Author: Joanna Rinne

Katselen tässä työvuorossa tutkakuvassa päivän ensimmäisiä ukkosia ja mieleeni juolahti, kuinka usein käytetään ilmaisua ”onpa painostava ilma”. Painostava ilma liitetään usein siihen ajatukseen, että pian tulee ukkonen, jonka jälkeen ilma tuntuu raikkaammalta.

”Painostava ilma” ei ole termi, jolla olisi tarkkaa meteorologista määritelmää, joten jäin tässä miettimään, mikä saa sään tuntumaan painostavalta? Mikä ero on painostavan ja ei-painostavan ilman välillä?

Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen, on ilmankosteus, virallisemmin ilmaistuna sen sisältämän vesihöyryn määrä. Ainakaan itse en äkkiseltään muista kokeneeni Suomessa montakaan kertaa sitä Välimeren maista tuttua lämmintä, kosteudesta sametinpehmeää ilmaa, joka muodostaa maiseman eteen sinertävän usvan. Kun ilmankosteus alkaa täällä nousta lämpimällä säällä, ilmaa kuulee usein luonnehdittavan painostavaksi.

Toinen asia, yhdessä kostean ilman kanssa, on tuulen puute. Ainakin meikäläisissä lämpötiloissa tuuli viilentää, mutta tuulen puuttuessa tuntuu kuin lämpöä ei pääsisi ulkona karkuun. Lisäksi kaupunkikeskustojen ulkopuolella hyttyset ja paarmat tuntuvat innostuvan meistä, omista kävelevistä lounasravintoloistaan, erityisen paljon. Tai ehkä tuuli ei pääse puhaltamaan niitä pois kurssiltaan matkallaan kohti ateriaa.

Painostavaksi koettu ilma saa monet odottamaan ukkosta, eikä syyttä: olosuhteet ovat ukkoselle varsin otolliset. Muodostuakseen ukkospilvet tarvitsevat lämpöä ja kosteutta, joita on molempia runsaasti tarjolla. Hyvänä esimerkkinä toimivat merelliset trooppisen ilmaston maat, joissa ilma on kosteaa ja kuumaa ympäri vuoden ja ukkosetkin lähes jokapäiväisiä.

Painostava ilma jakaa mielipiteitä. Osalle ihmisistä se on vihoviimeinen vitsaus ja voikin olla epämukavuudessaan valmiiksi heikkokuntoisille jopa terveydelle vaarallinen, osalle se on lahja taivaalta. Itse kuulun jälkimmäiseen joukkoon; viihdyn parhaiten n. 30 asteen lämpötilassa kosteassa säässä, kunhan auringolta pääsee välillä suojaan. Perimääni on tainnut livahtaa vahingossa mukaan viipale trooppista lintua.

Viime yönä eli varhain 20-21.6. aamuyöllä oli kesäpäivänseisaus – hetki, jolloin päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmillään ja aurinko saavuttanut kaikkein korkeimman pisteensä. Pessimistin silmin teknisesti nyt ollaan jo matkalla joulun pimeyttä ja vaakaräntää kohti… Tässä asiassa suosin optimismia, nautitaan mieluumin kesästä ja valosta!

Mistä juolahti mieleeni, juhannustaikoja tekevät: nyt, kun juhannus on aina viikonloppuisin eikä kesäpäivänseisauksen aikaan, milloin on oikea aika tehdä juhannustaikoja? Oliko se viime yönä vai onko se kalenterin mukaisena juhannuksena?

Toimistoltamme löytyvän Kustaa Vilkunan vuotuisen ajantiedon mukaan juhannustaioista  merkittävä osa on naisten tekemiä ja vaatii alastomana kieriskelyä nurmikolla, lampeen kurkkimista ja muita hieman hämmentäviä toimenpiteitä. Sään puolesta viime yö oli tämänkaltaisten taikojen tekemiseen varsin miellyttävä, tämänhetkisten tietokonemalliennusteiden mukaan juhannuksena on vaihtelevampaa.

