Author: Joanna Rinne

Vielä yksi joulublogipäivitys – sen jälkeen lupaan vaihtaa aihetta!

Jouluaatto on tätä kirjoittaessani ylihuomenna, nyt voidaan jo aika suurella varmuudella tietää, mitä tuleman pitää.  Tässä tulevien päivien sää ensin tiivistelmänä, sitten tarkemmin. Lopuksi vielä itsensä joulupukin esittämä videosääennuste.

 

Tiivistelmä:

Aatonaatto (lauantai) – myräkkäpäivä

Jouluaatto (sunnuntai) – pakkasta ja joko aurinkoa tai kevyttä lumisadetta

Joulupäivä (maanantai) – Pakkaspäivä, lumisateista vielä epävarmuutta

Tapaninpäivä (tiistai) – Sateita ja lauhaa etelään, muualla pakkaspilvipoutaa

Välipäivät: ajoittain sateita, mutta myös parin kunnon pakkaspäivän mahdollisuus

 

Aatonaatto (lauantai)

Lännestä leviää meille kunnon myräkkä. On ihan siinä ja siinä, voidaanko puhua peräti lumimyrskystä (meteorologina en periaatesyistä suostu kutsumaan säätä myrskyksi ennen havaittuja 21 m/s keskituulilukemia). Sadetta tulee kaikkialla pohjoisinta Lappia lukuunottamatta ja se alkaa joka paikassa lumena, mutta muuttuu etelässä ja lännessä vähitellen vedeksi. Vettä saattaa ainakin paikoin tulla jopa vielä Jyväskylän tienoilla!

Kuten arvata saattaa, hirveä ajokeli vilkkaimpana joulumatkustuspäivänä ei ole hyvä yhdistelmä. Kannattaa siis varata riittävästi aikaa reissuun.

Jotta ei kävisi liian yksinkertaiseksi, etelässä ja lännessä sateet väistyvät jo päivällä, mutta auringon laskettua lämpötila alkaa vähitellen tippua nollan alle; kaikki loska ja tienpinnoille jäänyt kosteus jäätyy. Omat nastarenkaat/ -kengät mukaan.

 

Jouluaatto (sunnuntai)

Edellisistä sateista on jäljellä enää rippeet, maan itä- ja pohjoisosassa on pilvistä ja päivällä satelee vielä paikoin lunta. Illaksi sateet häipyvät Suomen itäpuolelle.

Etelässä ja lännessä sen sijaan on oikein mukava ja aurinkoinen päivä!

Lämpötilat vaihtelevat: aivan rannikolla ollaan nollan tienoilla, muuten etelässä ja lännessä on pakkasta 0…5 astetta, idässä pakkasta on 5…10 astetta ja Lapissa peräti 10…20 astetta. Ei ole mahdotonta, että pilvipeitteen rakoillessa pakkanen kiristyy Lapissa paikoin enemmänkin.

 

Joulupäivä (maanantai)

Maanantaina pilvisyys vaihtelee puolipilvisestä pilviseen ja sää on juuri tämän hetken ennusteessa poutainen, mutta sadetilanne on vaihdellut säämallista toiseen; tähän blogitekstiin liitetyssä joulupukin kertomassa ennusteessa sateita on jonkin verran näkyvissä. Kannattaa siis varautua paikalliseen lumisateeseen, vaikka sitä ei juuri nyt ennusteissa näkyisi.

*Edit uusimman malliajon jälkeen – maan eteläosaan on uusimmassa ennusteessa tulossa maanantai-illaksi sateita. Ennuste on vaihtunut sen verran monta kertaa, että jätän tarkoituksella tuon edellisen version vielä tähän; on mahdollista, että sen näköiseen ennusteeseen vielä palataan.

Lämpötilat pysyttelevät pakkasella koko maassa. Maan eteläosassa pakkasta on 0…5 astetta, maan keskiosassa 5…10 astetta ja Lapissa pääosin 10…20 astetta, paikoin pilvipeitteen rakoillessa taas kireämpääkin pakkasta.

 

Tapaninpäivä (tiistai)

Tiistaina maan eteläosaan leviää sateita. Kuten lauantainakin, sateet tulevat aluksi lumena, mutta muuttuvat sitten vedeksi ainakin Vaasa-Kotka-linjan eteläpuolella.

Maan etelä- ja pohjoisosa ovat erimielisiä lämpötiloista: sateen yhteydessä ja jälkeen lämpötila nousee peräti +5 asteen tienoille (ainakin etelä- ja lounaisrannikolla), kun taas Lapissa pakkasta on lähes tai yli 20 astetta.

