Maaliskuu: Kevät alkoi ja lämmintä oli

Julkaistu

Terminen kevät on jo alkanut maan etelä- ja keskiosassa! Alkupäiväksi tuli koko alueella 14.-15. maaliskuuta, eli maan keskivaiheilla pari viikkoa etuajassa. Etelässä on vaikeampi sanoa, kuinka kaukana ollaan keskiarvosta, sillä tilaston mukaan kevät alkaa ”ennen 26. maaliskuuta”.

Mutta mitä muuta tapahtui säässä maaliskuun aikana?

Maaliskuun lopun sinivuokkoja Hämeenlinnassa Kuva: Mari Peippola

Lämpötila

Jos katsotaan lämpötilojen keskiarvoja, maan etelä- ja keskiosassa maaliskuu 2019 oli noin puolitoista astetta keskimääräistä lämpimämpi. Maan pohjoisosassakin kuun lämpötilakeskiarvot olivat keskimääräisen yläpuolella, mutta hieman maltillisemmin.

Entä kuun ylin ja alin lämpötila?

Korkein tämän maaliskuun lämpötila mitattiin Jomalassa 29. maaliskuuta, jolloin lämpötila kipusi lukemaan 13,4 °C. Tämä ei ollut maaliskuun lukemaksi ainakaan ennätyksellinen, esim. vuonna 2007 elohopea nousi maaliskuun aikana 17,5 celsiusasteeseen.

Alin lämpötila vuoden 2019 maaliskuun aikana mitattiin Utsjoki Kevolla 2. maaliskuuta. Lämpötila putosi silloin -37,9 celsiusasteeseen. Tämäkään ei ollut maaliskuun havaintojen ääriosastoa, esim. vuonna 1971 lämpötila käväisi lukemassa -44,3 °C.

Kuva: Maarit Siitonen

Sateet ja lumimäärä

Torniossa satoi koko kuun aikana peräti 79,2 mm. Lumisateiden kertymä kerrotaan aina vedeksi muutettuna: mikäli kaikki kuukauden sateet olisivat tulleet vetenä, vettä olisi tullut tuo lukema eli melkein 8 cm. Tällä ilmaisutavalla saadaan väistettyä lumen kinostumiseen, painumiseen ja epätasaiseen satamiseen liittyvät ongelmat.

79,2 mm on selvästi enemmän kuin yleensä maaliskuussa sataa, jopa kaksinkertainen määrä normaaliin maan pohjoisosan maaliskuun sademäärään verrattuna.

Korkeimmillaan lumipeite oli maaliskuun aikana Puolangan Paljakalla, jossa lumensyvyydeksi mitattiin 25. maaliskuuta huimat 116 cm.

Tuuli

Maaliskuussa 2019 oli yhteensä kaksi myrskypäivää: 2. ja 9. maaliskuuta. Kovimmat tuulet havaittiin Russarössä 9. maaliskuuta juuri puolenyön jälkeen. Silloin keskituuli oli kovimmillaan 24 m/s ja kovin havaittu tuulenpuuska oli nopeudeltaan peräti 28,7 m/s. Molemmat lukemat mitattiin samalla havaintoasemalla.

Myrskypäivien lukema on hieman keskimääräisen maaliskuun yläpuolella: vuoden 1994 jälkeen kerätyissä tilastoissa maaliskuun myrskypäiviä on keskimäärin 1,4. Edellisen kerran myrskypäiviä on ollut yhtä paljon tai enemmän kuin nyt vuonna 2014, jolloin myrskypäiviä kertyi yhteensä kolme kappaletta.

Suomessa myrskyt ovat yleisimpiä talvikaudella eli lokakuusta helmikuuhun ja harvinaisimpia kesäkaudella eli huhtikuusta elokuuhun. Myrskyjen määrä korreloi suoraan auringon lämmityksen kanssa: kun lämpötilaero tropiikin ja talvisen navan välillä on suurin, myrskyt ovat yleisimmillään juuri talvisen navan pallonpuoliskolla. Myrskyt ovat osa prosessia, jossa päiväntasaajan ja navan välinen lämpötilaero pyrkii tasoittumaan.

Kuva: Matti Hietala

Auringonpaiste

Auringonpaistetunteja kertyi maaliskuun aikana eniten Utsjoki Kevon asemalla, jossa niitä mitattiin yhteensä 141. Lukema oli lähellä saman aseman keskiarvoa (123 tuntia), mutta kaukana saman aseman maaliskuun ennätyksestä (219 tuntia).

Suomessa on pilvisintä syksyllä ja talvella, nyt pilvisyys alkaa vähitellen vähentyä selkeimpiä kuukausiamme eli toukokuuta ja kesäkuuta kohden.

Tapahtuiko maaliskuun säässä, joka painui erityisesti mieleesi?

3 vastausta artikkeliin “Maaliskuu: Kevät alkoi ja lämmintä oli”

  1. Jos keskiosissa maata oltiin 1.5 astetta vertailujakson keskiarvon yläpuolella, niin silloin maaliskuu oli siellä noin 20. lämpimin vuodesta 1961. Pohjois-Suomessa ranking sitten on paljon huonompi. Sadan vuoden rankingissa ollaanko koko maan osalta edes top50 -lukemassa?

    Johtopäätöksenä tästä taas se hyvin tuttu: ihmisen aiheuttama lisälämpö ei taaskaan löytänyt Skandinaviaan. Globaaleissa aikasarjoissa taas ollaan ilmeisesti kautta aikain top5 lukemissa, niin meille ainakin väitetään. On tämä nyt kerta kaikkiaan merkillistä kun ne ihmisen lämmittämät molekyylit eivät tänne ajaudu. Löytyisikö arvon meteorologeilta selitystä asiaan? Maaliskuuhan ei ilmastonmuutoksen kontekstissa ollut ollenkaan lämmin vaan melko kylmä. Jälleen.

  2. Minäkin tykkäisin, että ilmakehä lämpenisi tasaisen lineaarisesti joka puolella, niin niillä vähemmänkin perehtyneillä ihmisillä olisi helpompi ymmärtää asia ilman turhia väärinkäsityksiä ja riittävän ajoissa. Valitettavasti ilmakehä ei toimi sillä tavalla.

    1. Maapallon ilmakehä on sellainen kaaosteoreettinen systeemi, missä ilmamassat liikkuvat viikossakin tuhansia kilometrejä. Jos valitaan yksi mittauspaikka, vaikka Suomesta, niin välillä siellä on kuukausia jotka ovat yleistä kehitystä lämpimämpiä ja välillä taas viileämpiä. Eli jos yleinen kehitys on se, että lämpötila on vuonna 2019 5. lämpimin kautta aikojen, niin tilastollisesti se tarkoittaa sitä, että odotusarvollisesti puolet kuukausista on Suomessa top5 kuukausia (ellei sitten lämpeneminen täällä ole vaikka nopeampaa, niin kuin pitäisi ollakin).

      Nyt kuitenkin vuodesta toiseen tulos on aivan jotain muuta. Ei ole mahdollista, että Suomessa jäädään jatkuvasti näin kauas top5 lukemista. Tämä pitäisi olla selvää alkeellisellakin matemaattisella ymmärryksellä. Näin ollen jossakin on nyt virhe.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.