Hyvin tehty, Aristoteles!

Julkaistu
Kuvitusta astronomi Camille Flammarionin kirjasta L'Atmosphère, 1888.
Kuvitusta astronomi Camille Flammarionin kirjasta L’Atmosphère, 1888.

Historian opettajani Pongo sanoi aikoinaan, että se, joka ei tunne historiaa, ei voi ymmärtää nykyisyyttä. Kun on töissä sääpalveluyrityksessä, niin on hyvä joskus pysähtyä ja aprikoida, mistä tämäkin oikein alkoi. Tämä sään ennustaminen siis.

Ihmiset ovat aina olleet kiinnostuneita tulevan ennustamisesta. Kerrotaan että muinaiset babylonialaiset yrittivät ennustaa sään muutoksia pilvien tai optisten sääilmiöiden avulla. Tämä tapahtui noin 650 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Eli varsin vanhasta tieteestä tässä on kyse.

Kiinalaiset jakoivat noin 300 eaa kalenterissaan vuoden 24 jaksoon, joista jokaiselle oli omanlaisensa sää.

Tärkein henkilö sään ennustamisen alkuajoilta on kreikkalainen filosofi Aristoteles, joka julkaisi noin vuonna 340 eaa teoksen Meteorologica. Aristoteles esitti ensimmäisenä teorioita siitä miten pilvet, sateet, tuulet, raekuurot, ukonilmat ja rajumyrskyt muodostuvat.

Osa teorioista – kuten esitys veden kiertokulusta – oli yllättävän päteviä. Osa meni täysin metsään: esimerkiksi maanjäristykset olivat Aristoteleen mukaan maanalaisten tuulien tekosia.

Joka tapauksessa Meteorologicaa pidettiin säätieteen teoria-auktoriteettina melkein 2000 vuotta. Vasta 1600-luvulla Aristoteleen teorioita sään ennustamisesta alettiin kyseenalaistaa.

Renessanssin myötä noin 1500-luvulla huomattiin, että perimätieto ja henkilökohtaiset havainnot eivät riitä sään ennustamisessa. Tarvittiin ymmärrystä ja mittauksia ilmakehästä. Tästä jännittävästä käänteestä sään ennustamisessa ennustan kirjoittavani lisää tänä keväänä.

Lähteitä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Weather_forecasting

http://earthobservatory.nasa.gov/Features/WxForecasting/wx2.php

ucmp.berkeley.edu/history/aristotle.html

http://classics.mit.edu/Aristotle/meteorology.1.i.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4n_ennustaminen#Historia

http://historianet.fi/palle-vibe/1643-1738-meteorologian-alkuvaiheet-0

http://fi.wikipedia.org/wiki/Meteorologia_%28Aristoteles%29

Sää yllättää

Julkaistu
Helsingin lentoasema marraskuussa. Kuva: Tiina Asula, instagram: @forecaweather
Helsingin lentoasema marraskuussa. Kuva: Tiina Asula, instagram: @forecaweather

Välillä tuntuu siltä, että sää yllättää aina. Esimerkiksi kun muutama viikko sitten sateli lunta tänne pääkaupunkiseudulle, niin liikenne meni sekaisin ja lentoja myöhästyi. Lumisateet olivat kyllä tiedossa, ja niistä kerrottiin etukäteen kaikissa medioissa. Eivätkö ihmiset siis usko sääennusteita? Vai eivätkö he osaa enää varautua lumimyräköihin?

Vuonna 2004 Yhdysvalloissa julkaistiin websivusto Ready, jossa on ohjeita luonnonmullistusten varalle. Websivuston takana on USA:n turvallisuusministeriö (The Department of Homeland Security, DHS) ja valtion hätätilannevirasto (The Federal Emergency Management Agency, FEMA).

