Päättäjäispäivänä ainakin sataa, mutta tuleeko tästä jopa myrsky?

Julkaistu

Olen ajatellut, että koulujen päättäjäispäivänä on aina pouta, monesti aurinkoistakin. En itse asiassa muista yhtään päättäjäisjuhlaa omalta koulutieltäni enkä sen jälkeenkään, jolloin olisi satanut. Mutta muistiin ei sääasioissa kannata luottaa, varmasti niitä sateisiakin juhlia on vietetty. Ensi lauantaista ainakin tulee monelle sateinen mutta toivottavasti mukava muisto, nimittäin etelästä lähestyy silloin reipasotteinen matalapaine. Kuurosateitahan on saatu ja saadaan pitkin viikkoa, mutta lauantain sateet ovat sitä jatkuvampaa sorttia.

Puolen päivän aikaan sadealue näyttäisi kattavan ainakin Vaasa-Joensuu-linjan eteläpuolisen Suomen. Muuallakin sää on melko pilvistä ja tuulista. Päivän aikana sateet ovat liikkeessä pohjoiseen niin, että illansuussa sataa jo Oulun korkeudella. Maan keskiosassa sade tuntuu puolestaan jatkuvan koko päivän:

Ennuste Jyväskylään.

Lappiin sateet eivät sen sijaan vielä lauantaina yllä. Osittain sää on jopa aurinkoista: todennäköisimmin valkolakit säihkyvät auringossa Sallan ja Kemijärven lukioiden pihamaalla. Myös Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa sateet käyvät iltapäivällä vähiin ja paikoin aurinkokin voi tulla esille. Lämpötila on koko maassa kymmenen asteen vaiheilla: sateisilla alueilla hieman alle, poutaisilla ja ajoittain sateisilla hieman yli.

Mutta tuulista on koko maassa. Tuuli voi olla maan etelä- ja keskiosassa jopa vaarallisen voimakasta, joten en tiedä, ovatko ne puutarhateltatkaan kovin hyvä ratkaisu. Mahdollinen myrsky on tällä hetkellä vielä huonosti ennustettavista, mutta voitte lähipäivinä seurata tilannetta vaikkapa Forecan uudesta tuuliennusteesta, joka siis soveltuu muuhunkin kuin veneilykäyttöön.

Tällaisen ennusteen jälkeen tuntuu kornilta lähettää lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille, mutta silti: onneksi olkoon!

Sää viilenee melko tavalliseksi

Julkaistu
Tuomenkukkien tuoksu huumaa. Kuva: Andrew Hill/Geograph

Pieni jo koettu kesänpoikanen olikin jo vähän hemmottelua meille pohjoisen ihmisille. Nyt palataan arkeen eli odottamaan kesää, sitä oikeaa. Kesäkuun alkuunkin on vielä useita päiviä, joten hätäkös tässä. Vielä se kesä ehtii. Vimeisen viikon lämpö on kohottanut meriveden lämpötilaa, mikä on tärkeä asia. Tosin nyt kun ilmat viilenevät, vaikuttaa se myös veteen, muuta esim. Suomenlahden pintälämpötila vakiintunee pintalämpötilaennusteen mukaan kuitenkin n. 10 asteeseen tai vähän yli. En haikaile uimista, vaan tuon kylmän meren vaikutuksen vähenemistä, rannikkoalueella kun asun.

Iltapäivälämpötilat alkavalla viikolla – kun jätetään melko sateiseksi laskettu maanantai laskuista (riippuen pilvien ja sateiden aikataulusta etelässä voi olla vielä lämmintäkin) – ovat maan eteläosassa 15 asteen vaiheilla ja Lapissa 10 asteen alapuolella. Viileintä ilmamassa on keskiviikon maissa, sen jälkeen etelän sisämaan päivälämpötilat ovat vähän yli 15 astetta. Mutta miten viileää tämä sitten oikeastaan on? Se on selvää, että paljon viileämpää kuin mihin on juuri totuttu, mutta kun sitten valitamme vaikka junissa, busseissa, ratikoissa tai työpaikalla, miten viileää sää on, niin olemmeko mitenkään jäljillä siitä, mikä on viileää tai kylmää ja mikä itse asiassa ei. Tarkastelu olisi syytä tehdä vuodenaika huomioiden!

