Kevät tulee – oletko valmis?

Julkaistu

Kun talvi on jatkunut koko maassa näinkin pitkään, että esimerkiksi etelässä kevät on jo myöhässä yli kaksi viikkoa ja tavanomaisesti kevät on tähän aikaan koittanut jo Oulun korkeudella asti, niin kyllä se meteorologinkin mieltä lämmittää kun näkee ennustemalleissa jo varman kevään saapumisen. Ja on se vaan nyt niin odotettu ja varma juttu että ihan velvollisuuskin sitä on meteorologin julistaa!

Helsingin Kaivopuisto keväällä 2012
Helsingin Kaivopuisto keväällä 2012

Nyt elellään siis viimeisiä kevättalvisia päiviä, joten nyt kaikki talvimieliset ottakaa ilo irti näistä keleistä, sillä viikonloppuna alkaa kevät! Kevään tuo meille ensimmäinen kunnon vesisateita lounaasta tuova matalapaine. Nuo viheliäiset kaverit ovatkin tänä keväänä odotettua seuraa sillä ilman niitä etelän lämpö ja kevät eivät meille koskaan kulkeutuisi. Matalapaineet päättivät viimein lakata rienaamasta sateillaan Etelä-Eurooppaa ja ottavat nyt uuden suunnan kohti pohjoista.

Viikonloppuna lounaasta saapuva matalapaine näyttää tällä hetkellä tuovan lumia sulattavia vesisateita lähes koko Suomeen. Aluksi pilvisyys lisääntyy ja yöpakkaset hellittävät lämpimän ilmamassan edellä etelästä alkaen torstain ja perjantain aikana, kunnes sateet leviävät maahamme lauantaina. Maikkarin sääsivulta voit seurata tämän sadealueen ennustettua kulkua ja sitä tulevatko sateet omalla paikkakunnallasi millä voimakkuudella ja missä olomuodossa.

Maikkarin sääsivulta näet sadealueet, niiden voimakkuuden ja olomuodon viiden vrk:n päähän.
Maikkarin sääsivulta näet Forecan tuottaman ennusteen sadealueista, niiden voimakkuuden ja olomuodon viiden vrk:n päähän.

Tämä matalapaine tuo myös maahamme keväisen ilmamassan, ja näillä näkymin myös kauniin keväisen sään. Keski-Eurooppaan näyttäisi nimittäin alkuviikolla muodostuvan korkeapaine, jonka myötä Etelä-Euroopasta virtaisi meille 15 astetta nykyistä  lämpimämpää ilmaa. Päivälämpötilat voivat täten aurinkoisella säällä kohota jopa yli 10 asteeseen, parhaimmillaan jopa lähes 15 asteeseen! Vallitseva lumipeite kuitenkin ikävästi verottaa lämpötilan kohoamista, sillä sulava ja ilmaan vettä haihduttava lumi sitoo samalla lämpöä. Tästä syystä lämpötila ei pääse kohoamaan niin korkeaksi kuin lumettomalla maalla, jossa lämpötila voisi kohota samassa tilanteessa jo kesäiseen yli 20 asteeseen!

Näin pitkissä ennusteissa on kuitenkin valitettavasti epävarmuustekijöitä ja voi viellä olla että matalapaineet muuttavat reittiään Suomen pohjoispuolen sijaan Suomen yli ja sää pysyttelisi sateisempana ja pilvisempänä, eikä lämpötila kohoaisi yhtä korkealle kuin aurinkoisessa säässä. Mutta joka tapauksessa kevät tulee ja lumet sulavat nopeasti! Vuorokauden keskilämpötila nimittäin pysyttelee lähes koko maassa viikonlopun jälkeen reilusti plussan puolella, ja tehokkain lumien sulattaja on plusasteet ja vesisade.

Nyt tuoreiden ennusteiden mukaan matalapineet ovat päättäneet muuttaa ensi viikolla valitettavasti reittiään, eikä korkeapaine pääse kunnolla ulottumaan meille. Suomen yli kulkee viikon aikana useampi matalapine sateineen, joka estää lämpötilaa kohoamasta  pilvisyyden ja sateiden vuoksi. Aina ei voi voittaa, mutta mikäli jonakin päivänä sää on selkeä ja aurinko pääsee kunnoolla paistamaan, niin silloin lämpötilakin pääsee kohoamaan ainakin 10 asteen tuntumaan.