Viikko sitten kerroin jo tämänkertaisen juhannussään ennustamisen vaikeudesta. Tilanne pysyy edelleen hankalana, pistänpä syyllisestä kuvan tähän:

Suomen eteläpuolisessa Euroopassa on lämmintä ilmamassaa, pohjoispuolella viileämpää. Suurinpiirtein kuvan violetteja nuolia pitkin, välillä hieman niiden ulkopuolellekin ulottuen, kulkee kuurosadealueita, välillä runsaampiakin sateita. Väleissä on poutaista.

Ennusteissa tuo käärmemäinen sadealueiden reitti mutkittelee peräkkäisissä malleissa milloin eteläisen, milloin pohjoisen Suomen yli. Juhannuksen päivien välillä on niin ikään vaihtelua, tämän hetken ennusteessa lämpimin ilmamassa olisi meillä lauantain paikkeilla:

En tähän tekstiin pistä kuvia juhannuksen ennustetuista lämpötiloista ja sateista, sillä on melko varmaa, että ne vielä muuttuvat lähipäivinä. Tämän hetken tiedon mukaan täysin sateista tai sateetonta kolkkaa Suomessa ei tule olemaan, juhannus on myös keskimääräistä lämpimämpi: parhaimmillaan (tai joillekin pahimmillaan) etelässä lämpötilat saattavat lauantaina hipoa jopa 30 astetta ja koko maassa lämpötilat ovat 20 asteen yläpuolella.

Kannattaa varautua sekä viileämpään säähän, lämpöön, sateisiin että jopa ukkosiin, kaikkea on tänä juhannuksena tarjolla!

Hauskaa juhannusta, pidetään kukin omalta osaltamme huoli, että tästä tulee ennätysjuhannus, jolloin hukkumiskuolemia ei tule yhtään!

Viime päivinä Suomessa on ollut kovin sateista, huominen on sateiden osalta jo edellisiä rauhallisempi päivä, vaikkei täysin sateeton olekaan.

Sateisen viikonlopun päätteeksi päätin kirjoittaa tänään sateiden silloin tällöin näyttäytyvästä sivutuotteesta: sateenkaarista. Itse en ole tainnut sateen yhteydessä nähdä sellaista vielä tänä vuonna, pitänee ulkoilla enemmän!

(Vielä tiedoksi, tämä teksti on tarkoitettu pikaoppaaksi sateenkaariin. Jos haluat lisää ja tarkempaa informaatiota, sitä löytyy esimerkiksi Wikipedia-artikkelista)

Sateenkaari on ilmiö, joka johtuu auringonvalon taittumisesta sadepisaroista ja jonka voi nähdä, kun olosuhteet ovat sopivat. Sateenkaaren näkemistä varten tarvitaan

• Aurinko, joka paistaa suoraan oman selän takana, mieluiten melko matalalla
• Sadepilvi suoraan edessä (muutkin pisaralähteet kelpaavat – esimerkiksi suihkulähteissä tai sadettimen suihkussa voi nähdä pikkuisen sateenkaaren)

Näissä sopivissa olosuhteissa sateenkaari muodostuu 42° kulman etäisyydelle aurinkoa ”vastapäätä” olevan pisteen ympärille. Sateenkaari on jokaiselle näkijälleen henkilökohtainen eli näkyy kuin mittatilaustyönä juuri tuolla etäisyydellä auringosta.

Sateenkaaresta voi näkyä joko pätkä tai hyvällä onnella kokonainen maasta maahan ulottuva kaari. Itse asiassa tuo kokonaisen tuntuinen kaarikin on vain osa totuudesta, lentokoneesta tai vuorenhuipulta katsottuna sateenkaari voi muodostaa täyden ympyrän!

Sen lisäksi joskus sateenkaaren ulkopuolelle, 10° päähän siitä muodostuu toinen sateenkaari, jonka värit kulkevat päinvastaisessa järjestyksessä kuin pääsateenkaaren.

Sateenkaarien metsästysonnea kaikille! Vaikka kaaren päästä ei löytyisi aarretta, itse kaaresta saa silti mieleenpainuvan näkymän ja ehkäpä muistoksi valokuvan.