Perjantaina on ensimmäinen kesäkuuta. Kun ja jos sää on silloin mahdollisimman tavallisen eli ajankohdan keskiarvoisen lämpöistä, mitataan päivän ylimmäksi lämpötilaksi Helsinki-Vantaalla, Turussa, Jyväskylässä sekä Joensuussa 17, Lappeenrannassa 18 astetta. Vaasassa 16, Oulussa 15 ja Sodankylässä 13 astetta. Ylimmät koskaan (siis 1.6.) mitatut lämpötilat ovat siinä kolmen kympin tuntumassa tai vähän alle, Sodankylässäkin 28 astetta. Vaihtelua siis piisaa vaikka muille jakaa.

Kesän odottelu siis jatkuu koko lailla vuodenajan mukaisissa tai viileimmillään pari astetta niitä alemmissa lämpöoloissa. Ei paha. Ja entäs sateet sitten? Säätyyppi muuttuu sillä tavalla epävakaiseksi, että etenkin iltapäivisin saadaan vähintään paikallisia sadekuuroja, selvimmin sisämaassa, mutta jos haetaan ennustekartoista sanoisinko selvät isommat sadealueet, niin tosiaan nyt heti maanantaina Suomessa sataa, etelässäkin viimeistään illalla, ja seuraavia kunnon sateita saadaan odottaa, ehkä Itä-Suomea lukuun ottamatta, oikeastaan vasta lounaasta maan etelä- ja länsiosaan perjantaina ja yleisemmin maan etelä- ja keskiosaan lauantaina. Sunnuntaina sateiden pääpaino olisi pohjoisessa, mutta myöhemmin sateita riittäisi myös etelässä. Mutta sataen suvi tulee, kuten tiedetään.

 

 

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/1281185

Ilmatieteen laitoksen lakisääteisenä (ja verovaroin kustannettavana) tehtävänä on kerätä luotettavaa tietoa Suomen ilmastosta. Siksi laitan tähän rohkeasti linkin varsin runsaaseen ILMASTOtietoon siitäkin huolimatta, että olemme SÄÄpalvelun puolella kilpailijoita. Käsitteiden sää ja ilmasto hahmottaminen toisistaan erillään on yhtä oleellista sääpalvelun ymmärtämistä kuin esim. säähavainnon ja sääennusteen näkeminen kahtena eri asiana.

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto?p_p_id=WebProxyPortlet_WAR_WebProxyPortlet_INSTANCE_V5fM&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-3&p_p_col_pos=1&p_p_col_count=3&_WebProxyPortlet_WAR_WebProxyPortlet_INSTANCE_V5fM_edu.wisc.my.webproxy.URL=http%3A%2F%2Fcdn.fmi.fi%2Flegacy-fmi-fi-content%2Fproducts%2Ftemperature-and-snow-depth-climate-maps%2Findex.php

Veneilysää on uudistunut

Julkaistu

Uudistetusta veneilysääpalvelusta löytyy varsinaisen tuuliennusteen lisäksi paljon muutakin vesilläliikkujille hyödyllistä tietoa. Uudesta palvelusta on mahdollista seurata tuulen todellista kehittymistä ennusteen lisäksi myös tuulihavaintoanimaatioiden avulla. Tuulen lisäksi ennusteanimaatioita on sekä aallonkorkeudesta että meriveden lämpötilasta.

Palvelusta löytyy myös meriveden korkeushavaintoja ja ukkostutka, josta voi sateen lisäksi seurata myös mahdollisia salamaniskuja. Päätarkoituksena on, että kaikki tarvittava veneilijän tieto löytyisi yhdestä ja samasta paikasta. Olemme tehneet palvelusta pienen video-ohjeen:

Tuuliennusteen ulkomuoto on muuttunut

Suurimmat muutokset tuuliennusteissa liittyvät tuulen esitysmuotoon sekä kokonaan uuteen puuskatuulituotteeseen. Näkyvin muutos on, että perinteiset tuulen nopeuden symbolimerkit on korvattu väreillä. Värien avulla pystytään tehokkaammin havainnollistamaan esimerkiksi voimakkaita tuulia. Lisäksi pystytään antamaan aiempaa enemmän informaatiota tuulesta.