Kevät voi tänä vuonna myöhiäsen alkamisen vuoksi jäädä varsin lyhyeksi, nimittäin terminen kesä alkaa tavanomaisesti esimerkiksi maan eteläosassa jo toukokuun puoleen väliin mennessä. Varhaisimmillaan terminen kesä, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyttelee yli 10 asteessa, alkoi eteläisimmässä suomessa vuonna 2000  jo 19.4! Mitä sinä odotat eniten keväässä ja haluaisitko sen kestävän pidempään, vai odotatko jo kesää? Itse odotan eniten lämpenevää säätä ja luonnon vihertymista sekä sitä että voi luopua talven synkistä rievuista!

Muokattu 13.4.

1. kuva: Aleksi Jokela

2. kuva: Ennustekartta Maikkarin sääsivulta; http://www.mtv3.fi/saa/#viikon-saa

31 vastausta artikkeliin “Kevät tulee – oletko valmis?”

  1. Hei tuo matalapaine voi osua minnevaan maankolkkaan ? juu saisi sataa kunnolla eli pölyt pois.odotellaan kevättä.

    1. Tällä hetkellä matalapaineen reitti kulkee maan länsiosan yli ja toisi sateita koko maahan, mutta voi tosiaan muuttaa reittiä idemmäksikin, mutta siinäkin tapauksessa sateet kulkevat vielä Suomen yli, tietenkin jossain päin sateet voivat jäädä paljon vähemmäksi kuin sateisimmassa osassa.

  2. Jos lumet sulaa nopeasti, niin voi olla joet täynnä vettä ? Saas nähdä? Kuten Jokke allekirjoittaneen lisäksi toivoo, saanee pölyt kyytiä Lauantaina ainakin pääkaupunkiseudulla.

    1. Kyllä, näin on. Voi hyvinkin olla että maan etelä- ja keskiosassa suurin osa lumista on sulanut ensi viikon aikana. Tämä tarkoittaa siis sitä että mahdollisesti pahojakin kevättulvia voi olla odotettavissa.

  3. Jes, vihdoinkin se kauan odotettu kevät. Lumeen ja talveen kyllästyin lopullisesti jo helmikuun lopulla, jolloin haluaisi luonnon heräävän. Talvi oli harvinaisen pilvinen ja pimeä. Ainoa lohtu kylmässä maalis-huhtikuussa on ollut valon määrä ja aurinko, jota niin kaipasi – itse asiassa koko viime kesän ja syksynkin aurinkoa ei näkynyt tarpeeksi.

    Pidän kuivasta keväästä ja säästä yleensäkin, mutta jos nykyisen lumipeitteen häviäminen ja kevään tulo on kiinni vesisateista, tervetuloa lämpimästi. Talvessa on inhottavinta pimeys, sen pituus ja että vaatteita pitää olla niin paljon päällä.

    Kiitokset Aleksille näistä uutisista ja tsemppiä TV-esiintymisiin, kyllä ne sanat siitä oikenevat toistojen kautta.

  4. Kummallista, kun katson tämän päivän ”Turkkarista” forecan ennustetta, ei siinä yli +9 asteen ennustetta näy koko Suomessa, vaikka jo pari päivää sitten taisi Aleksi tuota lähes +15 astetta hehkuttaa aamu-TV:ssä. Aika kaukana mielestäni ollaan noista lukemista. Onko tämä sitä äärimmäisyyksien nykytrendin mukaista liioittelua, joita ei yleensä koskaan tapahdu, tuskin edes lähellekään.

    1. Tarkoitat varmaan tuota 10 vrk:n ennustetta? Kyseiset ennusteet ovat automaattiennusteita, eikä niissä näy meteorologin käden jälki ainakaan viidennen vrk:n jälkeen. Toisin sanoen meteorologi ei ole niitä henkilökohtaisesti korjannut vaan kyse on yksinkertaisemmalla tavalla tuotetusta ennusteesta. Juuri tämän vuoksi meteorologia ylipäätään tarvitaan, sillä mikään ennustemalli ei ole täydellinen ja vaatii meteorologin tulkintaa ja korjausta.

