauantaina sadekuurot ovat maan keskiosassa vielä yleisiä, mutta sunnuntaina sää muuttuu lännestä alkaen kuivemmaksi ja aurinkoisemmaksi. Voi olla, että aurinkoisinta ennen vappua on sunnuntaina lännessä ja maanantaina idässä. Lännessä maanantai on jo etelätuulinen, pilvinen ja vähitellen sateinen päivä ennakoiden jatkoa: tiistain vastaisena yönä vesisateita, osaksi ravakoita, liikkuu lounaasta maan itä- ja keskiosan yli kohti pohjoista. Lapin sateet siis runsastuvat ja tulevat Pohjois-Lapissa osaksi lumena.

Vappu tarkoittanee useimmille suunnilleen kahta päivää – nyt tiistaista vappuaattoa ja keskiviikkoista vapunpäivää. Näiden kuluessa matalapaineenalue liikkuu Pohjois-Suomen yli itään. Tiistaina päivällä sade on jatkuvinta ja sää pilvisintä Lapissa, kun taas eteläisemmät sateet ovat luonteeltaan kuurosateita, osaksi runsaita. Koska meri on kylmä, asettuvat kuurosateet mieluiten sisämaahan, jolloin rannikolla saattaa olla yllättävänkin aurinkoista.

Vappuaattona  sadekuurojen ohella maan etelä- ja keskiosassa voimistuu entisestään lounaaseen kääntyvä tuuli, joten ainakaan rannikolta ei kovin lämpimiä paikkoja kannata etsiä.  Sisämaassa päivälämpötila on enintään kahdeksisen, idässä paikoin kymmenisen astetta. Lapissa lämpöasteita on 2…4. Epävakaisessa kuurosadetilanteessa on vapunviettoa ajatellen se hyvä puoli, että sää illan ja yön myötä monilla paikoilla poutaantuu ja muuttuu selkeämmäksi. Tosin yön alin lämpötila on etelässäkin vain pari astetta nollan yläpuolella, maan keski- ja pohjoisosassa nollan paikkeilla. Pukeutumiskysymys se on vapunkin sää, kaikenlaiset kesähepenet kannattaa pitää vielä visusti talvisäilössä.

Vapunpäivänä lännenpuoleinen tuuli on koko maassa kohtalaista. Varsinkin iltapäivällä idässä ja pohjoisessa tulee vielä sadekuuroja, kun taas lännessä poutaantuu ja auringon osuus kasvaa. Uudellemaalle ja Kaakkois-Suomeen näyttäisi pesiytyvät jonkinlainen sadekuurovyöhyke, en tiedä, uskoako tuohon ainakaan vielä.  Tässä vaiheessa matalapaineenalue siis on jo loittonemassa Pohjois-Suomesta itään. Päivälämpötila on maan etelä- ja keskiosan sisämaassa 8…10, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa 6…8, Keski- ja Pohjois-Lapissa +2…+4 astetta.

Torstaina sataa vielä paikoin, perjantain vastainen yö on pakkasyö ja perjantaina etelästä lähestyy matalapaine, jonka sateet olisivat runsaimmillaan etelässä lauantaiaamuna… Noita tietokoneen sääkarttoja voisi lukea ja tulkita ja kirjoittaa auki ihmisille vaikka kuinka pitkän ajan päähän, mutta ehkä vappu nyt on sellainen sään suhteen tärkeä päivä, ainakin työläisille ja opiskelijoille, että eletään ensin sinne asti ja katsotaan sitten…

 

Kuvan linkki: http://www.google.fi/imgres?q=kuohuviini&sa=X&as_st=y&hl=fi&biw=1003&bih=826&tbs=sur:fc&tbm=isch&imgrefurl=http://kuvakisa.ning.com/photo/pallon-paeaellae/next%3Fcontext%3Duser&tbnid=-XWMPykNr5jy3M&docid=BcjQjsNotqChjM&ved=0CFgQhRYoAQ&ei=-N57UcrdF4ny4QShloGABw&dur=1209

 

Vihdoinkin myös etelässä oikeasti aurinkoinen kevätpäivä! Paikkaa edes vähän näitä jo pitkän ajan pilvisyyksiä ja kylmyyksiä. Lumi hupenee silmissä, Malmilla siitä on enää rippeet. Istuttamani jotkin pienet siniset kukat olivat täydessä kevätasussaan tervehtimässä yövuorosta kotiin tulijaa. Mitenkähän niiden käy ensi yönä, jolloin ainakin on vielä pakkasta? Kai ne tietävät, mitä tekevät, aamupakkasia riittää vielä. Joskin ei heti huomisen jälkeen, sillä alkuviikolla meillä voimistuu etelälounainen tuuli ja lännestä leviää vesisateita. Idässä huominen maanantai voi olla vielä osaksi aurinkoinen.

