Viime yö oli kylmä koko maassa, Helsingin ja Espoon tuntumassakin oli n. 9 astetta pakkasta tänään lähtiessäni töihin.
Juuri nyt Suomea on ylittämässä lumisadealue, jonka jäljessä meille puhaltaa lauhempaa ilmaa. Parhaillaan itäisessä Suomessa on pakkasta lähes 20ºC, kun taas länsirannikolla lämpötila on peräti +4ºC! Myös sateista osa muuttuu vähitellen vedeksi.
Lauha jakso on (minun mielestäni onneksi) lyhytikäinen, sen jälkeen meille alkaa virrata taas talvisempaa ilmaa. Videolla tulevien päivien sääennuste näyttää tältä:
Tämänhetkisen sadealueen jälkeen viikonloppuun mennessä ei ole tiedossa enää suuria sateita, mutta vähäisiä lumisateita tulee ajoittain etenkin pohjoisessa. Lämpötilat laskevat pakkasen puolelle koko maassa.
Talvisen sään paluu näkyy selvästi myös kuukausiennusteissamme. Tänään julkaistu uusi ennuste ulottuu joulun yli, voit käydä lukemassa sen täältä! Esimakuna kuvakaappaus:
Kuukausiennusteen ensimmäinen viikko: keskimääräistä kylmempää koko Euroopassa! (Kuva: Foreca)
Asiasta kukkaruukkuun, en malta olla mainostamatta, että kävimme kollegojen kanssa kuvaamassa omaksi iloksemme, toivottavasti myös muiden iloksi, sarjan joululauluja! Jos siis kiinnostaa nähdä Poudan Pekan, Mette Mannosen ja muiden meteorologiemme edesottamuksia videolla, kannattaa katsoa tämä traileri ja sen jälkeen käydä tykkäämässä Facebook-sivustamme, Twitter-tilistämme ja/tai Instagram-tilistämme.
Some-kanavillamme luvassa joulukalenterin laulujen julkistuksen yhteydessä arvontoja!
Täällä maan eteläosassa lauhaa säätä on riittänyt viime päivinä, eipä maan pohjoisosassakaan yksittäisiä pisteitä lukuunottamatta ole paukkupakkasia katseltu! Nyt tilanne muuttuu, luvassa on (pientä notkahdusta lukuunottamatta) talvisempi vaihe.
Viikonloppuna Suomen ylle jaa pyörimään sadealue. Sateet alkavat illalla tänään eli perjantaina, pe-la yön aikana ne liikkuvat Suomen yli itään. Sade alkaa koko maassa lumena, mutta maan etelä- ja länsiosassa sateet muuttuvat ensin märäksi lumeksi, sitten vedeksi.
Sateet perjantain ja lauantain välisenä yönä. Lumisade muuttuu etelässä ja lännessä vesisateeksi. (Kuva: Foreca)
Tuuli on reipasta koko viikonlopun, mutta sunnuntaina se kääntyy pohjoisen puolelle ja yltyy Pohjanlahdella myrskyksi asti. Voimakkain tuuli on odotettavissa sunnuntaina iltapäivästä ja alkuillasta.
Maanantaina kuiva pohjoistuuli pyyhkii pilvet pois, odotettavissa on poutainen ja monin paikoin aurinkoinen pakkaspäivä!
Sääennuste ensi maanantaille (Kuva: Foreca)
Ensi viikolla tiistain – keskiviikon tienoilla ylitsemme pyyhkäisee lämmin jakso, mutta kuten Helsingin ja Rovaniemen parviennusteista näkee, notkahdus jää ennusteista valtaosan mielestä väliaikaiseksi ja ainakin lämpötilat pysyttelevät joulukuun alussa talvisina.
15 vuorokauden ennuste Helsinkiin (Kuva: Foreca)15 vuorokauden ennuste Rovaniemelle (kuva: Foreca)
Itse pidän talvisesta säästä enemmän kuin vaakavesisateesta, eli pidän peukkuja tämän ennusteen toteutumisen puolesta. Olisiko talvinen tilanne sinulle mieluinen?
Sateen olomuodon ennustaminen aiheuttaa välillä meille meteorologeille harmaita hiuksia. Yleisesti ottaen nyrkkisääntönä pidetään sitä, että plussakelillä sade tulee vetenä ja pakkassäällä lumena, mutta aivan näin yksiselitteistä tämä harvoin on. Sateen olomuotoon nimittäin vaikuttavat ilman lämpötilan lisäksi erityisesti kastepistelämpötila ja ylempien ilmakerrosten lämpötila.