      Näitä pidempiä automaattiennusteuta ei kannata pitää absoluuttisen totuutena vaan lähinnä suuntaa-antavana sillä epävarmuus ennusteisssa kasvaa mitä pidempi ennuste on. Esimerkiksi 10 vrk:n päähän ulottuva ennuste osuu oikeaan vain n. 40% tarkkuudella. Joskus kuitenkin ennustettavuus on parempi ja esimerkiksi tässä tapauksessa tuo Forecan 10 vrk:n ennuste näyttää liian matalia lämpötiloja.

      1. Juurikin tuota 10vrk:n ennustetta, ensi viikostahan oli juttua eikä 5 vrk sinne juurikaan riittänyt. Mahtaako myös esim. muut pohjoismaiset ennusteet olla samalla periaatteella, vaikkapa yr.no, SMHI, DMI, kaikki antaa max. 9-10ast. lukemia Loimaalle. Ja tietenkään en noita mitään ennusteita pidä totuutena, on tässä sen verran kauan säitä ja ennusteita seurattu, että 2-3 vrk alkaa olla siinä rajoilla, onko lopputulos lopulta sen jälkeen enää paljoa keskimääräisen säätilan tilastoa katsomista parempi.

        1. En valitettavasti tiedä muiden tuotteista sen paremmin. Mutta sen voin sanoa että tässä Forecan tuotteessa on kyse tietynlaisesta ennustemallin ennusteiden keskiarvosta. Huomioisin vielä sen että en itsekään ole totuutena missään maininnut että nämä lämpimimmät ennusteet tulisivat toteutumaan satavarmasti, ainoastaan sen että se on mahdollista (toteutumisen todennäköisyys esim. 60-70%) Ja kuten blogikirjoituksessanikin sanoin että matalapaineiden reitti voi muuttua niin että sää onkin tässä tapauksessa pilvisempää ja sateisempaa, jolloin lämpötila ei pääse kohoamaan yhtä korkealle kuin aurinkoisella säällä vaikka ilmamassa onkin yhtä lämmintä molemmissa tapauksissa. Tästä syystä juurikin tuo 10 vrk:n ennuste voi näyttää alempia lukemia. Ja nyt tällä hetkellä mallit ovatkin taas muuttuneet tuohon epävakaisempaan suuntaan..:(

          1. Et tosiaan väittänyt 100-varmasti, moni saattaa ne vaan niin ottaa. Vähän sitä itse siis ihmettelin, kun ei kuitenkaan netin ennusteet noita lukemia missään välissä tukeneet lähellekään, mutta siihen on suunnilleen tullut vastaus jo esille. Eiköhän tämä ole osaltani tässä.

            En ole tätä kylmähköä kevättä mitenkään pitänyt pahana, on sentään aurinkoa riittänyt, toisin kun talvella. Ennen pikku pakkanen ja aurinko, kuin sumu ja tihku ja pilvet. On ollut mukavan kuivaa, valoista lumen takia ja sitten kun kesä alkaa, se tulee toivottavasti äkkiä, jää tuo ruskeahko kevät lyhyeksi.

  5. Olisipa kylmä saanut jatkua, vaikka kuinka pitkään ja kesä saisi olla ,ihka samanlainen kuin viime kesä, eli siis sateinen ja 1 hellepäivä riittää.

  6. Suomen sää on niin p*rseestä, ettei pahemmasta väliä. Parin viikon kuluttua on toukokuu, ja täällä Pohjois-Helsingissä on lunta vielä yli puoli metriä, joki jäässä, katoilla lunta ja pihalla 20 cm jääkerros. En muista viimeisen 40 vuoden ajalta lähellekään yhtä surkeaa ”kevättä”. Ja eiköhän tuokin lämpöaalto taas kerran väistä Suomen. Joka kevät käy nimittäin niin, että mikäli Tukholmassa on lämmin, niin esim. Pietarissa ja Helsingissä on kylmä. Jos taas Pietarissa on lämmin, niin Tukholmassa ja Helsingissä on kylmä. Jos taas Pietarissa ja Tukholmassa on lämmin, niin Helsingissä on kylmä…

    1. Tilastoista löyti sellainen tieto että Etelä-Suomessa kevät on alkanut myöhäisimmillään 18.4., kovin montaa päivää ei siitä tänä vuonna siis jäädä!

    2. Ensi viikko:
      Helsinki ti +3, ke +4
      Tukholma ti +13, ke +16
      Pietari ti +14, ke +11

      Miten tämä paikka voi olla tällainen h*lvetin Siperia?

