Month: maaliskuu 2016

Tänä aamuna töihin lähtiessäni kaupunki oli sumun peitossa (yllä kuva työmatkan varrelta). Katuvalojen ja liikennevalojen ympärille muodostui kauniita valokehiä, mutta muuten näkyvyys oli varsin heikko; työmatkareitin kauniin merimaiseman sijaan tuijottelin harmahtavaa sumuseinää.

Töissä sääkartat kertoivat, että sumua esiintyi tänä aamuna monin paikoin. Tämä ei ollut yllättävää, sillä eilisen lämpimät iltapäivälämpötilat olivat korvautuneet varsin kylmillä, monin paikoin pakkaselle laskeneilla yölämpötiloilla; sen lisäksi ilmamassa oli, ja on tätä kirjoittaessani, hyvin kosteaa.

Minä ja kollegani olemme kirjoittaneet tänne blogiin useamman kerran erilaisten tiettyjen sumutyyppien syntytavoista, mutta miten sumut syntyvät noin yleisesti ottaen?

 

Ilmalla on rajoitettu kyky sisältää kosteutta vesihöyryn muodossa. Jos kosteutta on tarjolla liikaa, niin paljon, että ilma ei enää kykene sitä vastaanottamaan, vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi. Ilman sisältämää vesihöyryä me emme juuri näe, mutta nuo pienenpienet pisarat haittaavat näkyvyyttä. Me kutsumme pikku pisaroiden täyttämää ilmaa maanpinnan tuntumassa uduksi tai sumuksi, ylempänä ilmakehässä pilviksi. (Eli, pilvet ovat itseasiassa maan yläpuolella kelluvaa sumua ja sumu on maanpinnan lähelle jumittunut pilvi!)

Ilman kyky sisältää kosteutta vesihöyrynä ei ole suinkaan vakio, vaan riippuu ilman lämpötilasta. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän vesihöyryä se pystyy sisältämään. Tästä voi päätellä esimerkiksi seuraavaa:

1. Jos ilma jäähtyy, sen kyky pitää sisällään vesihöyryä heikkenee ja sen aiemmin sisällään pitämä kosteus muuttuu pisaroiksi
2. Syysilloilta tutut paikalliset sumulaikut muodostuvat maaston viileisiin, kosteisiin kohtiin

Meteorologin näkökulmasta mahdollisia sumujen syntymekanismeja on useita, mutta perusajatus aina sama: sumu syntyy, kun ilmankosteus lisääntyy ja/tai ilma jäähtyy. Eri sumutyypeissä kosteuden lisääntymisen ja ilman jäähtymisen mekanismit ovat erilaiset.

Öiset sumut hälvenevät usein vähitellen auringon noustua, sillä ilma lämpenee ja pisarat kykenevät jälleen sitoutumaan siihen näkymättömänä vesihöyrynä. Niin näyttää käyvän tänäkin aamupäivänä, juuri nyt ikkunasta katsoessani näkyvyys on jo parempi kuin muutama tunti sitten. Mukavaa loppuviikkoa!

*Edit 2.4.2016: Ilmaukset ”sitoa itseensä kosteutta” korvattu fysikaalisen harhaanjohtavuutensa takia ilmauksella ”sisältää kosteutta”

Hyvää pääsiäistä!

Lähipäivinä Suomeen virtaa lämmintä ilmaa, samalla tämänhetkinen harmaus väistyy ja sää muuttuu kuivempaan, osin aurinkoisempaankin suuntaan. Tässä karttaennuste pääsiäissunnuntaille ja -maanantaille:

Sateita ei ole odotettavissa ja pilvisyys vaihtelee, aurinkoisesta säästä päästään siis nauttimaan monin paikoin. Kartoilla näkyy keskimääräisiä ennustettuja iltapäivälämpötiloja, mutta paikoin lämpömittarien lukemat pääsevät todennäköisesti kohoamaan korkeammallekin; parhaat mahdollisuudet +10 asteen rajan rikkoutumiseen ovat sunnuntaina maan lounaisosassa. Maanantaiksi lämpimin ilmamassa ehtii väistyä Suomen yltä, mutta pilvisyys jää sunnuntaista vähäisemmäksi, joten auringonsäteilyn avulla lämpötilat nousevat sunnuntain tasolle. Sää on silti molempina päivinä varsin tuulinen, tuuli saa ilman tuntumaan todellista viileämmältä.