Juhannuksen ja joulun sää herättää mediassa aina kiinnostusta. Monien, vaikkei tietenkään kaikkien, toiveena olisi valkea joulu ja kesäisen lämmin ja aurinkoinen juhannus. Lehdet kilpailevat siitä, kuka saa julkaistua ajankohdan sääennusteen ensimmäisenä.

Siksi meteorologina onkin erityisen harmillista, kun ennusteet käyttäytyvät kuten juuri nyt: jokainen uusi tietokonemalliajo tarjoaa juhannuksen säästä täysin erilaisen version kuin edellinen. Viimeisen puolentoista vuorokauden ajan mallien tarjoukset ovat olleet (kronologisessa järjestyksessä)

1. Hellejuhannus, kaunista ja aurinkoista
2. Kaatosade ilman ukkosta to-pe, la-su kauniimpaa
3. Poutaista ja osin aurinkoista to-pe, la-su kaatosadetta ukkosen kera
4. Sekalaisia ukkossateita pitkin juhannusta, väleissä aurinkoista

Mistä tämä johtuu ja mitä juhannuksen säästä voidaan nyt sanoa?

Juhannuksen ajan ennusteissa seuraavat asiat ovat tiedossa:

• Suomen eteläpuolisen Euroopan alueelle muodostuu korkeapaine
• Korkeapaineen pohjoispuolella liikkuu matalapaineen keskuksia, joihin liittyy runsaitakin sateita

Juuri tuo korkeapaine on ennusteiden ongelmakohta. Jokaisessa ennusteessa se on erimuotoinen ja -vahvuinen kuin edeltäjässään, joten sen pohjoispuolitse liikkuvat sateet liikkuvat vuoroin Suomen yli, vuoroin pohjoispuolelta, vuoroin vain osin Suomen yli.

Ennen kuin tuo korkeapaineen muoto ja paikka stabiloituu ennusteissa edes jollakin tavalla, on meidän meteorologienkin pakko sanoa pitkän yliopistokoulutuksen syvällä rintaäänellä ”voi sataa tai voi paistaa”. Mikä on onneksi melko varmaa, räntää ei tule, vaan jos hetki poutaa löytyy, lämpötilat nousevat monin paikoin yli kahdenkympin. Hellekään ei ole vielä poissuljettu vaihtoehto.

Tällä hetkellä ja toistaiseksi juhannuksen ennuste näyttää siis tältä:

Hei, kaikki!

Sivuillemme lisättiin kesän kunniaksi uutta – reittisää!

Palvelu löytyy sivujemme vasemman reunan palkista pari lootaa blogilinkin yläpuolelta, ”Ajankohtaista” otsikon alta. Tai tätä lukiessa yksinkertaisimmin täältä.

Homman nimi on yksinkertainen: kirjoita kartan yläreunan ruutuun lähtöpaikka ja valitse sen vierestä lähtöaika, sen jälkeen kirjoita alle ilmaantuneeseen ruutuun määränpää. Mikäli haluat reitin kulkevan jonkin tietyn paikkakunnan kautta, voit painaa määränpää-lootan vierestä plus-näppäintä; saat lisälaatikon välietapin valintaa varten.

Tässä näytteeksi kuva reitin säästä fiktiivisellä matkalla Oulusta Kööpenhaminaan. Sää näytetään reitillä kahden tunnin välein. Tällä zoomausetäisyydellä säätäpät ovat osin toistensa päällä, mutta tilanne korjautuu heti sisäänpäin siirryttäessä.

Alareunasta (kuvassa Kööpenhaminan vierestä) voi valita ajotavaksi pyöräilyn autoilun sijaan ja kameraa klikkaamalla näkyviin tulevat kelikamerat. Alueilla, joilla kameroita on tiheästi, kamerasymbolien määrä lisääntyy karttaan sisään zoomattaessa.

Kartan alle ilmaantuu Google mapsin ilmoittama matkan pituus ja kesto, sen alle voi avata myös reittiohjeet.