      1. Missä helvetissä se lämpeneminen viipyy??? Luvattiin kevään alkavan vikonloppuna ja nyt ennustetaan viikoksi +5 joka päivä. Haistakaa *****!

  7. Jossain vaiheessa Pekka Pouta sanoi seitsemän uutisissa, että maaliskuu siinä vaiheessa oli kylmin 30 vuoteen ja aurinkoisin 40 vuoteen.
    Löytyisikö nyt maaliskuun mentyä tilastoa, että kuinka erikoinen se kuukausi nyt sitten oli aikaisempiin vuosiin verrattuna? Tietysti riippuu siitä millä alueella tarkkailut on vuosien saatossa suoritettu ja kirjattu.

  8. Eilen vielä hehkutitte eteläiseen Suomeen maanantaille ja tiistaille jopa yli +10 asteen (mahdollisesti 15 astetta) lämpöä ja auringonpaistetta, nyt pari astetta plussaa ja räntää/vettä. Miten on mahdollista, että sääennuste voi muuttua täysin päinvastaiseen suuntaan 15 tunnin aikana? On pakko kyseinalaistaa meteorlogien ammattitaito ja osaaminen. Sunnuntain osalta ennuste on myöskin muuttunut täysin. Kerroit, että yli 5 vrk ennuste on erittäin haastava laatia, mutta nyt puhutaan siis 5 vrk aikajanasta ja siitä, että ennuste muuttuu vajaassa vuorokaudessa täysin. Olisin erittäin iloinen jos sinulla riittäsi aikaa vastata.

    1. Sää on valitettavasti kaoottinen järjestelmä, jossa pieni poikkeama ennustemallin lähtötilanteessa voi kumuloitua usean vuorokauden päässä niin että tosiaan esimerkiksi matalapaine voi muuttaa reittiään jopa 1000 km. Säämittausasemien tulisi peittää maapallo kauttaaltaan erittäin tiheästi jotta säätä pystyttäisiin luotettavasti ennustamaan pidemmälle ajalle, koska näin ei ole kaikkialta ei saada luotettavaa tietoa senhetkisestä säästä joka on olennainen asia ennustemallille.

      Toisinaan säätilanne on sellainen että pitkät ennusteet toteutuvat todennäköisemmin kuin esimerkiksi epävakaisessa tilanteessa. Korkeapainetilanteessa jopa kahden viikon päähän, huonoimmassa matalapainevoittoisessa tilanteessa vain vuorokauden tai kahden päähän. On meteorologin tehtävä selvittää kuinka pitkälle säätä voi ennustaa ja tehdä ennusteensa sen mukaisesti, tässä tilanteessa ennuste näytti melko varmalta ja siitä syystä päätin sen tehdä. En siitä syystä että haluan ennustaa hyvää säätä. On iso kynnys lähteä esittämään asioita julkisesti omalla nimellä ja naamalla mutta toisinaan ennusteet valitettavasti menevät pieleen ja se harmittaa myös meteorologia. Toki on edelleen mahdollista että matalapaine sateineen muuttaa vielä reittiään alkuviikolla pohjoisempaan suuntaan. Lämpötilat näin keväällä ovat suuresti riippuvaisia pilvisyydestä; pilvisellä/sateisella säällä lämpötila on helposti n. 10 astetta viileämpi kuin aurinkoisessa tilanteessa. Ilmamassa on kuitenkin niin lämmintä että mikäli aurinko pääsee paistamaan niin lämpötila kohoaa helposti tuohon 10 asteen tuntumaan tai yli.

  9. Aleksi ei toki missään vaiheessa luvannut ensi viikolle yli +10 astetta (harvemmin meteorologit mitään voivatkaan luvata, kysehän on nimenomaan ennusteista). Itse en ole yhtään yllättynyt ensi viikon sääennusteen huononemisesta, sitä on tapahtunut niin monta kertaa ennenkin – mediasta tai meteorologista riippumatta – valitettavasti.

    Heitänkin seuraavan ajatuksen ilmaan: Onko aina pakko ”hehkuttaa” etukäteen nimenomaan sitä ennustemallien antamaa parasta mahdollista vaihtoehtoa? Miksi ei voisi ennustaa sen keskimääräisen mallin mukaan (ilman niitä meteorologin käsin tekemiä korjauksia), jota esimerkiksi tässä tapauksessa Forecan 10 vrk ennuste on näyttänyt jo muutaman päivän ajan ja joka on ehkä yleensä myös se tödennäköisin toteutuma?