Lämpötila ja sen kehitys tuntuvat kiinnostavan viime aikojen kylmän sään vaiheen jälkeen. Tätä kirjoittaessani on siis maan etelä- ja keskiosassa käytännössä selkeää, sitten on pohjoiseen päin mentäessä iso pilvilautta matkalla kaakkoon ja Lapissa pilvisyys lähinnä vaihtelee. Itse ilmamassa on tarkkaan ottaen lämpimintä etelässä, missä on myös heikkotuulisinta. Päivälämpötilan on onnistunut kohota etelän sisämaassa pääosin siinä 10…11 asteeseen. Jotta tämän saa tuntumaan lämpimältä, pitää siinä auringossa mielestäni okeasti pysytellä; varjoon joutuminen viilentää heti. Tosin testaan tätä vielä käydessäni toistamiseen läheisillä kevätmarkkinoilla.

Entä jatko? Olen siis nähnyt aamulla tieteen viimeisen sanan tästä, ja kun jätän 10 vuorokauden lasketusta säästä pois ne lukuisat yksityiskohdat, jotka liittyvät Pohjois-Euroopan yli lännestä itään liikuvin matalapaineenalueisiin (säämme on siis vaihtelevaa ja ajoittain sateista), jäljelle jää, ettei itse ilmamassamme lämpötila muutu juuri miksikään tai muuttuu ehkä vain hyvin vähän tämänpäiväistä lämpimämmäksi. Ilmat, jotka meillä johtaisivat varsinaiseen lämpimään säähän (siis tilastollisesti vuodenaikaan nähden), jääväy käytännössä kauas etelään.

Kun päivittelemme mielessämme kevään kylmyyttä tai lämpimyyttä, meidän kannattaa muistaa, että ahneella on kak—nen loppu: esim. vappuun on vielä aikaa, mutta silloinkin Helsinki-Vantaalla, jo kaukana kylmästä merestä, on ajankohdan keskimääräinen päivän ylin lämpötila 11 astetta! Sää näyttäisi siis lähinnä lämpöoloiltaan tavanomaiselta sillä varoituksella höystettynä, että joku seuraavista matalapaineista saattaa perässänsä heittää vähän kylmempääkin ilmaa meille pohjoisen suunalta, jolloin aina ensin ja selvimmin kylmenevät yöt eli varhaiset aamut.

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:BrantaLeucopsisMigration.jpg

 

Ajanlaskuja on monenlaisia, vaikka erilaisia säätiloja ja säitä on tietty vielä paljon enemmän. Sivuutan tässä eri kulttuurien käyttämät, vaikkapa mayakalenterin, ja pidän ajatuskokeen ihan omassa kulttuurissa, vaikkei sellaista rajausta oikeastaan pidä edes yrittää tehdä. Ajallisesti taitaa olla niin, että ns. historialliseen aikaan siirtyminen on oleellista, koska vasta sitten on olemassa muistiin merkittyä tietoa maailmasta. Ja tässä on kyse kirjoitustaidon leviämisestä.

Säätä toki oli aiemminkin, ja moni suullinen traditio tuli vasta myöhemmin kirjoitettuun muotoon ja sai ehkä vaikutteita (katolisesta) kristinuskosta, joka meille levisi viimeistään Ruotsin sotaretkien myötä 1100- ja 1200-luvulta alkaen. Juliaaninen kalenteri vaihtui pienehköin korjauksin gregoriaaniseksi meillä vuonna 1753.

Ilmatieteessä on paljon nuorempana kerrostumana jaettu vuosi lämpötilan osalta tilastollisessa mielessä neljään termiseen vuodenaikaan sen mukaan, mikä vuorokauden keskilämpötila on. Vältän aina mainostamasta näitä, koska niissä on esim. sellainen ominaisuus, että siirryttäessä termisestä vuodenajasta toiseen muutos edellytetään pysyväksi sinä vuonna. Kun säät keväälläkin kovasti vaihtelevat, tiedetään usein vasta jälkikäteen, milloin vaikkapa terminen kevät alkoi. Tietääkseni tilannetta seurataan jopa 10 päivän ajan. Samanlainen on kumuloituvasta lämpötilasta laskettava kasvukausi. Jos on vielä lunta maassa tai maa roudassa, ei mikään oikeasti kasva, vaikka olisi miten lämmintä.

Rakastan siteerata Kustaa Vilkunan vuotuista ajantietoa, joka antaa ainutlaatuista kuvaa ihmisten elämästä hyvin kauan sitten. Kirjoitan tätä 14.4., mikä oli vanhan kansan elämässä tärkeä myös luonnon sääenteiden lukemisen päivä. Vuosi nimittäin on jaettu kahteen puoliskoon, suveen ja talveen. Nämä puoliskot edelleen vuosineljänneksiin, jotka olivat kukin 13 viikon pituiset. 14.4. oli ensimmäinen suvipäivä ja 13.7. keskikesä. Suviöitä oli kolme, 12.-14.4., ja suotuisa merkki oli, jos näinä öinä oli voimakas yön yli kestävä suoja. Kylmät yöt olivat paha merkki: kylmiä öitä on vielä yhdeksällä viikolla tai kylmää 40 vuorokautta yhteen menoon.