Kastepistelämpötila vaikuttaa sateen olomuotoon eniten
Kastepistelämpötila on se lämpötila, missä ilman näkymätön vesihöyry alkaa tiivistyä esimerkiksi kasteeksi tai kuuraksi maanpinnalla ja ilmassa sumuksi tai pilveksi. Jos ilman lämpötila ja sen kastepistelämpötila saavuttavat saman arvon, on ilman suhteellinen kosteus 100 % eli siihen ei mahdu yhtään enempää vesihöyryä. Talviaikana meteorologit käyttävätkin kastepistelämpötilaa apuna sateen olomuotoa ennustaessa. Mikäli kastepiste on nollan alapuolella, on sade hyvin todennäköisesti lunta ja mikäli se on yli +1 °C, sataa melko varmasti vettä. 0…+1 C välille sijoittuvat arvot ovatkin haasteellisia – tällöin sateen olomuoto voi olla mitä tahansa, useimmiten kuitenkin räntää. Sateen olomuotoon vaikuttaa myös ylempien ilmakerrosten lämpötila. Yleisesti ottaen tiedetään, että mikäli ilman lämpötila on 1,5 kilometrin korkeudella (850 hPa painepinta) alle -4 °C, tulee sade maahan asti lumena. Toisaalta ennusteessa voidaan tarkastella myös vajaan kilometrin korkeutta (925 hPa painepinta): mikäli tällä korkeudella on vielä pakkasta, ei lumisade ehdi sulaa vedeksi maahan sataessaan.
Jäätävän sateen ennustaminen haastavinta
Haastavinta on ennustaa jäätävän sateen ja erityisesti jäätävän tihkusateen saapumista. Jäätävä sade vaatii syntyäkseen lämpötilaoloiltaan erilaisia ilmakerroksia ja vähintään yhden kerroksen, missä lämpötila käväisee nollan yläpuolella. Pilvestä pudotessaan sade on yleensä lunta, mutta alempana sijaitseva lämpimämpi ilmakerros voi sulattaa lumen vedeksi. Jos puolestaan lämpimän ilman alapuolella on pakkaskerros, jossa pisaran lämpötila laskee nollan alapuolelle, syntyy alijäähtynyttä vettä eli jäätävää sadetta. Pinnoille pudotessaan tämä alijäähtynyt vesi jäätyy kiinni nopeasti ja aiheuttaa erityisesti tieliikenteelle haasteita. Jäätävä tihkusade on harvinaisempi ilmiö, mutta sitä voi esiintyä vielä jopa 10-15 asteen pakkasella sumupilvien yhteydessä. Tällöin sateen syntymekanismi poikkeaa olennaisesti muista sateen olomuodoista, sillä sumupilvi ei sisällä lainkaan lumijyväsiä vaan jäätävä tihkusade syntyy suoraan pilvipisaroista.
Tehtävä: Päättele alla olevan kastepistelämpötilaennusteen perusteella mahdollisen sateen olomuoto seuraavissa kaupungeissa: Turku, Jyväskylä, Oulu. Mikä on lopputulemasi?
Kuvassa näkyvät mm. ilmanpaineen samanarvonkäyrät ja ennustetut kastepistelämpötilat. Osaisitko tämän perusteella päätellä, missä olomuodossa mahdollinen sade tulee alas a) Turussa b) Jyväskylässä c) Oulussa ?
Ps. Forecan nettisivuilta voit kätevästi seurata sateen olomuotoa – klikkaa itsesi tänne!
Ehdin jo tottua aikaiseen talveen ja valoisaan marraskuuhun, mutta viikon päästä siitä taitaa eteläisessä Suomessa olla enää vain muisto jäljellä. Pohjois-Euroopan päällä majaillut kylmä ilmamassa on väistymässä viikonvaihteessa Atlantin matalapaineiden tieltä ja säätyyppi on Suomessa muuttumassa vuodenaikaan nähden tyypillisemmäksi – harmaaksi, tuuliseksi ja verrattain lauhaksi.
Viikonloppu vielä talvinen
Tuleva viikonloppu on vielä talvinen ja pakkasen puolella pääasiassa pysytään lounaisrannikkoa lukuun ottamatta. Lauantaiyöstä on tulossa erittäin kylmä: etelässä saakka voidaan mitata alle -15 asteen lukemia, pohjoisessa luulisi -20 asteen alittuvan useallakin mittauspisteella. Valokuvauksen ja kauniiden talvimaisemien ystävien kannattaa harkita varhain lauantaiaamusta hakeutumista sulien vesistöjen lähettyville: näkymä voi olla henkeäsalpaavan upea, sillä nk. merisavu -ilmiö pääsee todennäköisesti syntymään suuren lämpötilaeron seurauksena. Auringon noustessa voi yrittää bongailla myös haloilmiöitä!
Merisavua Helsingin edustalla tammikuussa 2016. Kuva: Markus MäntykannasViikonlopun ajan Pohjois- ja Itä-Eurooppa kuuluvat vielä kylmän polaarisen ilmamassan piiriin.