 

Välipäivät

Välipäivinä sää jatkuu vaihtelevana eli Suomen yli liikkuu sadealueita toisensa perään ja ainakin etelässä lauhat jaksot ja pakkasjaksot vaihtelevat. Tämän hetken ennusteessa näkyy peräti päivän – parin jakso, jossa lämpötila laskee etelässäkin -10 Celsiusasteen tienoille. Nyt katsellaan kuitenkin niin pitkälle menevää ennustetta, että aivan varmana tuota lyhytaikaista kylmenemistä ei kannata pitää. Uuttavuotta kohden vaihtelevuus joka tapauksessa jatkuu.

 

Minä siirryn tämän työillan jälkeen joululaitumille ja palaan asiaan ensi viikolla – silloin katsellaankin sekä taakse- että eteenpäin: kuluneen vuoden säätä ja uudenvuoden säätä.

Suurkiitos kaikille lukijoille ja oikein lämmintä, rauhallista ja ihanaa joulua! :)

Alla vielä joulupukin videoennuste tulevien päivien säästä:

 

 

Joulun sääennuste alkaa kiteytyä! Mitä se pitää sisällään?

Ensin hyviä uutisia valkean joulun ystäville: näyttäisi siltä, että ainakin lähes koko maassa joulu tulee olemaan valkea. Siitä pitää huolen aatonaaton ja aaton eli lauantain ja sunnuntain aikana Suomen yli liikkuva sadealue.

Käydäänpä ennustetta läpi päivä kerrallaan. Kuvat itse juttelemastani videosta, video löytyy kokonaisuudessaan tekstin alta.

Perjantai

Mikäli olet lähdössä autolla pidemmälle reissuun, se kannattaa aikataulun salliessa ehdottomasti tehdä perjantaina. Perjantaina sää on koko maassa poutainen ja lämpötila mukavasti pienellä pakkasella. Aurinkokin (tai tähdet) pääsee paikoin näyttäytymään, muualla on pilvipoutaista.

 

Lauantai (aatonaatto)

Lauantaina Suomeen leviää laaja sadealue lännestä. Iltapäivään mennessä sateet ovat ehtineet vasta maan länsiosaan sekä pohjoiseen, mutta iltaa kohden ne liikkuvat idemmäksi. Valtaosa sateista tulee lumena, mutta etelärannikolla ja lounaassa on odotettavissa sadealueen jälkipuolella myös vesisadetta.

Joulun valkoisuus on epävarmin juuri aivan etelä- ja lounaisrannikolla. Se riippuu kokonaan siitä, kuinka pitkään lunta ehtii tulla ennen sateen olomuodon muutosta – sitä saadaankin ihmetellä lauantaille asti! Kovin pieni ero olomuodon muutoksen ajoituksessa vaikuttaa siihen, jääkö lunta maahan vai ei.

 

Sunnuntai (jouluaatto)

Jouluaattona heikkoja lumisateita tulee vielä idässä ja pohjoisessa, mutta lännessä ja etelässä on jo poutaista. Lämpötila on koko maassa nollan vaiheilla tai pikkupakkasilla.

 

Tässä vielä tietokonemallin näkemys jouluaaton lumitilanteesta (käytännössä koko maassa valkoinen!):

 

Joulupäivä ja Tapaninpäivä

Tämän hetken ennusteissa joulupäivä on enimmäkseen poutainen päivä, koko maassa on pakkasta ainakin vähän; Lapissa kireämminkin. Tapaninpäivänä Suomea, ainakin maan eteläosaa, lähestyy sadealue, joka saattaa tuoda mukanaan selvästi lauhempaa ilmaa. Sateen olomuoto ja se, kuinka syvälle se Suomeen leviää (vai tuleeko tänne lainkaan), tarkentuvat vielä tulevien päivien ennusteissa.

Mukavaa joulun odotusta kaikille, tässä vielä ennuste videomuodossa!

 

Joulun sää on jo monilla mielessä!

Toimittajat ovat jo kovasti kyselleet, mitä tuleman pitää – ymmärrettävästi, joulun säätilanne ja erityisesti väri vaikuttavat joulunviettäjien juhlatunnelmaan. Monien mielestä valkea joulu houkuttaa ajatuksena enemmän kuin sellainen, jona päästään poimimaan suppilovahveroita (vaikka jälkimmäiselläkin on ystäviä!).

Kumpaa sorttia nyt on tulossa?