Tosin vanha kansakin on osannut puhua erikseen vanhoista suviöistä, siis juliaanisen kalenterin mukaisista. Nämä ovat 11 päivää myöhemmin eli 23., 24. ja 25.4. eli nimipäivittäin Yrjön, Alpertin ja Markun päivinä. Nämä vanhat suviyöt on siis määritelty 1700-luvun tilanteen mukaan. Silloin ns. vanhan ja uuden luvun erotus ei ollut niin suuri kuin nykyisin. Mukaan säämerkkien vaarinottoon siis ehtii vielä.

Tietokoneen kertomaa on, että meillä Suomessa vallitsee huomisesta maanantaista alkaen melko voimakas lounainen ilmavirtaus, missä maamme yli liikkuu vesisateita kohti koillista. Lähinnä osassa Lappia satanee enimmäkseen lunta. Lumen sulaminen vauhdittuu. Jonkinlainen takatalvenpoikanen voisi olla kyseessä 19.-22.4. maissa, jolloin on ainakin kylmiä öitä. Tämän jälkeen lauha ja ajoittain sateinen ja tuulinen säätyyppi palaisi.

 

Kuvan linkki: http://arinet.fi/blogi/images/16122012(001).jpg

 

Katsoin taas keskipitkiä ennustekarttoja, joita etenkin ECMWF:n (Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus) supertietokone on putkauttanut – minulle asti jopa kotiin, koska pääsen työni vuoksi osaan tietoja myös tietokoneitse. Tämä tapahtui jo niin monetta kertaa työurani aikana, vaikkakin nyt vapaapäivältä kotoa, että säätilan tajuaa nopeasti karttoja vilkaisemalla vähemmästäkin. Ja hauskaahan tämä on, itseni ja tämän Sään takaa -blogin lukijoiden iloksi tämä sujuu. Lumisateiden vielä riepoessa jopa eteläisintä Suomea.

Kun sään lasketun kehityksen oikein yksinkertaistaa ja keskittyy oleelliseen, mikä on välillä taito sinänsä tässä informaatiosaasteen maailmassa, sään tuleva kehitys on tämä: ilmamassamme – etenkin etelässä – lämpenee asteittain niin, että ensimmäinen etelässä edes joten kuten lauhaksi luonnehdittavissa oleva vuorokausi on perjantai. Sitä ennen on vielä maanantaisten paikallisten lumisateiden jälkeen korkeapainetta idästä. Ensi viikonloppu laajasti ottaen, siis maanantai vielä mukana, näyttää sitten tarkemmin, kuinka paljon maan eteläosassa sataa jo vettä. Viitteitä on voimakkaistakin sateista, mutta väliin jäänee myös poutasäätä, ja eiköhän aurinkoistakin.

Päivälämpötilat tuossa uudessa ilmamassassa ja tilanteessa ovat nekin toki korkeammat kuin aiemmat, mutta suurin muutos koskee öitä ja aamuja. Päivälämpötilojen kohoamista verottaa lumipeite, jonka sulattamiseen menee auringon energiasta iso osa. Toisaalta melko lämminvetiset sateet ovat lumen sulattajana omaa luokaansa. Kokonaisuutena tärkein lumipeitettä alentava mekanismi on haihtuminen. Mielestäni varsinaisen kevään alkamisen voisi määritellä lumipeitteen häviämisen ajankohdaksi, koska vasta sen jälkeen (OK, roudan sulaminenkin on vielä merkittävä) alamme saada auringon jo suuresta säteilymäärästä ”kaiken hyödyn”.

Koska auringon säteilymäärä on paljolti tähtitiedettä (siis pois lukien esim. pilvisyyden vaikutuksen), kanattaa tehdä ajatuskoe ja verrata nyt vallitsevaa tilannetta kesän ja alkusyksyn kuukausiin: niin monta päivää kuin tästät on juhannukseen (kesäpäivän seisaukseen), yhtä monta päivää juhannuksen jälkeen on osapuilleen vastaava säteilymäärä. Tietysti tulee sellaisia eroja, että alkukesällä esim. ilmakehän kokonaisotsonimärä on keskimäärin alempi kui syksymmällä, jolloin alkukesän aurinko on polttavampaa (UV-säteily) kuin loppukesän.

Mutta pinnistellään nyt ensin ulos tästä kevättalvesta…

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Puun_juuri_lumessa.jpg