Lauhtuminen alkaa viikonvaihteessa
Tuulet alkavat vähitellen alkuviikolla kääntyä lounaan puolelle. Ensin lauhtuu pohjoinen ja länsi, vähitellen myös muu Suomi. Voimakas lauhtuminen tietää alkuviikoksi myös voimistuvaa tuulta ja sadealueita. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että sisämaan puolella erityisesti maan keskivaiheilla koetaan lauhtumisen yhteydessä lumipyry tiistain-keskiviikon tienoilla, rannikkoalueilla sateet tulevat pääosin vetenä tuulen kääntyessä puhaltamaan mereltä.
Uudet mallit eivät ennakoi lauhtumista aivan yhtä voimakkaana kuin edelliset, ja saattaakin olla niin, että ainakin maan itä- ja pohjoisosassa talvinen sää jatkuu ensi viikollakin, vaikka pakkanen kyllä heikkenee. Lämpöasteet ja vesisateet koskevat enemmänkin aivan eteläisintä ja läntisintä Suomea.
Miten käy lumipeitteelle?
Pääkaupunkiseutu ja maan itäosa ovat tällä hetkellä Suomen lumisinta seutua, lumensyvyys on ollut aamun havainnoissa paikoin yli 20 cm. Etelän ja idän lumipyryistä huolimatta vielä löytyy yksi paikkakunta, Pori, jossa ensilumi ei ole satanut maahan.
Lumipeite alkaa viimeistään keskiviikkona huveta vauhdilla maan etelä- ja länsiosassa. Mitä lähempänä rannikkoja ollaan, sitä voimakkaampana meren lämmittävä vaikutus tuntuu ja sitä nopeammin lumi on sulamassa pois. Todennäköisesti jo viikon päästä esim. pääkaupunkiseutu ja osa Etelä- ja Länsi-Suomesta ovat jälleen lumettomia. Sen sijaan näyttäisi siltä, että laajoilla alueilla maan keski- ja pohjoisosassa lumipeite pääsee ensi viikon aikana vahvistumaan. Kaikki riippuu matalapaineiden lopullisesta reitistä, joten tarkempia ennusteita on syytä seurata lähempänä.
Lämpimämpi ilmamassa kurottautuu kohti Suomea alkuviikolla. Länsi-Eurooppa lämpenee tuntuvasti.
Alkutalvi, kylmä ilmamassa, lämmin meri ja tuulensuuntana itä. Tässä vaiheessa meteorologin hälytyskellot alkavat soida ja mielenkiinto kohdistuu erityisesti Suomenlahden yllä tapahtuviin sääilmiöihin. Viime päivinä Suomenlahdella onkin suotuisissa olosuhteissa kehittynyt lukuisia käärmemäisiä, itä-länsi -suuntaisia lumikuuronauhoja, ja tämä vastaava ilmiö tunnetaan meteorologipiireissä myös ns. “Pietarin lumitykkinä”, joka kylmän itätuulen vallitessa voi sylkeä jatkuvalla syötöllä lunta kohti etelärannikkoamme.
Runsaat lumisateet sulien vesistöjen äärellä ovat tuttu juttu koko maapallollamme siellä, missä kylmää ilmaa pääsee lurahtamaan ympäristöään lämpimämpien suurten vesialueiden ylle. Seuraavat tekijät voimistavat ilmiötä Suomen rannikkoalueilla ja erityisesti maamme etelärannikolla:
Meriveden pinnan ja ilmamassan (alailmakehän) välinen lämpötilaero
Kun meriveden pintalämpötilan ja alailmakehän (n. 1,5 km:n korkeuden) välinen lämpötilaero on reilusti yli 10 astetta, ilmakehä muuttuu alueen yllä epävakaaksi ja vesihöyryä siirtyy voimakkaasti merenpinnasta ilmakehään. Ympäristöään lämpimämpi laaja vesistö on lähes loputon lämmön ja kosteuden lähde, joten lumikuuroja voi suotuisissa olosuhteissa syntyä jo pelkästään tällä mekanismilla. Lämpötilan laskiessa voimakkaasti korkeuden mukana puhutaan ns. labiilista eli epävakaasta ilmakehästä. Siinä missä tämä aiheuttaa talvisin lumikuuroja vesistöjen yllä, syntyy kesäisin sade- ja ukkoskuuroja lämpimän mantereen ylle.
