Author: Joanna Rinne

Terminen kevät on jo alkanut maan etelä- ja keskiosassa! Alkupäiväksi tuli koko alueella 14.-15. maaliskuuta, eli maan keskivaiheilla pari viikkoa etuajassa. Etelässä on vaikeampi sanoa, kuinka kaukana ollaan keskiarvosta, sillä tilaston mukaan kevät alkaa ”ennen 26. maaliskuuta”.

Mutta mitä muuta tapahtui säässä maaliskuun aikana?

Lämpötila

Jos katsotaan lämpötilojen keskiarvoja, maan etelä- ja keskiosassa maaliskuu 2019 oli noin puolitoista astetta keskimääräistä lämpimämpi. Maan pohjoisosassakin kuun lämpötilakeskiarvot olivat keskimääräisen yläpuolella, mutta hieman maltillisemmin.

Entä kuun ylin ja alin lämpötila?

Lue lisää → ”Maaliskuu: Kevät alkoi ja lämmintä oli”

Kirjoittelen tässä sunnuntai-iltavuorossa ennusteita alkavalle viikolle eli viikolle 13. Ennusteissa on näkyvillä viikonlopuksi jopa yli +10 asteen lämpötiloja etelään ja Lappiinkin plusasteita, mikä sai minut miettimään: mikä on tilanne nyt kevään suhteen? Terminen keväthän määritellään alkamaan, kun tietyt lämpötilakriteerit täyttyvät. Ollaanko jo lähellä?

Terminen kevät määriteltiin aiemmin alkavaksi silloin, kun paikan keskilämpötila on pysynyt plussan puolella kaksi viikkoa yhteen menoon. Nykyään termisen kevään määritelmä on monimutkaisempi, se lasketaan lämpösumman avulla. Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan: ”Esimerkiksi talvi alkaa seuraavasta päivästä, kun syyskuun alusta laskettujen vuorokauden keskilämpötilojen summa on saavuttanut suurimman arvonsa.”

Minulla ei ole lämpösummatietoja helposti käsillä, mutta vuorokauden keskilämpötilat eri asemilla kyllä; siksi päätin lähteä tutkimaan mahdollisen kevään vaihetta vanhan määritelmän mukaan ja kertoa löydöksistäni täällä blogissa.

LUE LISÄÄ

Helmikuu oli lämpötilakeskiarvojen mukaan huiman lämmin. Maan etelä- ja keskiosassa koko kuun lämpötilan keskiarvo oli monin paikoin viisi astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1981-2010 helmikuun lämpötilan keskiarvo. Useilla asemilla ylitettiin jopa maaliskuun keskimääräinen keskilämpötila!

Pohjoisessa ero keskimääräiseen oli maltillisempi, mutta sielläkin lämpötila oli useilla asemilla pari astetta helmikuun keskiarvoa korkeampi. Ainoastaan Pohjois-Lapissa mm. Ivalon asemalla lämpötila oli vertailukauteen nähden normaalitasolla.

Miksi näin oli? Siitä, ja muista helmikuun lukemista tässä blogitekstissä.

Lue lisää → ”Helmikuu jopa maaliskuuta lämpimämpi”

Tammikuu, joko se meni? Juurihan vuosi vasta alkoi!

Säässä tammikuu on ollut tapahtumarikas. Saman kuun sisälle on mahtunut mm. vuodenvaihteen lumimyräkkä, ennätyksellinen Aapeli-myrsky heti seuraavana päivänä, täydellinen kuunpimennys, polaaripyörteen heikkeneminen ja sitä seurannut kylmän sään aalto.

Tässä blogitekstissä siitä, missä oli kylmintä ja missä lämpimintä, minkälaisia olivat Aapelin ennätystuulet, missä on eniten lunta sekä tietysti taustoista eli siitä, minkälainen suursäätila näihin kaikkiin tapahtumiin oikein johti.

Lämpötila: Talven kylmin lukema toistaiseksi -38,7 astetta

Tammikuun 2019 alin mitattu lämpötila oli -38,7 °C, joka havaittiin Sodankylässä 27. tammikuuta. Lukema oli melko ”perinteinen” tammikuun kylmin lämpötila, kylmimmät lukemat ovat tammikuussa useimmiten -40 °C tuntumassa. Kylmin Suomessa mitattu tammikuun lämpötila on vuonna 1999 mitattu -51,5 °C ja vuoden 1961 jälkeen lämpimin tammikuun kylmin lämpötila (siinäpä vasta epäloogisen oloinen lause: lämpimin kylmin) on vuodelta 1973, jolloin lämpötila ei kertaakaan mittauksissa pudonnut alle -31,2 celsiusasteen.

Lue lisää → ”Ennätysmyrsky, paljon lunta”

Vuosi 2018 on takana, 2019 edessä! Ennen tuleviin säätapahtumiin keskittymistä on aika paketoida viime vuosi. Tässä blogitekstissä katsellaan taaksepäin ja muistellaan, minkälaisessa säässä vuotta 2018 vietettiin.

Vuosi kokonaisuutena

Vuosi 2018 oli koko maassa 1-2 astetta vuosien 1981-2010 keskiarvoa lämpimämpi. Sademäärä puolestaan jäi koko maassa keskiarvoa alhaisemmaksi; maan etelä- ja länsiosassa, myös suuressa osassa läntistä Lappia, noin neljäsosa keskimääräisen vuoden sateista jäi puuttumaan.

Yksi syy sekä lämpöön että sademäärän vähäisyyteen oli lämmin ja vähäsateinen kesä. Korkeapainekaudet ja aurinkoinen hellesää jatkuivat pitkään. Toukokuu ja heinäkuu olivat mittaushistorian lämpimimpiä. Hellepäiviä oli yhteensä peräti 64, joka jäi yhdellä vuoden 2002 ennätyksestä. Toukokuussa hellepäiviä oli 14, kesäkuussa yhdeksän, heinäkuussa 27, elokuussa 13 ja syyskuussakin vielä yksi.

Lue lisää → ”Säävuosi 2018: Hellekesä, sateet vähissä”

Vuosi vaihtuu aivan juuri, tätä kirjoittaessani vuotta on enää muutama tunti jäljellä!

Vuodenvaihteen myräkkä tulee olemaan melkoinen, mutta meteorologille sitäkin huomiotaherättävämpi on tiistain ja keskiviikon välisen yön ennuste. Silloin Suomessa puhaltavat tuulet, joiden kaltaisia en muista ennusteessa nähneeni 10 vuoden meteorologityön aikana ehkä kertaakaan. Voimakkaat myrskytuulet puhaltavat koko Pohjanlahdella, puuskissa on odotettavissa jopa hirmumyrskylukemia.

Ensin katsaus vuodenvaihteen säähän:

Kuva puhuu puolestaan. Sateettomia alueita ei Suomessa vuoden vaihtuessa juuri ole, lounaassa sateet tulevat osin vetenä. Pääkaupunkiseudun tilanne on siinä ja siinä, sateen kaikki olomuodot ovat mahdollisia.

Lue lisää → ”Vuoden alkuun myrskyä, jopa hirmumyrskypuuskia!”