Kevät edistyy

Julkaistu
Kun lauhaa ilmaa virtaa lumipeitteen ylle, kasvaa sumupilven, udun ja jopa sumun osuus suureksi, niin ikään tihkusadetta voi olla sellaisenakin päivänä, jolloin ei varsinaista isompaa sadealuetta ole päällä. Kuva:
Kun lauhaa ilmaa virtaa lumipeitteen ylle, kasvaa sumupilven, udun ja jopa sumun osuus suureksi, niin ikään tihkusadetta voi olla sellaisenakin päivänä, jolloin ei varsinaista isompaa sadealuetta ole päällä. Toki aurinkoakin nähdään. Kuva: arinet.fi

Ajanlaskuja on monenlaisia, vaikka erilaisia säätiloja ja säitä on tietty vielä paljon enemmän. Sivuutan tässä eri kulttuurien käyttämät, vaikkapa mayakalenterin, ja pidän ajatuskokeen ihan omassa kulttuurissa, vaikkei sellaista rajausta oikeastaan pidä edes yrittää tehdä. Ajallisesti taitaa olla niin, että ns. historialliseen aikaan siirtyminen on oleellista, koska vasta sitten on olemassa muistiin merkittyä tietoa maailmasta. Ja tässä on kyse kirjoitustaidon leviämisestä.

Säätä toki oli aiemminkin, ja moni suullinen traditio tuli vasta myöhemmin kirjoitettuun muotoon ja sai ehkä vaikutteita (katolisesta) kristinuskosta, joka meille levisi viimeistään Ruotsin sotaretkien myötä 1100- ja 1200-luvulta alkaen. Juliaaninen kalenteri vaihtui pienehköin korjauksin gregoriaaniseksi meillä vuonna 1753.

Ilmatieteessä on paljon nuorempana kerrostumana jaettu vuosi lämpötilan osalta tilastollisessa mielessä neljään termiseen vuodenaikaan sen mukaan, mikä vuorokauden keskilämpötila on. Vältän aina mainostamasta näitä, koska niissä on esim. sellainen ominaisuus, että siirryttäessä termisestä vuodenajasta toiseen muutos edellytetään pysyväksi sinä vuonna. Kun säät keväälläkin kovasti vaihtelevat, tiedetään usein vasta jälkikäteen, milloin vaikkapa terminen kevät alkoi. Tietääkseni tilannetta seurataan jopa 10 päivän ajan. Samanlainen on kumuloituvasta lämpötilasta laskettava kasvukausi. Jos on vielä lunta maassa tai maa roudassa, ei mikään oikeasti kasva, vaikka olisi miten lämmintä.

Rakastan siteerata Kustaa Vilkunan vuotuista ajantietoa, joka antaa ainutlaatuista kuvaa ihmisten elämästä hyvin kauan sitten. Kirjoitan tätä 14.4., mikä oli vanhan kansan elämässä tärkeä myös luonnon sääenteiden lukemisen päivä. Vuosi nimittäin on jaettu kahteen puoliskoon, suveen ja talveen. Nämä puoliskot edelleen vuosineljänneksiin, jotka olivat kukin 13 viikon pituiset. 14.4. oli ensimmäinen suvipäivä ja 13.7. keskikesä. Suviöitä oli kolme, 12.-14.4., ja suotuisa merkki oli, jos näinä öinä oli voimakas yön yli kestävä suoja. Kylmät yöt olivat paha merkki: kylmiä öitä on vielä yhdeksällä viikolla tai kylmää 40 vuorokautta yhteen menoon.

Tosin vanha kansakin on osannut puhua erikseen vanhoista suviöistä, siis juliaanisen kalenterin mukaisista. Nämä ovat 11 päivää myöhemmin eli 23., 24. ja 25.4. eli nimipäivittäin Yrjön, Alpertin ja Markun päivinä. Nämä vanhat suviyöt on siis määritelty 1700-luvun tilanteen mukaan. Silloin ns. vanhan ja uuden luvun erotus ei ollut niin suuri kuin nykyisin. Mukaan säämerkkien vaarinottoon siis ehtii vielä.