Seuraavat päivät ovat säänsä puolesta oivat esimerkiksi ulkoilulle, kevät lähestyy!

Muistakaa kääntää kellot, ensi yönä kelloja siirretään kesäaikaan eli tunti eteenpäin; niin ikään tuttu kevään merkki. Itselleni ei ole onneksi tapahtunut suuria haavereita kellonajan siirron unohtamisen takia, onko sinulle?

Kevät on edennyt siihen vaiheeseen että kadut ja tienpinnat alkavat olla sulia ja kevään katupölykausi on alkanut. Vielä pientareiden sulamisvedet niitä hetken pidättelevät, kohta niidenkin kuivuessa pöly nousee ilmaan.

Säällä on katupölyn määrään suuri vaikutus. Kunnon kaatosateet huuhtelisivat pölyt teiltä ja pientareilta ojiin ja kaivoihin, ikävä kyllä kevätkuukaudet ovat keskimäärin vähäsateisia. Toki kosteakin sää auttaa pölyn sitomisessa.

Kaikista pahin pölytilanne syntyy keväisissä korkeapaineissa ilmamassan ollessa kylmää. Silloin pilvisyys on hyvin vähäistä ja aurinko säteilystä johtuva lämpötilan vuorokausivaihtelu on suurimmillaan.

Yöllä selkeässä säässä lämpösäteilyä karkaa maanpinnalta ja alimmista ilmakerroksista avaruuteen. Yöllinen ulossäteily jäähdyttää maanpintaa hyvin nopeasti, ja sen seurauksena myös ilmakehän alin kerros, maanpinnalta jonnekin sadan tai muutaman sadan metrin korkeuteen ulottuva kerros jäähtyy alhaalta päin. Syntyy ns. pintainversio, siis lämpötilan pystyrakenne joka on normaaliin nähden käänteinen. Inversiokerroksessa kylmin ilma on maanpinnalla ja ylöspäin mentäessä lämpötila nousee.

Pintainversio toimii tavallaan ilmakehän sisäisenä kantena, pystysuunnassa ilma ei inversiossa juuri liiku. Ylempänä ilmakehässä puhaltava tuuli ei pääse maanpinnalle, ja maanpinnalla sää on useimmiten tyyntä. Kun aamun ruuhkaliikenne nostaa katupölyä ilmaan, jää se leijumaan maanpinnan tuntumaan ilman että tuuli puhaltaisi sen pois.

Aurinkoisessa säässä tilanteeseen tulee kuitenkin nopea muutos jo aamupäivällä. Auringon lämmittäessä maanpintaa tuo yöllä syntynyt pintainversio häviää, ja sopivalla pintalämpötilalla maanpinnan tuntumassa lämminnyt ilma alkaa yhtäkkiä nousta ylöspäin. Maanpinnalla tämä huomataan yleensä aamupäivän ensimmäisenä tuulenpuuskana, sillä kun lämmintä ilmaa nousee ylöspäin, virtaa maanpinnan suuntaisesti uutta ilmaa tilalle. Syntyy siis tuulenpuuska.

Iltapäivällä näitä nousevia, ja yhtä lailla laskevia, ilmavirtauksia esiintyy lämmenneen mantereen päälle jokseenkin kaikkialla. Ne synnyttävät maan pinnalla havaittavan tuulen puuskaisuuden. Kun korkealla kovemmassa tuulessa liikkuva laskeva ilmavirtaus saavuttaa maanpinnan, tuo kovempi tuuli tulee ainakin hetkeksi vierailemaan meidän maanpinnalla asuvien luokse. Katupölyn kannalta iltapäivällä tilanne on siis sellainen, että aamulla maanpinnan lähelle jäänyt pölypatja lähtee kyllä tuulen mukana sekoittamaan, mutta toisaalta nuo voimakkaat tuulenpuuskat nostavat tehokkaasti uutta pölyä ilmaan.