Tietokoneet laskevat säätä ns. hilapisteisiin. Koko maapallo on jaettu hilapisteruuduukkoon, johon kaikkia sääsuureita lasketaan. Nykyään säätä lasketaan koko maapallon mittaluokassakin jo 10 kilometrin hilavälillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei tuulen nopeuden symboleja mahduta tarkassakaan kartassa näyttämään kuin joka kolmanteen hilapisteeseen. Värejä käyttämällä puolestaan voidaan kertoa jokaisen hilapisteen tieto jopa koko Itämeren karttakoossa.

Veneilysääsivuilla voi valita itselle sopivan karttakoon. Suuremmalla karttanäkymällä on helpompi suunnitella pidempiä purjehdusreittejä ja toisaalta seurata paremmin matalapaineiden reittiä. Pienemmällä kartalla on helpompi seurata oman alueen pienempiäkin tuulen muutoksia.

Puuskatuulista on tehty oma ennuste

Uudessa palvelussa on myös mukana puuskatuuliennusteita. Tämän on tarkoitus hyödyttää nimenomaan tuuliennusteita sisämaassa ja sisäjärvillä. Maalla tuuli on aina puuskaista ja keskituuli ei kovinkaan hyvin kuvaa tuulioloja. Myrskytilanteessa merellä keskituuli on vähintään 21 m/s. Sisämaassakin on tällaisessa tilanteessa voimakkaita puuskia, mutta vain ajoittain. Voimakkaimmassakin myrskyssä, jossa puita kaatuu ja peltikattoja irtoaa, on sisämaassa aina myös lähes tyyniä hetkiä. Ottamalla tällöin tuulesta 10 min keskiarvo, keskituuli jää sisämaassa usein jopa alle 10 m/s. Todellisuudessa kuitenkin juuri puuskat niitä tuhoja tekevät eivätkä se keskituuli. Siksi sisämaassa on usein tärkeämpää tietää puuskatuulen nopeus kuin keskituulen nopeus.

Puuskaennusteissa huomioidaan erikseen myös riskiä myrskylle ja kovalle tuulelle

Puuskaennusteen on tarkoitus kuvata yleisimpiä puuskia, joita ulkona liikuttaessa havaitaan. Yksittäiset puuskat voivat joissakin tilanteissa olla vielä näitäkin puuskia voimakkaampia. Mikäli tilanteessa on yli 10 prosentin riskiä, että voimakkaimmat yksittäiset puuskat (3 tunnin aikana) puhaltavat yli 14 m/s tai yli 21 m/s, on siitäkin mahdollista saada tietoa. Moni asia kuitenkin selviää paremmin vasta kun itsekseen tutkiskelee ja kokeilee tuotetta. Kehitämme yhä palvelua ja siksi otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehitystoiveita tämän linkin kautta.

Veneilysää löytyy osoitteesta www.foreca.fi/veneilysaa.

Forecan säätä Ruotsin talviliikenteeseen

Julkaistu
Forecassa mietitään talvea, kuva Tiina Asula

Vaikka sää hellii meitä täällä Suomessa juuri nyt, niin Forecassa valmistellaan jo seuraavan talven sääpalveluita.

Ruotsin Liikennevirasto on valinnut Forecan sääpalveluidensa toimittajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Palvelu sisältää kunnossapitosääpalvelut sekä maanteille että rautateille.

Forecalla on ollut Ruotsissa tytäryhtiö Foreca Sverige AB  jo vuodesta 2001, joten aivan uusi aluevaltaus Ruotsi ei Forecalle ole. Monet ruotsalaiset kunnat käyttävät jo Forecan sääpalveluita talvikunnossapitoon. Myös ruotsalaisia lehtiä, energiafirmoja ja websivustoja on Forecan asiakkaina.

Täältä löytyy tiedote Forecan ja Ruotsin Liikenneviraston yhteistyöstä.