Tietokoneen kertomaa on, että meillä Suomessa vallitsee huomisesta maanantaista alkaen melko voimakas lounainen ilmavirtaus, missä maamme yli liikkuu vesisateita kohti koillista. Lähinnä osassa Lappia satanee enimmäkseen lunta. Lumen sulaminen vauhdittuu. Jonkinlainen takatalvenpoikanen voisi olla kyseessä 19.-22.4. maissa, jolloin on ainakin kylmiä öitä. Tämän jälkeen lauha ja ajoittain sateinen ja tuulinen säätyyppi palaisi.

 

Kuvan linkki: http://arinet.fi/blogi/images/16122012(001).jpg

 

25 vastausta artikkeliin “Kevät edistyy”

  1. Hermot riekaleina kaikkien aikojen paskimman kevään takia sanoo:

    Suomen sää on niin syvältä takapuolesta, ettei mitään rajaa. Talvi jatkuu aina vaan. Vappu on kahden viikon kuluttua, mutta Pohjois-Helsingissäkin on vielä 30-40cm lunta!!! Painajainen. Koko ”keväänä” ei ole ollut vielä ainuttakaan lämmintä päivää, ja nytkin luvataan 10 päivää eteenpäin +5 astetta, vaikka vielä viime viikolla lupailtiin lämpötilan nousevan tuonne +10-15 asteen vaiheille. No, nouseehan se, mutta tietysti Suomen naapurimaissa, Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Miten ihmeessä tämä Suomi voi olla tällainen Siperia???

  2. Samaa ihmettelen itsekin joka vuosi. Miksi esimerkiksi eteläisessä Suomessa on viileää, kun samaan aikaan naapurimaissa samalla korkeudella olevissa kaupungeissa on huomattavasti lämpimämpää? Näin on varsinkin keväällä, mutta myös joskus syksyllä. Talvella nuo erot tasoittuvat jostain syystä.

    Lumensyvyyksistä en pahemmin välitä enää tähän aikaan vuodesta, kun tietää niiden kuitenkin lopulta sulavan viimeistään toukokuussa. Pääasia, että olisi keväisen aurinkoista ja suhteellisen lämmintä (noin +10 tai enemmän) kuten tähän vuodenaikaan kuuluukin.

    Juu, matalapaineiden reitit vaihtelevat tosiaan, mutta miten Suomi on niin usein juuri sen viileämmän ilmamassan alla. Itämeri ei voi olla syy, koska myös Ruotsi ja Venäjä ovat sen vaikutusalueella. Voiko joku meteorologi selventää syyn tähän ilmiöön?

    1. Niinpä. Etelärannikko on pilvisin paikka koko maassa. Tiistaina +5 Espoossa ja +12 Kokemäellä. Enkä halua kuulla mitään selityksiä siitä että täällä etelässä on lunta joka viilentää. Ja sitten jatkossa Kokemäellä on 7-9 astetta lämmintä ja meillä edelleen korkeintaan se +5 ja pilvisyys sen kun jatkuu.

    2. Kylmä Suomenlahti on yksi syy. Jos vallitsee sinänsä lämmin lounais- tai etelävirtaus, se tulee kylmien merialueiden yli. Tukholma ja Pietari sen sijaan hyötyvät siitä, että samanlainen virtaus tulee mantereen poikki ja ilma pysyy paremmin lämpimänä.

      Mutta eteneehän kevät näinkin kun vettä sataa kunnolla ja yöpakkasia ei ole. Kyllä niitä yli 10 asteen lämpötiloja tulee vielä, malttia. Itse ainakin siedän viileyttä paremmin nyt jos tuleva kesä on sitten lämmin.

  3. Samaa tuskailen kun muutkin kirjoittajat. Keski-Euroopassa voi ulkoilla mukavassa miltei helteisessä säässä auringonpaisteessa kun täällä hytistään harmaassa muutaman asteen lämpötilassa. Voiko olla räikeämpää eroa. Ensin on sateinen, kylmä ja harmaa kesä. Sitten lokakuusta helmikuuhun käytännössä valot poissa ja taivas pilvessä koko ajan. Sitten tulee arktinen ilmamassa joka tosin toi auringon tullessaan. Silloin matalapaineet kiersivät Välimeren alueella kiusaten siellä sateineen. Jäiset kelit muuttuivat nyt sitten kylmäksi harmaudeksi lämpimän ilmamassan päästessä vyörymään miltei koko Eurooppaan tätä säälittävää nurkkausta lukuunottamatta.
    Asuin muutaman vuoden Belgiassa ja täytyy sanoa että vaikka sateista oli sielläkin, niin kyllä elämä sään puolesta oli siellä taivas tämän ollessa helvetti.