Sivuston mukaan talven myrskyihin ja pakkasiin voi varatua tällä tavoin:

  • hankkimalla suolaa, jolla voi sulattaa lumen jalkakäytäviltä
  • hankkimalla hiekkaa pitoa lisäämään
  • hankkimalla lapioita ja muita lumenpoistotarvikkeita
  • varaamalla riittävästi lämmitysöljyä
  • hyvillä talvivaatteilla ja huovilla lämpöisenä pysymistä varten
  • suunnittelemalla, kuinka perhe pitää yhteyttä myrskyn yllättäessä
  • kuuntelemalla USA:n sääpalvelun (NOAA) sääradiokanavaa
  • välttämällä matkustamista huonon kelin uhatessa
  • tuomalla myskyn alla lemmikit sisälle ja varaamalla karjalle juomavettä

Lisäksi sivustolla on ohjelistoja siitä, miten wintertize (laittaa talvikuntoon) autot ja kodit.

Kuvakaappaus Ready.org websivustolta.
Kuvakaappaus Ready.org websivustolta.

No. Amerikassa kaikki on suurta, myös sääilmiöt, kuten viime kuun lumimyrsky Buffalossa osoitti. Kolmen päivän aikana satoi yli kaksi metriä lunta. Siinä olisi ollut suomalaisillakin tekemistä.

Meilläkin neuvotaan syksyisin sanomalehdissä, kuinka talveen kannattaa varautua. Muistutetaan suojaamaan putket pakkaselta ja mökit rosvoilta, mutta tositilanteessa on aika hankalaa ruveta etsimään kaikkia näitä artikkeleita internetin syövereistä.

Olisivatko yhteen paikkaan kootut varustautumisohjeet pahan päivän eli pahan sään varalle tarpeelliset Suomessa? Vai riittävätkö meille vain säävaroitukset, joista Liisa kirjoitti viime viikolla?

Ready.org;  http://www.ready.gov/winter-weather

 

Kesän sää ja kesäsuunnitelmia

Julkaistu
Merinäköalaa Helsingin Pihlajasaaresta viime heinäkuussa. Kuva Tiina Asula
Merinäköalaa Helsingin Pihlajasaaresta viime heinäkuussa. Kuva Tiina Asula

Vappu on nyt ohi. Onkin aika suunnata katseet kesään ja kesän säähän ja tietenkin tehdä kesäsuunnitelmia. Minulta kysytään usein kovin pitkän ajan ennusteita, esimerkiksi juuri tuota kesän säätä, vaikka en ole edes meteorologi.

Jos menen kysymään Forecan päämeteorologilta Petri Takalalta tulevan kesän säästä, niin hän vastaa: ”Sairaan hyvä”. Ja nauraa iloisesti päälle. Sitten Petri vakavoituu ja sanoo, että yleensä viiden vuorokauden ennusteet pitävät varsin hyvin paikkansa. Mutta jos säätyyppi vaihtuu, niin ennusteetkin muuttuvat nopeammin. Silloin kannattaa seurata sääennusteita päivittäin tai jopa monta kertaa päivässä. Sateisina päivinä sadetutkasta pystyy seuraamaan sateen kulkua, ja nyt kun täsmätutkaan on lisätty vielä salamatkin, niin myös ukkosrintamien kulkua voi seurata reaaliajassa.

Miksi Forecan sivuilla on kymmenen päivän ennusteita, ja miksi ennusteita lähiaikoina vielä pidennetään? Jos säätyyppi pysyy vakaana, niin silloin pitkätkin ennusteet pitävät paremmin paikkansa.  Vakaalla säätyypillä tarkoitetaan sitä, että jos Suomi kuuluu esimerkiksi isoon korkeapaineen alueeseen, niin myös sään ennustettavuus pidemmälle ajanjaksolle on parempi.

Myös ison matalapaineen aikana tiedetään, että sää on vaihtelevaa, mutta sateiden ajoitus on vaikeasti ennustettavissa. Silloin lyhyen ajan toimintaa suunnitellessa kannattaa tarkkailla sadetutkaa.