Ultraviolettikatastrofi

Julkaistu

Päivän ylin UV-indeksi ma 21.5.2012
Päivän ylin UV-indeksi tänään maanantaina.

Alkava kesä saa voikukat kukkimaan nurmikolla ja ruohon odottamaan leikkaajaansa. Kärpäset, paarmat ja ampiaiset ovat saaneet Etelä-Suomen suunnalla jo hyvän aikaa lämmitellä kevätkohmeisia jalkojaan – ja varsinkin leukojaan. Ilmassa voi nähdä jos jonkinmoista alkavan kesän herättämää siivekästä surisemassa.

Kärpäsen tiedetään aistivan ultraviolettivaloa ja kenties hyödyntävän tätä ominaisuutta suunnistaessaan. Keltaisena ja vihreävartisena näkemämme voikukka voi näyttäytyä kärpäsen silmin aivan erilaisissa väreissä. Kärpänen saattaisi nähdä sinisen taivaan sijaan kirkkaan ultravioletin valon siroaman taivaan, nähdä vadelmapensaan järsineen rusakon virtsalammikot hehkumassa kirkkaana nurmikolla. Kenties kärpänen näkisi ohikiitävän junan katolla rätisevän sähköisen ajolangan kipinän, ja sen puoli kylää valaisevan ultravioletin valon loimotuksen.

Kärpänen voikukalla
Kärpäsen tiedetään aistivan ultraviolettisäteilyä.

Ihmissilmälle näkyvän valon ulottumattomissa, violetin värin tuolla puolen sijaitsevaa lyhyempää 380 .. 100 nanometrin aallonpituuden osa-aluetta kutsutaan ultravioletiksi alueeksi. Auringon säteilystä noin 7% sijaitsee ultravioletin aallonpituudella, mutta onneksemme maanpinnalle matkatessaan ultraviolettisäteilyn vaarallisimmat aallopituudet vaimenevat, ei kuitenkaan kokonaan. Kesän helteillä rapeaa ihoa kaipaavien auringonpalvojien olisi syytä muistaa, että UV-säteilyn voimakkaan siroamisen vuoksi ruskettuminen ja vitamiinivarastojen tankkaaminen on mahdollista myös varjossa.

UV-säteilyllä saadaan materiaaleista esiin mielenkiintoinen, fluoresenssiksi kutsuttu ilmiö, missä ihmissilmälle näkymättömällä UV-säteilyllä valaistut kappaleet loistavat takaisin pidemmän aallonpituuden näkyvää valoa. Ilmiö tulee esiin rusakon rosvoretken lisäksi myös fluoresoivia mineraaleja sisältävissä kivissä, timanteissa, kasveissa ja luonnossa muutenkin monin tavoin.

UV-valon fluoresenssi saa voikukan terälehdet, kuvaustaustan ja sanomalehden eri painovärien hohtamaan näkyvää valoa.
Alkujaan kellertävä paperi ja pesukoneen pyykki näyttävät silmiimme valkoistakin valkoisemmalta, mikäli käytössä on optisia kirkasteita muuntamassa UV-säteilyä näkyvän aallonpituuden sinertäväksi väriksi. Jos kellastuneiden, jo elämää nähneiden lakanoiden värispektriä korjataan sinisillä värisävyillä, saadaan tuloksena puhtaat valkeat lakanat. Siltä se ainakin silmiimme näyttää. Kärpänen lentäisi kirkuen karkuun.

Lähteet:

The sensitivity of housefly photoreceptors in the mid-ultraviolet and the limits of the visible spectrum
Timothy H. Goldsmith, Hector R. Fernandez, Department of Biology, Yale University, 1968

Fluoresoivat värit
Mutanen Jarkko, fysiikan väitöskirjatyö, Joensuun yliopisto, 2004

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uv

Valokuvat:
Päivän ylin UV-indeksi, Foreca Ltd
Kärpänen voikukalla, Mika Toivonen
Voikukka suojaamattoman elohopealampun valossa, Mika Toivonen

Kesä on täällä taas

Julkaistu
Näin pitkällä ei Etelä-Suomenkaan kesä toki vielä ole. Kuva: elisanet.fi/Risto Latva