Viime päivinä sääennusteiden kehittymistä seuranneena meteorologina on sanottava, että tilanne on ennustamisen kannalta harvinaisen kinkkinen. Viimeisen parin päivän ennustemalleissa on esiintynyt karkeasti ottaen kolme ehdotusta joulun suursäätilaksi eli suuren mittakaavan sääkuvioksi:

 

Päällisin puolin ja äkkiä katsottuna kaikki näyttävät suurinpiirtein samalta: Ennusteissa Espanjan ja Ranskan länsipuolelle kehittyy korkeapaine ja Länsi-Euroopan yllä on lämmin ilmamassa. Sen koillispuolella on kylmä ilmamassa ja ilmamassojen välissä kulkee sateita.

Tietokone-ennusteissa Espanjan ja Ranskan länsipuolisen korkeapaineen voimakkuus vaihtelee eri malliajojen välillä – seurauksena vaihtelee myös se, kuinka kauas kohti Suomea lämpimän ilmamassan kieleke ulottuu. Ääripään vaihtoehtoina siis ovat:

• Eteläistä Suomea myöten vähäsateinen joulu ja pakkasta muutamasta asteesta Lapissa ehkäpä melko kireäänkin pakkaseen
• Sateinen joulu, jossa etelässä kaikki sateen olomuodot ovat mahdollisia ja pohjoisempana sataa lunta
• Lauha joulu, jossa ainakin etelässä lämpötila nousee plussan puolelle ja mahdolliset sateet tulevat vähintään etelässä vetenä.

Sääennustemallit ovat tarjonneet parin päivän sisällä jokaista näistä vaihtoehdoista, joten pitää vielä odotella sitä, mihin suuntaan vaakakuppi kallistuu.

Markus kirjoittaa muutaman päivän päästä siitä, kuinka todennäköisiä valkeat joulut Suomessa ovat ja kertoo samalla, miltä ennusteet siinä vaiheessa näyttävät. Pidetään peukkua, että saadaan mahdollisimman monelle hyvä joulusää! Minkälainen sää olisi sinulle ihanteellinen?

 

Marraskuussa ei Suomessa juuri korkeapaineita katseltu.

Meteorologiaksi sanottuna: viileän polaarisen ilmamassan ja lämpimämmän keskileveysasteiden ilmamassan rajavyöhyke kulki osapuilleen koko kuukauden ajan Suomen yllä tai läheltä.

Suomeksi? Sadealueita kulki Suomen yli harva se päivä, pitkää poutajaksoa ei päässyt syntymään. Koko kuussa ei ollut yhtä ainoaa päivää, jolloin ei olisi satanut ainakin jossakin päin maata! Koko aikaa ei kuitenkaan ollut taivas pilvessä, kuun alussa nähtiin revontulia maan eteläosassa asti.

 

Tutkitaanpa marraskuun kulkua sääparametri kerrallaan.

Lämpötila

Suuren osan kuusta lämpötila oli vuosien 1981-2010 keskiarvon yläpuolella. Itse asiassa Helsingissä, kuten muussakin maan etelä- ja keskiosassa, oli vain kolme parin päivän pätkää, jolloin lämpötila laski edes keskiarvon tasalle, saati sen alapuolelle. Maan pohjoisosassa oli kuun puolivälin jälkeen hieman viileämpi viikko, jolloin lämpötila pysyi keskiarvon tasalla tai jäi jopa sen alle.

Lukemia:

Marraskuun korkein lämpötila oli Helsingin Kumpulan asemalla 4. marraskuuta mitattu 9,8ºC. Lähes suomalaisen juhannuksen (ainakin pessimistisen sellaisen) lämpöinen lukema ei kuitenkaan ollut ennätyslämmin, samalla asemalla on vuonna 2000 mitattu marraskuussa 10,9ºC lämpötila ja koko maan marraskuun ennätys vuodelta 2015 on peräti 14,3ºC.

Kuun toistaiseksi kylmin lämpötila -28,4ºC mitattiin Utsjoki Kevon asemalla 22. marraskuuta. Kittilässä oli 30. marraskuuta -28,3ºC. Kirjoitan tätä kuun viimeisenä päivänä, ensi yönä eli kuun viimeisenä yönä elohopea saattaa Pohjois-Lapissa laskea vielä alemmaksi. (Päivitys 1.12.2017: Marraskuun kylmimmät lukemat jäivät ennalleen, mutta talven tähän asti kylmin lämpötila mitattiin aamulla 1. joulukuuta: -30,6ºC, Utsjoki Kevo Kevojärvi.)