Mistä katupöly sitten koostuu? Katupöly on aika monipuolinen cocktail, siinä on luonnollisesti pölyksi jauhautunutta asfalttia ja hiekoitushiekkaa, siitepölyä, mutta myös metalleja jotka ovat peräisin vaikkapa autojen jarruista. Onneksi sentään meillä katupöly ei sisällä teollisuuden raskasmetalleja, rikkiä ja nokea siinä määrin kuin vaikkapa Intiassa tai Kiinassa. Niin, Intia on kuulemma saavuttanut Kiinan tuossa pienhiukkassaasteiden maailmanmestaruuskisassa.

Usein sanotaan että se kaikista suurin ja näkyvin pöly ei ole vaarallista, ihmisen hengitystiet kun ovat aika hyviä suodattamaan nuo suuret epäpuhtaudet pois ennen kuin ne joutuvat keuhkorakkuloihin. Viime aikoina on tosin esitetty että myös suuremmilla hiukkasilla on terveydellisiä haittavaikutuksia. Tietynlaisena raja-arvona pidetään 2,5 mikrometrin läpimittaisia hiukkasia, niistä käytetään usein lyhennettä PM2.5. Tätä pienemmät hiukkaset pääsevät elimistössämme keuhkorakkuloihin asti, ja kaikista pienimmät jopa verenkiertoon asti, joskus ikävin seurauksin. Elimistömme kun reagoi epäpuhtauksiin jonkinasteisilla tulehduksilla.

Taistelu katupölyä vastaan on hankalaa. Teitä ja risteyksiä joudutaan hiekoittamaan liikenneturvallisuuden nimissä, joten pölyä väistämättä syntyy. Nastarenkaat jauhavat tehokkaasti paljasta asfalttia, jota ainakin etelästä löytyy koko talven ajan. Suuren katuverkon peseminen vie väistämättä aikaa. Toivotaan siis runsaita kevätsateita pesu-urakkaa auttamaan.

Pääsiäinen lähestyy!

Pääsiäisviikolla maantiet täyttyvät sukuloimaan ja ihan muuten vain matkalle suuntaavista autoilijoista.  Tulevan viikon sää kiinnostaakin monia sekä autoilun että ulkoilun näkökulmasta. Tämänpäiväisessä blogitekstissä katsotaan, minkälaista säätä on luvassa.

Maanantai 21.3.

Maanantaina pilvisyys on runsainta maan eteläosassa, maan keskivaiheilla on odotettavissa lähinnä kumpupilvisyyttä ja Lapissa enimmäkseen selkeää säätä. Lumikuuroja tulee maan etelä- ja l0unaisosassa. Päivälämpötilat ovat etelässä ja lännessä vähän nollan yläpuolella, mutta pääosassa maata vähän pakkasella. (Nollarajan summittainen paikka merkitty punaisella viivalla)

 

Tiistai 22.3.

Tiistaina sää pilvistyy hitaasti etelässä, lännessä ja pohjoisessa, idässä päivä pysyy varsin aurinkoisena. Lumikuuroja tulee paikoin lähinnä etelässä. Lämpötilat pysyttelevät edellispäivien kaltaisina.

 

Keskiviikko 23.3.

Keskiviikkona Suomen yli liikkuu hajanainen lumisadealue itään, Lapissa sateet tulevat lähinnä edellisyön aikana ja iltapäivällä sää muuttuu jo selkeämmäksi. Lämpötilan nollaraja siirtyy hieman edellispäiviä pohjoisemmaksi. Ajokeliin haasteita tuovat sekä lumisade että maan keskiosassa suojasää.

Torstai 24.3.

Kiirastorstaina sadealue väistyy ja sää muuttuu taas aurinkoisemmaksi. Tämän hetken ennusteiden mukaan hyvä päivä autoilijoille, joskin kesärenkaat jo vaihtaneiden kannattaa ajella maltillisesti.