  4. Ensi viikolla tämä ikuiselta tuntunut piina näyttää vihdoin hellittävän. Idästä nousee lämmintä ilmamassaa ja Etelä- ja Keski-Suomessa päästään päivisin viiteentoista asteeseen.
    Kaikki hyvä tulee isästä.

  5. Niin kammottaviin sääoloihin kuin täällä Suomessa onkin saanut tottua, niin en muista koko 46-vuotisen elämäni ajalta yhtä painajaismaista kevättä. Siis aivan järkyttävän hirveä sää viikosta toiseen. Ja toden totta, taas kerran luvataan Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle +15 astetta, mutta tänne Hölmölään +4. Lunta ja jäätä on vielä vaikka kuinka paljon täällä pääkaupunkiseudullakin. Ja kahden kuukauden kuluttua alkaa taas päivä lyhentyä, kun siirrymme syksypuolelle…

    1. Noh noh, vaikka maaliskuu olikin kylmä, niin lähes joka ikinene päivä paistoi kuitenkin aurinko lähes pilvettömältä taivaalta :)

      1. Mutta maaliskuu oli aivan järkyttävän kylmä! Minulle on aivan sama paistaako aurinko, kunhan olisi edes joskus lämmin. No, nyt ei paista edes aurinko. On vain kylmä.

      2. Et vastannut omassa blogissasi siihen, kun kysyin, miten kulunut maaliskuu olisi ollut poikkeuksellinen lämpötilan ja aurinkoisuuden suhteen.
        Pekka Pouta tv-sään yhteydessä sanoi vielä kuluvan maaliskuun aikaan, että kylmin 30 vuoteen ja aurinkoisin 40 vuoteen. Kysynkin menikö loppukuun jälkeen nämäkin vielä paremmiksi / ennätyksellisemmiksi?
        Toki kyllä Juha Föhrkin voi vastata.:))

        1. Meteorologien vastauksia odottaessa käy katsomassa täältä: http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/639012

          Loppujen lopuksi tällaisia maaliskuita on siis suunnilleen kerran vuosikymmenessä ja viimeksi yhtä kylmää oli 2006. Ei siis kovin ennätyksellistä vaikka selvästi tavallista kylmempää olikin.

        2. Jätän yleensä nuo ilmastospekuloinnit ilmaston ammattilaisille, jotka kyllä suoltavat ilmoille jokaisen kuukauden lopuksi erittelyn siitä, missä suhteessa sää oli ja mitä laatua pitkäaikaisiin keskiarvoihin nähden. Minulle riittää muuten näppituntuma, enkä kuulu edes niihin, jotka pitkin kevättä bongaavat aina sitä kunkin päivän lämpimintä löytääkseen jonkinlaisen ”tämän kevään lämpöennätyksen”. On ollut jo pitkään selvää, että maaliskkusta oli tuleva aikamoisen kylmä, mutta kenellä nyt sitten on tyynyn alla tai edes kirjahyllyssään nuo pitkän ajan tilastot, koska ne ovat joka tapauksessa valtavien tietokoneiden uumenissa ja erikseen maksetut ammatti-ihmiset saavat sitten suunnilleen napin painalluksella täydellisiä erittelyitä kuluneen kuukauden sijoittumisesta sään historiaan. Minä siis aina odotan, koska en mihinkään tuota tietoa etuajassa tarvitse. On oikein huomata, ettei lämpötila ole ainoa lähestymistapa tuohonkaan maaliskuuhun, vaan on muitakin sääsuureita, mm. pilvisyys tai aurinkoisuus, sademäärä, sadepäivien määrä jne.
          Nyt lumen sulamista vauhdittavat ennen muuta lauhat yöt, mutta päästiinpä tänään aurinkoisessa osassa maan keskiosaa jopa 13 asteen lämpötiloihin. Samaan aikaan etelärannikolla oli 3…6 lämpöastetta kiitos pilvipeitteen mutta myös jäisen meren.