Kuten lämpimimmän lämpötilan kohdalla, ennätyksiä ei rikottu: Utsjoen aseman marraskuun kylmyysennätys on vuoden 1984 -35,4ºC lämpötila, koko maan marraskuun kylmyysennätys puolestaan vuoden 1915 Sodankylän -42,0ºC. Hyr. (Päivitys 1.12.2017: Korjattu koko maan kylmyysennätyksen lukemaa)

Sade

Marraskuu tuntui sateiselta. Ainakin minusta. Tilastot ovat samaa mieltä – Espoon Nuuksiossa on tähän päivään mennessä satanut 128,7 mm. Luku noussee vielä tämän päivän aikana.

Maan eteläosassa, melko lähellä etelärannikkoa, marraskuun keskimääräinen sademäärä vuosina 1981-2010 oli 70-75 mm. Vettä tuli siis Espoossa kymmeniä millejä enemmän kuin keskimääräisenä vuonna. Tässäkään asiassa ei silti käväisty lähelläkään ennätystä, koko maan ennätys on vuodelta 1996 – 216 mm!

Sateettomia päiviä ei marraskuussa koko maan mittakaavassa ollut yhtä ainutta, paikallisesti ei sentään satanut ihan joka päivä. Sadepäivien lukumäärä oli katsomissani paikoissa melko lähellä keskiarvoa, mutta hieman sen yläpuolella. Helsingissä satoi 24 päivänä, Turussa 23, Tampereella 24, Jyväskylässä ja Kouvolassa 26 päivänä. Pohjoisessa sademäärä jäi vähemmäksi, kuten keskiarvon mukaan kuuluukin: Rovaniemellä sadepäiviä oli 21 ja Ivalossa vain 15.

Tuuli

Myrskypäiviä oli marraskuussa vain yksi, 23. marraskuuta. Myrskypuuskia sen sijaan havaittiin huomattavasti useammin, yhteensä 12 päivänä. En laskenut myrskypäiviin tai myrskypuuskapäiviin lainkaan mukaan tunturiasemahavaintoja, muuten myrskypäivälaskuri olisi pompannut pilviin. ”Huipulla tuulee” -sanonta ei ole syntynyt syyttä!

Kokonaisuutena marraskuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja melko sateinen. Seuraavaksi jäämme seuraamaan, minkälainen joulukuu on tulossa! Minkälainen olisi sinulle ihanteellinen joulukuun sää?

 

Pimeyden kausi on käsillä!

Toivotus ”siirry sinne, missä ei aurinko paista” voidaan tänään tulkita kehoituksena matkustaa Nuorgamiin. Aurinko laski siellä tänään viimeisen kerran tänä vuonna, seuraavan kerran aurinko piipahtaa taivaanrannan yläpuolelle vasta 17.1. Melkein 8 viikkoa vailla aurinkoa, hurjaa!

Tällä kertaa blogissa asiaa kaamoksesta.

Kaamoksen syy

Maapallon akseli, siis se suora, jonka ympäri pallomme pyörii edetessään radallaan vuotuista kierrosta auringon ympäri, ei ole suorassa, vaan 23,5º kallellaan. Tuon kallistuskulman takia aurinko paistaa puolet vuodesta pääosin eteläiselle, puolet pääosin pohjoiselle pallonpuoliskolle. Tuo epätasainen auringonsäteilyn saanti johtaa siihen, että meillä on vuodenajat ja vuotuinen vaihtelu valon määrässä.

Sekä eteläisellä että pohjoisella pallonpuoliskolla on vyöhyke, jolla aurinko pysyy valoisimpaan vuodenaikaan taivaalla koko vuorokauden läpi, pimeimpään se ei nouse lainkaan. Vyöhykkeen rajana pohjoisella pallonpuoliskolla on Rovaniemen keskustan pohjoispuolella kulkeva napapiiri ja tuota täyspimeää aikaa kutsutaan meillä kaamokseksi, valoisaa yöttömäksi yöksi.

Napapiirin sisällä: faktoja

• Suomessa kaamos (ja yötön yö) kestää pisimmillään lähes kahdeksan viikkoa, lyhimmillään vain yhden päivän / yön.
• Norjan Huippuvuorten Longyearbyenissä kaamos alkoi tänä vuonna lokakuun 27. ja päättyy helmikuun 15. päivä. Vuodesta siis karkeasti kolmasosa on pelkkää pimeyttä, kolmasosa pelkkää valoa ja vain kolmasosan vuodesta vuorokauteen mahtuu sekä päivä että yö.
• Ainakin laskennallisesti sekä pohjois- että etelänavalta löytyy paikka, jossa aurinko on horisontin yläpuolella puoli vuotta ja alapuolella toiset puoli vuotta! Vuosi kestää siellä yhden ”vuorokauden”.
• Arktis / Antarktis on yhtä leveä eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta pohjoisella pallonpuoliskolla sen sisällä on enemmän asutusta. Etelänapamanner on ihmisten pysyvästi asutettavaksi liian kylmä ja sen ulkopuolella maa-alueet ovat etelän napapiirin sisällä vähissä.