Pitkäperjantaista pääsiäismaanantaihin säätyyppi on tämänhetkistä epävakaisempi. Ilmavirtaus kääntyy etelän puolelle ja Suomen yli liikkuu useita pilvisyys- ja sadealueita. Etelässä ja maan keskivaiheilla sateiden olomuoto vaihtelee, pohjoisessa sateet tulevat yhä enimmäkseen lumena. Samalla sää muuttuu lämpimämmäksi, päivälämpötilat nousevat maanantaihin mennessä plussalle koko maassa.

Näillä näkymin autoilun ja ulkoilun kannalta torstai on loppuviikon paras päivä, pääsiäispyhinä liikkuvien kannattaa varata reissuun tarpeeksi aikaa.

Hyvää pääsiäisen odotusta kaikille!

Föhn-tuuli puhaltaa tämän tekstin kirjoitushetkellä Suomessa. Meille meteorologeille Föhn-tuuli on osa arkisanastoa, siksi termiä näkee usein myös mediassa, jopa lööpeissä. Monille ei-meteorologeille sanan sisältö jää mysteeriksi, se assosioituu lähinnä hiustenkuivaamiseen. Mistä siis oikein on kyse?

 

Föhn-tuuli on vuoristojen suojanpuolelle sopivissa olosuhteissa syntyvä lämmin tuuli. Suomessa Föhn-tuuli vaatii luoteenpuoleisen ilmavirtauksen, sillä meille Föhn-tuuli puhaltaa aina Norjan Kölivuoriston eli Skandien suunnasta.

 

Föhn-tuuli saa alkunsa, kun vuoristoa kohti virtaava ilma kohtaa vuorenrinteen ja nousee sitä pitkin ylöspäin. Fysiikan lakien mukaisesti ilma jäähtyy ilmanpaineen laskiessa.

Lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä enemmän kosteutta kuin viileä, siksi vuorenrinnettä nouseva ilma saavuttaa viiletessään pisteen, jossa se ei enää pysty pitämään kaikkea kuljettamaansa kosteutta mukanaan (toisin ilmaistuna, ilman lämpötila laskee samaksi kuin sen oma kastepistelämpötila). ”Ylijäämäkosteus” tiivistyy pilviksi, joista vesi sataa alas. Samalla ilma lämpenee tiivistyvän kosteuden vapauttaessa lämpöä.

Etenevä ilma ei tästä häiriinny, onpa vain muuttunut aiempaa kuivemmaksi. Kuiva ilma ylittää vuorenhuipun ja alkaa laskeutua vuorenrinnettä alas. Nouseva ilma jäähtyi, nyt käy sama päinvastoin: ilma alkaa lämmetä laskeutuessaan.

Tässä kohdassa tapahtuu jotakin kiinnostavaa: Kuivan ilman lämpötila reagoi ilmanpaineenmuutoksiin herkemmin kuin kostean. Eli, vuorenrinnettä alas valuvan kuivan ilma lämpötila nousee nopeammin kuin se äskettäin laski. Lopputuloksena vuoren ylittänyt ilma on lämpimämpää kun vuorelle alunperin saapunut ilma!

Laskeuduttuaan lämmin ilma jatkaa matkaansa, yleensä kosteuden puuttumisen takia varsin aurinkoisessa säässä. Kuiva, lämmin ilma ulottuu varsin pitkälle, esimerkiksi Kölivuoristolta Suomeen.

 

Eilen Föhn-tuuli lämmitti runsaimmin maan pohjoisosaa, ainakin Pellossa ja Rovaniemellä lämpötila ylitti 10 Celsiusastetta. Tänään lämpimin ilma on suunnannut etelään, jossa 10 asteen lämpötila on niin ikään ylittynyt. Tämä oli kuitenkin vain väliaikainen herkkupala kevättä kaipaaville: seuraavaksi ilmavirta kääntyy pohjoiseen ja ilma muuttuu jälleen talvisemmaksi. Mutta, sananlaskun sanoin, kevät keikkuen tulevi; maaliskuussa vaihtelu ”kevätsään” ja ”talvisään” välillä kuuluu asiaan. Silti, toivottavasti pääsitte nauttimaan ulkoilusta edes vähän, mikäli osuitte lämpimän sään seuduille tämän Föhn-jakson aikana!