Kartalla näkyvien sääsymbolien määrää on toistaiseksi hieman rajoitettu, joten hirmu pitkillä matkoilla (kuten joltakin Suomen paikkakunnalta Reykjavikiin tai Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin) symbolit katoavat jossain muutamannen vuorokauden kohdalla näkyvistä; tällöin on parempi katsoa reitti parissa osassa. Harva ihminen päättää oikeasti ajaa täältä Kapkaupunkiin asti kaverikuskin kanssa vuoroissa pysähtymättä lainkaan, joten tämä ominaisuus tuskin aiheuttaa suurta haittaa.

Mutta, siitä vaan kokeilemaan sekä järkeviä että omituisia reittejä! Palautteet palvelun käytettävyydestä ja erilaiset parannus- ja muutosehdotukset ovat tervetulleita, jotta palvelu olisi kaikille mahdollisimman käyttökelpoinen.

Mukavaa viikonloppua!

”Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen”, isäni tapasi sanoa.

Huomisen ja ylihuomisen, siis keskiviikon ja torstain, aikana Suomen ylle kulkeutuu matalapaineen keskus, johon liittyen on odotettavissa kaikkea mahdollista: sadetta, ukkosia, myrskytuulia, kylmää ilmaa ja Lapissa todennäköisesti myös räntää ja lunta.

Näin monipuoliset sääpäivät eivät ole ihan jokapäiväisiä edes meidän lyhyessä, mutta vähälumisessa kesässämme, joten käynpä tässä tarkemmin läpi, mitä odotettavissa on.

 

Keskiviikkoaamu 8.6.

Matalapaineen keskus liikkuu Suomen ylle jo edellisyön aikana, joten aamulla sateet ovat jo hyvää vauhtia matkalla maamme yli. Maan etelä- ja keskiosassa sadealue on hajanainen ja sateiden mukana on odotettavissa paikoin myös ukkosia. Pohjoisessa sadealue on yhtenäisempi.  Pohjanmaan tienoilla sää alkaa jo sateiden jäljiltä muuttua selkeämmäksi, lähitunteina selkeä alue levittäytyy idemmäksi.

 

Keskiviikkoiltapäivä 8.6.

Iltapäivään mennessä maan etelä- ja keskiosan sateet ovat jo lähes väistyneet Suomen yltä, tosin Pohjanmaan seutuville levittäytyy kuuroja, jotka kuvassa näkyvät melko heikosti. Sää on monin paikoin aurinkoinen. Pohjoisessa sen sijaan sateet intoutuvat entisestään – Lapissa on odotettavissa vetinen päivä.

 

Keskiviikon ja torstain välinen yö 8-9.6.

Yöllä etelässä sää pysyy vielä kuivana, mutta maan keskivaiheille levittäytyy uusia sateita. Lapissa sataa edelleen – nyt jopa lunta ja räntää! Kesäistä…

 

Torstai-iltapäivä 9.6.

Sadealue jää ajelehtimaan Suomen ylle, etelässä sää pysyttelee varsin kuivana, mutta muualla on odotettavissa ainakin kuuroja. Pohjois-Lapissa on edelleen räntä- ja lumisateen mahdollisuus, vaikka pääosa sateista muuttuukin Lapissa takaisin vedeksi.

 

Tuuli

Tuulesta en vielä maininnut mitään, vaikka myrskymatalapainetta on kovasti mainostettu. Tuuli tulee tosiaankin voimistumaan erityisesti maan pohjoisosassa, voimakkaimmillaan tuuli tulee olemaan keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Kuten allaolevasta kuvasta näkyy, voimakkaimmat tuulet puhaltavat Perämerellä; odotettavissa on 21-24 m/s luokkaa olevia keskituulennopeuksia, puuskissa jopa lähes 30 m/s! Maallakin tuulta riittää erityisesti kuvan sinivihreillä alueilla, reippaat tuulet jatkuvat vielä torstaille asti. Pitäkää siis hatuistanne kiinni.

Kaikenkaikkiaan Suomen sää osoittaa taas oikullisuutensa. Jouluna poimittiin suppilovahveroita, miksikäs ei kesäkuussa Lappiin hiihtämään vaakaräntämyrskyn keskelle?