Tänä aamuna töihin lähtiessäni kaupunki oli sumun peitossa (yllä kuva työmatkan varrelta). Katuvalojen ja liikennevalojen ympärille muodostui kauniita valokehiä, mutta muuten näkyvyys oli varsin heikko; työmatkareitin kauniin merimaiseman sijaan tuijottelin harmahtavaa sumuseinää.
Töissä sääkartat kertoivat, että sumua esiintyi tänä aamuna monin paikoin. Tämä ei ollut yllättävää, sillä eilisen lämpimät iltapäivälämpötilat olivat korvautuneet varsin kylmillä, monin paikoin pakkaselle laskeneilla yölämpötiloilla; sen lisäksi ilmamassa oli, ja on tätä kirjoittaessani, hyvin kosteaa.
Minä ja kollegani olemme kirjoittaneet tänne blogiin useamman kerran erilaisten tiettyjen sumutyyppien syntytavoista, mutta miten sumut syntyvät noin yleisesti ottaen?
Ilmalla on rajoitettu kyky sisältää kosteutta vesihöyryn muodossa. Jos kosteutta on tarjolla liikaa, niin paljon, että ilma ei enää kykene sitä vastaanottamaan, vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi. Ilman sisältämää vesihöyryä me emme juuri näe, mutta nuo pienenpienet pisarat haittaavat näkyvyyttä. Me kutsumme pikku pisaroiden täyttämää ilmaa maanpinnan tuntumassa uduksi tai sumuksi, ylempänä ilmakehässä pilviksi. (Eli, pilvet ovat itseasiassa maan yläpuolella kelluvaa sumua ja sumu on maanpinnan lähelle jumittunut pilvi!)
Ilman kyky sisältää kosteutta vesihöyrynä ei ole suinkaan vakio, vaan riippuu ilman lämpötilasta. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän vesihöyryä se pystyy sisältämään. Tästä voi päätellä esimerkiksi seuraavaa:
- Jos ilma jäähtyy, sen kyky pitää sisällään vesihöyryä heikkenee ja sen aiemmin sisällään pitämä kosteus muuttuu pisaroiksi
- Syysilloilta tutut paikalliset sumulaikut muodostuvat maaston viileisiin, kosteisiin kohtiin
Meteorologin näkökulmasta mahdollisia sumujen syntymekanismeja on useita, mutta perusajatus aina sama: sumu syntyy, kun ilmankosteus lisääntyy ja/tai ilma jäähtyy. Eri sumutyypeissä kosteuden lisääntymisen ja ilman jäähtymisen mekanismit ovat erilaiset.
Öiset sumut hälvenevät usein vähitellen auringon noustua, sillä ilma lämpenee ja pisarat kykenevät jälleen sitoutumaan siihen näkymättömänä vesihöyrynä. Niin näyttää käyvän tänäkin aamupäivänä, juuri nyt ikkunasta katsoessani näkyvyys on jo parempi kuin muutama tunti sitten. Mukavaa loppuviikkoa!
*Edit 2.4.2016: Ilmaukset ”sitoa itseensä kosteutta” korvattu fysikaalisen harhaanjohtavuutensa takia ilmauksella ”sisältää kosteutta”