*Edit 19.3. Lämpöä vapautuu kosteuden tiivistyessä

Pilvisen ja harmaan viikon jälkeen perjantaiset auringonpilkahdukset hivelivät lämpimästi ihoa ja piristivät mieltä. Lisää kevätaurinkoa on luvassa viikonloppuna ja ensi viikolla. Oletteko muuten huomanneet, kuinka vauhdikkaasti valoisa aika pitenee? Tällä hetkellä päivän kesto on koko maassa jo yli 11 tuntia – Utsjoen ja Helsingin välinen ero on kaventunut vain 30 minuuttiin. Reilun viikon päästä olevan kevätpäiväntasauksen jälkeen valoa riittää meillä jo yli 12 tunnin verran.

Viikonloppuna päivät lämpenevät, yöt kylmenevät

Viikonlopun kuluessa ilmamassa hiljalleen lämpenee maamme yllä, mutta kaikista lämpimin tuulahdus saapuu todennäköisesti ensi viikon puolivälissä. Lauantai on pitkästä aikaa aurinkoinen päivä laajalti maan etelä- ja keskiosassa. Lämpötila voi useammalla paikkakunnalla jo ylittää +5 asteen, todennäköisimmin Pohjanmaan suunnalla. Itä- ja Pohjois-Suomessa pilvilauttaa on liikkeellä, ja toisaalta mereltä voi tiivistyä länsirannikon tuntumaan sumupilveä erityisesti lauantaiaamuksi. Aurinko jaksaa jo jonkin verran sumua hälventää. Sunnuntai on kuta kuinkin lauantain toisinto, mutta ehkä aurinkoa näkyy jo vähän laajemmilla alueilla. Sumupilven riski on yhä olemassa lounais- ja länsirannikon kaupungeissa ja tällöin päivälämpötila jää matalammaksi.

Lämpöhuippu tiistaina tai keskiviikkona

Läntisen Norjan ylle syntyvä laaja korkeapaineen alue näyttäisi tiistain ja keskiviikon korvilla käynnistävän kunnon föhnilmiön. Tällöin Norjan länsi- ja luoteisrannikko saa runsaita sateita, mutta vuoriston itäpuolella ilma kuivuu ja lämpenee. Lämpimimmillään ilmamassa voi tiistaina tai keskiviikkona olla jopa kesäisen lämmintä, mikä tarkoittaisi kesällä heikkotuulisessa ja aurinkoisessa säässä yli 20 asteen lukemia. Nyt luoteen puoleinen tuuli on kuitenkin kohtalaista, joten ilma sekoittuu, eikä pääse lämpenemään aivan yhtä voimakkaasti maanpintatasolla kuin heikkotuulisessa säässä. Mallit ennakoivat ensi viikon puoliväliin 5-8 asteen päivälämpötiloja, mutta rohkenen lisätä näihin vielä muutaman asteen.

Tiistaina korkeimmat lukemat näyttäisivät painottuvan läntisen Lapin ylle, jossa voidaan jo päästä lähelle 10 astetta. Keskiviikkona 10 asteen raja näyttäisi menevän rikki laajalti ainakin Ruotsin itärannikolla, ja pidän täysin mahdollisena sen rikkoutumista myös Suomen puolella. Todennäköisimmin näin käy Ahvenanmaalla ja maan etelä- tai lounaisosassa.

Lämpö jäänee tilapäiseksi

Föönaus on jäämässä kuitenkin tilapäiseksi ilmiöksi. Ensi viikon loppupuoli saattaa tuoda Pohjoisnavalta arktisen kylmää ilmamassaa. Yhtä kylmää ilmamassaa meillä majaili viimeksi ainakin tammikuun paukkupakkasten aikoihin. Keväisin arktinen ilmamassa saattaa tuoda kunnon yöpakkaset, mutta päivisin aurinko lämmittää jo sen verran, että pakkanen heikkenee. Voi kuitenkin olla, että viikon päästä jäädään yötä päivää pakkasen puolelle koko maassa, jolloin mahdolliset pohjoisen ilmavirtauksen laukaisemat kuurosateetkin tulevat lumena.