Perinteisten synop-säähavaintoasemien erilliset lämpömittarit, jotka on viritetty mittaamaan nimenomaan päivän maksimilämpötilaa, luetaan vasta klo 21:n iltahavainnon yhteydessä. Ja vastaavasti yön viralliset minimit tiedetään vasta aamuyhdeksältä, tiedonkulusta johtuen selvästi klo 9:n jälkeen. Toki nykyään on myös muunlaisia mittareita, jotka pystyvät kertomaan reaaliajassa myös päivän maksimilämpötilan, mutta perinteisesti asiassa on viivettä, joka aina hankaloittaa, kun lehdistö haluaisi tietää päivän tarkat mitatut ylimmät lämpötilat ennen lehden menemistä painoon.

Itse en ole edes kiinnostunut moisista ennätysten  asteen kymmenyksistä, koska niillä ei mielestäni ole merkitystä – ainakaan minulle,  muttei välttämättä yleisemminkään, koska havaintoverkko on esimerkiksi joka tapauksessa harva, ja vaatii jo siksi melkoista mielikuvitusta ajatella, että oikeasti kaikkein lämpimintä sattui olemaan juuri siinä kohtaa, missä oli säähavaintoaseman lämpömittari. Päin vastoin on luonnollisinta ajatella, että kaikkein lämpimin jää aina oikeasti mittaamatta. Suuntaa antavuus on sen sijaan sitä todellista tietoa, ja voi, kun tämä tajuttaisiin myös mitä tulee sääennusteisiin.

Oleellista on, onko sää  suunnilleen sen ja sen lämpöistä. Pelkästään tuulen samanaikainen läsnäolo tai ilman kosteussisällön suuret vaihtelut muuttavat lämpimyyden tunnetta joissain tilanteissa enemmän kuin parin hassun lämpöasteen muutos. Tässä on varmaan paljon yksilökohtaisia eroja, mutta itse olen hyvinkin kiinnostunut lämpötilan asettumisesta tiettyyn ikään kuin luokkaan: kesäelämä (Etelä-Suomessa!) alkaa noin 15 asteesta, ja tuulettomassa ja pilvettömässä säässä 18 on jo pieni kesä, ja parikymmentä astetta ehkä jo se Suomen kesä. Mielestäni kesäsää on lämmintä, tai on siis kesäisen lämmintä, jos lämpötila on tuo 20 tai jokusen asteen yli. Näissä lämpötiloissa sää on myös miellyttävintä. Ihan sama, onko asteita sitten 21 tai 23.

Helteet ovat sitten asia ihan erikseen. Suomessa saa aina muistuttaa siitä, miten hellettä (päivän ylin lämpötila 25 astetta tai yli / vuorokauden keskilämpötila 20 astetta tai yli) esiintyy vain, kun ilma on paljon lämpimämpää kuin kyseisenä vuodenaikana keskimäärin. Etelän sisämaassa hellepäiviä on nykyilmastomme keskimääräiskesänä siinä viitisentoista.

Edellä esittämäni perusteella minun mielestäni maan eteläosassa on jo kesä. Etelän sisämaassa oli tänään yhdeksisentoista astetta, huomenna maanantaina asteita on jopa 23 ja maan keskiosassakin 15…18.  Tiistaina on asteen pari viileämpää, ja viileintä on keskiviikkona. Silloin n. 15 asteen raja päivän ylimmässä lämpötilassa kulkee suunnilleen Kaakkois-Suomesta Keski-Pohjanmaalle ja lämpimintä, juuri ja juuri 20 astetta, on lounaisimman Suomen sisämaassa.

Viikon loppupuolella sää lämpenee, ja nyt niin, että perjantaina 20 asteen lämpötiloja päästäneen mittaamaan jopa Etelä-Lapissa! Alkavan viikon lämpötilat kertovat toki myös siitä, että viikko on korkeapainevoittoinen, ts. myös aurinkoa on tarjolla. Vasta viikon päästä alkuviikolla tilannetta muuttaisi luoteesta virtaava selvästi viileämpi ilma.

 

 

Kuvan linkki: http://www.elisanet.fi/risto.latva/toritunsuvi.html