Tuulensuunta – etelärannikolla itä-kaakko
Etelärannikon tuntumassa suotuisin tuulensuunta sakeille lumisateille on itäkaakko. Tällöin tuuli puhaltaa juurikin Pietarin suunnalta ja pyyhkäisymatka sulan ja lämpimän merialueen yllä on pitkä. Kuurot ovat sitä sakeampia, mitä pidempi on tuulen pyyhkäisymatka, sillä tällöin tuuli ehtii siirtää enemmän kosteutta sekä lämpöä ilmakehään pilvien ja lumisateen ravinnoksi. Kun taas tuuli kääntyy puhaltamaan enemmänkin koillisen puolelle, ajautuvat sakeimmat lumikuurot Viron rannikolle. Tällöin voitaisiinkin puhua vaikkapa Viipurin lumitykistä…
Rannikkokonvergenssi
Etelärannikolla itätuulen vallitessa syntyy toisinaan tilanne, jolloin rantakaistaleelle pakkautuu enemmän ilmaa kuin siitä ehtii poistua. Meren ja mantereen välinen kitkaero jarruttaa tuulta rantaviivalla ja mikäli mantereen puolella tuuli vieläpä käy enemmän koillisen puolella, saapuu kapealle rantakaistaleelle enemmän ilmaa kuin sitä ehtii virrata pois. Fysiikan lakien mukaan “ylimääräinen ilma” joutuu pakotettuun nousuun, ja nimenomaan tämä ilman nousuliike antaa lisäpotkua sateiden voimistumiselle entisestään. Eri suunnasta puhaltavien tuulten kohtausvyöhykkeelle eli konvergenssikaistaleelle syntyy usein pitkiä, sakeita ja yhtenäisiä lumikuurojonoja, jotka voivat pysyä hengissä päivätolkulla, mikäli tuulen suunta ei muutu. Koillisen puoleinen tuuli ajaa konvergenssivyöhykkeen joko meren ylle tai Viron rannikolle.
Länsirannikon tuntumassa rannikkokonvergenssitilanne on harvinaisempi ja vaatisi tarpeeksi kylmän, luoteen puoleisen ilmavirtauksen. Voimakas rannikkokonvergenssitilanne koettiin viimeksi tämän vuoden tammikuussa, jolloin 9. päivänä Merikarviassa rekisteöritiin Suomen ennätys lumikertymässä 24 tunnin aikana: 73 cm.
Lumikuuronauha 6.11.2016 Suomenlahden yllä. Tuuli kääntyi päivän aikana itäkaakosta itäkoilliseen, minkä jälkeen lumikuuronauha heikkeni, kun tuulen pyyhkäisymatka lämpimän meren yllä pieneni. Tässä tapauksessa lumikuuronauhan piti hengissä kohtalainen tuuli (huom! ei saa olla liian voimakas), meren ja ilmamassan välinen lämpötilaero ja etelärannikon yhteyteen syntynyt konvergenssivyöhyke.
Lumi ja pakkanen saapuivat tänä vuonna varkain – mitä mieltä sinä olet aikaisesta talvesta?
Tasan ei käy lumionni Suomessa tällä hetkellä – piti lumesta tai ei! Lumipeite painottuu tällä hetkellä maan etelä- ja itäosaan: Helsingistä lunta löytyy, mutta paikoin länsirannikolta ja Rovaniemeltä ei.
Huomisesta alkaen lunta sataa etelärannikolle lisää. Samalla tuuli voimistuu, joten voidaan puhua kunnon lumimyräkästä! Videoennuste näyttää tältä:
Runsaimmat lumisateet jäävät etelänaapurimme ja Suomenlahden puolelle, mutta kyllä sadetta tulee myös meillä etelärannikolla. Kovin kauas sateet eivät yllä, esimerkiksi Tampereella sateita tullee vain vähän. Katsotaanpa ennustetta 24h sademääräksi maanantai-iltapäivästä tiistai-iltapäivään:
Lumisateen kertymäennuste (suurinpiirtein senttimetreissä) ma 7.11. klo 14 – ti 8.11. klo 14 (kuva: Foreca)
Lähinnä pääkaupunkiseutu – Porvoo -akselille on ennustettu yli 10 sentin kertymää, muuten etelärannikolle reilua viittä senttiä.
Sateiden lisäksi koillistuuli voimistuu maanantain kuluessa, joten vaakalunta ja huonoa näkyvyyttä on odotettavissa. Puuskaennusteen mukaan Suomenlahdella voi esiintyä jopa yksittäisiä myrskypuuskia!
Tuulenpuuskaennuste iltapäivälle ma 7.11.2016 (kuva: Foreca)
Tilanne kestää parin päivän ajan, joten autoilijoiden kannattaa varautua huonoon ajokeliin ja normaalia pidempiin ajoaikoihin. Esimerkiksi tänään on pelti rytissyt, pitäkää huoli, ettei sitä pääse tapahtumaan lähipäivinä!
Lumisadetta Helsingissä 6.11.2016 (Kuva: Joanna Rinne / Foreca)
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