      3. Niin… ja joka yö järjetön pakkanen ja lunta esim. HKI-Vantaalla n.70 cm. Oli kyllä aivan mahtavaa että paistoi aurinko ja oltiin oikein plussalla peräti 5-6 tuntia päivässä. Kevät tuli oikein kohinalla ja lumet lähtivät kuin taikaiskusta. Eilen (16.4) HKI-Vantaalla on tuon ihanan aurinkoisen maaliskuun ansiosta vielä 31cm lunta ja lämmintä on edelleen sama 4-5 astetta kuin kuukausi sitten.

  6. Tänään muun muassa Jyväskylässä on +11 astetta. Kovasti lämpö kiertää tätä Etelä-Suomea. Helsinki-vantaalla 5,2 astetta ja 31 cm lunta ja se lumi sulaa hitaasti, kun vettäkään ei oikein tahdo tulla kuin tihuttamalla.

  7. Blogistille on tullut ajatuskatko uuden ja vanhan luvun kiemuroissa.

    Jos kolme suviyötä oli vanhan luvun mukaan 12-14.4., niin 1700-luvulla jälkipuoliskolla niitä tosiaan vastasivat 11 vrk myöhemmät yöt. Nyt 2000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla niitä vastaavat 13 vrk myöhemmät, nimipäivinä Markku, Terttu ja Merja.

    Vilkunahan tarkoittaa sitä, että pakanuuden aikana eroa oli paljon vähemmän kuin 1700-luvulla nykyajasta puhumattakaan. Esim. 900-luvulla tämä klappi oli käsittääkseni vain viisi päivää. Siis kun mennään tarpeeksi kauas menneisyyteen, niin ei ole oikeastaan paljon väliä, ottaako 1700-luvun kalenterimuutoksen hiomioon.

    Keskikesän sijoittaminen karhunpäivään, 13. heinäkuuta + 13 päivää kohdalle eli heinäkuun 26. päivään kieltämättä kummastuttaisi nykysuomalaista, mutta pakanalliset esi-isämme eivät taatusti olleet moksiskaan!

  8. Kannattaa muistaa että vaikka Euroopan kylmimpiä alueita ollaan, niin silti suuret osat Venäjää ja Kanadaa ovat reilusti kylmempiä kuin edes Lappi. Monet paikat myös kesällä. Esim Omjakonissa tammikuun LÄMPÖennätys tammikuussa on -17 C astetta. Ja silti sielläkin elää ihmisiä. Että enpä tiedä ”Suomen kamalasta ilmastosta”

    1. Helsinki on tänään maailman ainoa pääkaupunki, jossa on virallisen mittauksen mukaan lunta. Eiköhän tuo kerro kaiken tästä ilmastosta. Järkyttävä paikka. +10 ei mene Helsingissä rikki ennen toukokuun toista viikkoa.

      1. Tämä on kyllä aivan käsittämätöntä. Kevät on tullut koko muuhun Eurooppaan, mutta täällä vaan s**tana sama +5 astetta jatkuvasti. Moskovassa ja Pietarissa on ollut jo pitkään +10-20 astetta lämmintä, ja Tukholmassakin tainnut olla jotain +13. Miten on mahdollista, että Suomi on tällainen pienois-Siperia, vaikka ympärillä on lämmintä? Meressä (siis toki vain Suomen ympärillä) taitaa olla vielä puolen metrin jääkerros, joten juhannuksena pääsemme pulahtamaan avantoon. V*tutuskäyrä oli jo kuukausi sitten aivan tapissa näiden järkyttävien sääolojen vuoksi, mutta painajainen ei vain ota päättyäkseen. Keväthän on jo kuukauden verran myöhässä, eikä sääkartoilla näy edelleenkään minkäänlaista muutosta.

        1. Sää tänään: Moskova +20, Tukholma +14, Pietari +17, Helsinki +5
          Torstai: Moskova +18, Tukholma +10, Pietari +15, Helsinki +6
          Perjantai: Moskova +22, Tukholma +12, Pietari +14, Helsinki +9 (”kevään” lämpöennätys)

  9. GFS lupaa vapuksi 20 astetta! Euroopan korkeimmat lämpötilat ennustetaan silloin Baltiaan.

  10. Kevät on Suomessa pitkällä. Siis edessäpäin.
    Lämpötilat eilen: Helsinki +5, Tallinna +8, Tukholma +13, Pietari +18, Moskova +18

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.