 

Auringonvalon vähyys vaikuttaa tutkitusti sekä ihmisten että muiden eläinten mielialaan ja käytökseen. Juuri sinä vuodenaikana, jolloin itsensä lämpimänä pitäminen ulko-olosuhteissa vaatisi eniten energiaa, ruoan hankinta on erityisen hankalaa sekä ruoan puutteen että pimeyden takia. Biologiasta ainoastaan koulutiedot omaavana en voi olla ihmettelemättä, miten vaikkapa pikku lapintiaiset onnistuvat pitämään itsensä hengissä läpi pitkän kylmän vuodenajan. Aika sankareita.

Viihdytkö sinä vaihtelevien valo-olosuhteiden maassa vai riittäisikö pienempikin vuodensisäinen vaihtelu?

Nyt eletään vuodenajan vaihtumisen aikaa – syksy on hitaasti taittumassa talveen.

Meiltä meteorologeilta kysytään usein, milloin terminen talvi alkaa; tieto haluttaisiin mieluiten täsmällisenä, päivämäärän ja kellonajan kera. Niin kuin kyselijöille haluaisimmekin antaa vastauksia, asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Miksi?

Termisen talven määritelmä

Talven ajatellaan alkavan, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan alapuolelle. Kuten meille kaikille Suomessa asuville on tuttua, lämpötila ei käyttäydy kauniisti ja suoraviivaisesti vuoden edetessä, vaan heiluu lämpimän ja kylmän välillä kuin mikäkin. Joskus, lähinnä säätyypin muuttuessa, jopa 20-30 Celsiusasteen ero lämpötilassa vaikkapa puolen vuorokauden sisällä on täysin mahdollinen. Millä saadaan bongattua tuo keskilämpötilan putoaminen nollan alle, kun lämpötilat vaihtelevat niin paljon?

Nykyään terminen vuodenaika lasketaan Ilmatieteen laitoksella lämpösummasta. Heidän sivuillaan esitetään asia näin: ”talvi alkaa seuraavasta päivästä, kun syyskuun alusta laskettujen vuorokauden keskilämpötilojen summa on saavuttanut suurimman arvonsa”. Termisen vuodenajan vaihtumisesta ei ilmoiteta heti muutoksen tapahduttua, vaan lämpötilan kehittymistä pitää seurata jonkin aikaa: tieto termisen talven alkamisesta tulee vasta kahden viikon päästä itse tapahtumasta.

 

Termisen talven tilastoja

Terminen talvi on Suomessa pisin vuodenaika. Suomi on pohjois-etelä-suunnassa pitkä maa, joten maan eteläosan ja maan pohjoisosan talvien pituudessa on huima ero. Lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla talvi kesti vertailukautena 1981-2010 keskimäärin alle 110 vuorokautta, kun taas Pohjois-Lapissa samana aikana talven pituus oli keskimäärin yli 190 vuorokautta. Talven keskimääräisessä pituudessa oli siis huima lähes kolmen kuukauden ero!

Mittaushistorian aikana varhaisimmillaan talvi on alkanut jo 15.9., tämä tapahtui Inarissa vuonna 1961. Samalta talvelta löytyy myös talven pituusennätys, tuo talvi kesti Sodankylässä ja Inarissa 230 vuorokautta.

Milloin terminen talvi alkaa keskimäärin? Katsotaanpa kuvaa:

 

Tämän hetken tiedon mukaan tämän vuoden terminen talvi on edennyt melko lähelle vertailukauden keskiarvon mukaan maan pohjoisosassa, paikoin jopa vähän sen edellä. Etelämpänä eteneminen on pysähtynyt ja keskiarvosta on jääty vähän jälkeen; vielä ei tiedetä, koska terminen talvi alkaa maan etelä- ja keskiosassa.

Kuukausiennusteen mukaan meille on virtaamassa ensi viikolla väliaikaisesti kylmempää ilmaa. Saa nähdä, vauhdittaako se termisen talven etenemistä. Kumpaa sinä suosisit, hitaasti ja rauhallisesti etenevää (tai jopa väliin jäävää) talvea vai selvää kylmää vuodenaikaa?