    Mikään ei ole ärsyttävämpää sääennustuksissa kuin ”hyvien” säiden ennustaminen/hehkuttaminen eli näytetään sääkarttoja ennustemallin antaman parhaimman vaihtoehdon mukaan ja lopputulema onkin se ennustemallin antama huonoin vaihtoehto. Yleensä niin, että ennusteessa on lämmintä ja aurinkoista, mutta tuleekin pilvistä ja kylmää, mahdollisesti sateistakin. Keskiarvoinen malli olisi siksi paras vaihtoehto esitettäväksi, koska jomman kumman ääripään toteutuessa menee yhtä vähän pieleen. Sen sijaan parhaimman ja huonoimman ero on suurin mahdollinen.

    Parempi tapa on ennustaa aina hieman huonompaa säätä (huonoimman tai keskimääräisen ennustemallin mukaan), vaikka kuinka tekisi mieli itse korjata käsin sitä parempaan suuntaan tai olisi merkkejä mahdollisesti paremmasta säästä. Ihmiset mielellään yllättyvät, kun tuleekin ennustettua parempaa säätä, asian ollessa toisinpäin tulee sen sijaan suuri pettymys – varsinkin näin kylmän ajanjakson jälkeen. Jos itse olisin meteorologi, melkeinpä muokkaisin ennustemallin antamaa vaihtoehtoa hieman huonompaan suuntaan, jotta kansa välttyy pettymyksiltä:

    – puolipilvistä, vaikka ennustemalli näyttää täysin selkeää
    – +8 astetta, vaikka ennustemalli näyttää +12
    – heikkoa tuulta, vaikka ennustemalli näyttää täysin tyyntä

    Ja niin edelleen, ymmärsitte varmasti ajatukseni. Varsinkin syksyllä ja keväällä tuolla auringolla on niin suuri lämmittävä vaikutus, että jos selkeä sää ei toteudukaan kuten on ennustettu, on lämpötila huomattavasti alhaisempi – eli taas mentiin metsään ja urakalla. Varsinkin, jos on tieto, että matalapaine voikin ottaa hieman eri reitin kuin tämänhetkinen ennustemalli näyttää, jolloin se vaikuttaa ratkaisevasti säähän. Eli varovaisuutta ennustuksiin, kiitos.

    Tämä koskee kaikkia medioita ja meteorologeja, ei pelkästään Aleksia.

    1. Meteorologi ei tosiaan koskaan lupaa mitään, sillä aina on olemassa epävarmuustekijöitä. Kysehän on nimensäkin mukaisesti ennusteesta. Tietenkin joku ennuste voi toteutua varmemmin kuin toinen, mutta 100% varmaa ennustetta ei ole olemassakaan. En siis lähtisi heti syyttelemään ketään jos ennuste ei aina oikeaan menisikään. Suurimmaksi osaksi on kuitenkin aika hyvin ennusteet kohdillaan.

      Tottakai jokaisen meteorologin ennuste poikkeaa aina jollain tapaa toisen meteorologin ennusteesta mutta tuskin kukaan tahallaan ennustaa liian optimistista tai pessimististä säätä. Itse en ainakaan näin tee vaan on ammattietiikan mukaista ennustaa todennäköisimpää säätä. Tästä syystä myöskään tuo keskimääräisen sään ennustaminen ei oikein istu mukaan kuvioihin, meteorologihan on sitä varten olemassa että se voi korjata mallin puutteita.

      Olisi kyllä hölmöä esittää aina vain mallin parhainta mahdollista vaihotehtoa. Valitettavan usein mediat kuitenkin tekevät tätä kaivaen tietoja meteorologilta ja vääristellen heidän sanojaan ja tulkintojaan. Ja tämä ainakin minua usein suututtaa, sillä tällaiseen syyllistyvä meteorologi ei ole hyvä meteorologi enkä usko että kukaan sellaista tarkoituksellisesti tekisi.

      Tietenkin pitää välttää tekemästä liian pitkiä ennusteiuta jos epävarmuus kasvaa ennusteessa liian suureksi.

    2. JJ oli aika paljon samoilla aatteilla liikkeellä kuin minäkin. Eihän kukaan meteorologi mitään lupaa, mutta noissa ennusteissa voisi olla varovaisempi, ei pieni parannus toteutuneessa ole ollenkaan huono juttu varmaan monesta, eikä sitten kuitenkaan päinvastoin oikein huonoa luvatessa, pieni parempi sää tunnu paljoa paremmalta kuitenkaan. Mutta meitä on moneen junaan ja kaikilla on oma mielipide asiasta.

  10. Suomessa on vaihteleva sää. Välillä sataa ja on kylmä, ja välillä on vain kylmä.

  11. pe +3
    la +3
    su +4
    ma +3
    ti +3
    ke +4

    1. Yölämpötilat ratkaisevat. Niistä kannattaa nyt nauttia.

  12. Tuo edes hitusen lämpimämpi ilma siirtyy Forecan ennusteessa joka päivä aina yhdellä päivällä eteenpäin, kuten aina… Huomenna taas nähdään, kuinka tuo ”lämpeneminen” siirtyy keskiviikosta torstaille jne. jne. Rautaisia ammattilaisia nuo meidän säämeediot. Kuka tahansa voi katsoa esim GFS:n dataa ja tehdä vähintään yhtä ”luotettavia” ennusteita kuin ns. ammattilaiset. Data on kaikkien saatavilla ja helppolukuista, joten osumatarkkuus ei ainakaan voi olla heikompi kuin kotimaisten meteorologien arvonnat. Ei voi olla hymyilemättä kun poimii tuosta Aleksin jutusta muutaman lauseen… ”kyllä se meteorologinkin mieltä lämmittää kun näkee ennustemalleissa jo varman kevään saapumisen.” Tai… ”Tämä matalapaine tuo myös maahamme keväisen ilmamassan, ja näillä näkymin myös kauniin keväisen sään. Keski-Eurooppaan näyttäisi nimittäin alkuviikolla muodostuvan korkeapaine, jonka myötä Etelä-Euroopasta virtaisi meille 15 astetta nykyistä lämpimämpää ilmaa. Päivälämpötilat voivat täten aurinkoisella säällä kohota jopa yli 10 asteeseen, parhaimmillaan jopa lähes 15 asteeseen!”

    1. Tarkkasilmäisenä osaat varmaan lukea tekstistä myös seuraavat lauseet:

      ”Näin pitkissä ennusteissa on kuitenkin valitettavasti epävarmuustekijöitä”

      sekä

      ”voi viellä olla että matalapaineet muuttavat reittiään Suomen pohjoispuolen sijaan Suomen yli ja sää pysyttelisi sateisempana ja pilvisempänä, eikä lämpötila kohoaisi yhtä korkealle kuin aurinkoisessa säässä.”

      Joka tapauksessa se ilmamassa nyt vaan on alkuviikolla 15 astetta lämpimämpää kuin aikaisemmin, joten jos sää on aurinkoista keskipäivällä niin se lämpötila kohoaa yli 10 asteeseen, pilvisellä säällä ei tietenkään.

      1. Mennäänpä asiaan. Voiko Aleksi kertoa minulle yhden tähän asiaan liittyvään kysymykseen, joka juuri juolahti mieleen, hyvän vastauksen. Näin ihan harrastaja/mielenkiinto pohjalta, tuollaisen karkean arvion mukaan esim. viime viikolla oli Jokioisten keskilämpö jotain -3 asteen luokkaa. Jos nyt ilmamassa on 15 astetta lämpimämpää, eikö silloin pitäisi olla noin 15 korkeampi keskilämpötila nyt ensi viikolla eli noin 12 asteen pintaan. Tuntuu että jäädään kyllä pahasti alle, kun ennusteet näyttää (Loimaalle, siitä tuo Jokioinen lähimpänä virallisena mittauspisteenä esimerkkiin) päivisin max.8…9 ja öisin nollan tuntumaan. Noista ennusteista ei karkeasti pysty juuri yli 4..5 asteen keskilämpöä minun matikan taidoillani loihtimaan mitenkään. Mutta ehkä ennusteet vaan näyttää niin alakanttiin.

        1. Hei Timo,

          Ilmamassalla tarkoitetaan meteorologisesti sitä ilmaa, joka sijaitsee 850 hPa:n painepintatasolla (n. 1,3 km korkeudessa ilmakehässä) Tämä ilmamassan lämpötila ei ole riippuvainen maanpinnan laadusta/ominaisuuksista jotka taas vaikuttavat maanpinnan läheisen ilman lämpötilaan. Tämä 850 hPa:n ilman lämpötila määrää pitkälti sen minkä lämpöistä ilma maanpinnalla voi olla.

          Esimerkiksi aurinkoisena heikkotuulisena kesäpäivänä maanpinnalla lämpötila kohoaa päivällä n. 15 astetta korkeammaksi kuin tämä 850 hPa:n korkeudella oleva ilma. Mikäli sää on pilvinen/kostea, lämpötila kohoaa hitaammin alaspäin mentäessä, eli maanpinnalla on käytännössä arviolta vain 5-10 astetta lämpimämpää. Maanpinnan läheinen lämpötila tai keskilämpötila ei siis kerro suoraan sitä, kuinka lämmintä ilmamassa oikeasti on, (esimerkiksi veden yllä lämpötila on aina kesäisin matalampi mitä maalla, sillä maanpinta lämpenee nopeammin auringon säteilystä.) vaan lämpenevän ilmamassan vaikutus voikin lämpötilan kohoamisen sijaan näkyä kosteuden ja pilvisyyden lisääntymisenä. (nimittäin kaikki nämä sääsuureet ovat tavalla tai toisella, veden haihtuminen sitoo lämpöä, vesihöyryn tiivistyminen sateeksi taas vapauttaa sitä jne.. Myös esimerkiksi talvella selkeällä säällä maanpinta säteilee lämpöä avaruuteen ja juuri tuo pinnan läheinen ilma voi kylmetä huomattavasti kylmemmäksikin kuin 850 hPa:n ilman lämpötila (tällöin puhutaan inversiosta).

          Nyt alkuviikolla ilmamassan lämpötila on ollut esim. etelässä yli 10 astetta pakkasen puolella, ja ensi viikon alussa ilmamassan lämpötila kohoaa etelässä lähelle 5 astetta. Käytännössä siis alkuviikolla lämpötila olisi hädintuskin kohonnut nollan yläpuolelle mikäli sää olisi ollut pilvinen.

          Vähän oli pitkä ja yksinkertaistettu selitys, mutta toivottavasti selvensi edes jotakin :)

          1. Kiitos, hyvä selitys, vaikkei kaikkea kyllä osaa ymmärtää maallikkona. Nämä asiat ei ole helppoja ollenkaan, kaikki vaikuttaa kaikkeen monimutkaisella tavalla.

    2. Ennusteet tuppaavat usein kyllä ajan mittaan muuttumaan varsinkin mitä pidempi on ennustusväli. Tästä syystä onkin hyvä tarkkailla ja päivittää tilannetta ajan kuluessa. Toki löytyy dataa netistä myös ilmaiseksi, mutta esimerkiksi GFS on Yhdysvaltalainen globaali säämalli, joka on harvempihilainen kuin esim. ECMWF, joka on tarkempi ja huomattavasti parempi Euroopan alueella sääennusteissa ja hakkaa ennusteissa pääsääntöisesti GFS:n mennen tullen, julkisessa jakelussa on siis rajoitettu määrä tietoa verrattuna siihen mitä meteorologeilla on käytössään. Näiden sääkarttojen tulkinta ei myöskään kuitenkaan ole aivan niin yksiselitteistä, sillä on monta eri asiaa jotka tulee ottaa huomioon mallikenttiä tulkittaessa. Sillä säässä, maantieteellisessä sijainnissa ja pinnan laadussa on lukemattomia asioita jotka vuorovaikuttavat keskenään toisiinsa vaikuttaen. Malli ei kykene siksi sääsuureita aina luotettavasti esittämään vaan voi systemaattisesti olla täysin pielessä jonkun asian suhteen. (esim. rannikoilla ja pienillä saarilla lämpötiloissa) Näiden oppimiseen ja laajempaan ymmärrykseen vaaditaan laajasti meteorologian opintoja ja vuosien työkokemusta, jossa oppii havaitsemaan mallin virheellisen käyttäytymisen eri tilanteissa eri vuodenaikoina.

    3. Minäkään en voi olla nyt hymyilemättä kun lämpötila on lukuisilla paikkakunnilla lännessä ja maan keskiosassa kohonnut yli kymmeneen asteeseen. Jyväskylässä on tähän mennessä mitaatu jo 11,9 astetta.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.