Olisiko meteorologeilla sittenkin kesän säästä jotain sisäpiirin tietoa, jota he eivät jaa kaikelle kansalle? Eivätkä edes minulle? Tiedustelen meteorologien kesälomasuunnitelmia. Forecan meteorologit pitävät kesälomansa aivan tasaisesti pitkin kesää, joten kesän säitä ei voi arvuutella edes meteorologien lomasuunnitelmista.

Pitää siis luottaa kansanperinteeseen kesän säätä miettiessä. Tällaisiä sanontoja olen kuullut:

”Jos vappuna on kylmä, halkoja kuluu koko kesän.”

”Jos hyttyset näkyvät ennen vappua, tulee kylmä kesä.”

Niin kovin toivoisin, että kesästä ei tulisi kovin kylmä. Miten sää vaikuttaa sinun kesäsuunnitelmiisi?

 

Kevät tulee – oletko valmis?

Julkaistu

Kun talvi on jatkunut koko maassa näinkin pitkään, että esimerkiksi etelässä kevät on jo myöhässä yli kaksi viikkoa ja tavanomaisesti kevät on tähän aikaan koittanut jo Oulun korkeudella asti, niin kyllä se meteorologinkin mieltä lämmittää kun näkee ennustemalleissa jo varman kevään saapumisen. Ja on se vaan nyt niin odotettu ja varma juttu että ihan velvollisuuskin sitä on meteorologin julistaa!

Helsingin Kaivopuisto keväällä 2012
Helsingin Kaivopuisto keväällä 2012

Nyt elellään siis viimeisiä kevättalvisia päiviä, joten nyt kaikki talvimieliset ottakaa ilo irti näistä keleistä, sillä viikonloppuna alkaa kevät! Kevään tuo meille ensimmäinen kunnon vesisateita lounaasta tuova matalapaine. Nuo viheliäiset kaverit ovatkin tänä keväänä odotettua seuraa sillä ilman niitä etelän lämpö ja kevät eivät meille koskaan kulkeutuisi. Matalapaineet päättivät viimein lakata rienaamasta sateillaan Etelä-Eurooppaa ja ottavat nyt uuden suunnan kohti pohjoista.

Viikonloppuna lounaasta saapuva matalapaine näyttää tällä hetkellä tuovan lumia sulattavia vesisateita lähes koko Suomeen. Aluksi pilvisyys lisääntyy ja yöpakkaset hellittävät lämpimän ilmamassan edellä etelästä alkaen torstain ja perjantain aikana, kunnes sateet leviävät maahamme lauantaina. Maikkarin sääsivulta voit seurata tämän sadealueen ennustettua kulkua ja sitä tulevatko sateet omalla paikkakunnallasi millä voimakkuudella ja missä olomuodossa.

Maikkarin sääsivulta näet sadealueet, niiden voimakkuuden ja olomuodon viiden vrk:n päähän.
Maikkarin sääsivulta näet Forecan tuottaman ennusteen sadealueista, niiden voimakkuuden ja olomuodon viiden vrk:n päähän.

Tämä matalapaine tuo myös maahamme keväisen ilmamassan, ja näillä näkymin myös kauniin keväisen sään. Keski-Eurooppaan näyttäisi nimittäin alkuviikolla muodostuvan korkeapaine, jonka myötä Etelä-Euroopasta virtaisi meille 15 astetta nykyistä  lämpimämpää ilmaa. Päivälämpötilat voivat täten aurinkoisella säällä kohota jopa yli 10 asteeseen, parhaimmillaan jopa lähes 15 asteeseen! Vallitseva lumipeite kuitenkin ikävästi verottaa lämpötilan kohoamista, sillä sulava ja ilmaan vettä haihduttava lumi sitoo samalla lämpöä. Tästä syystä lämpötila ei pääse kohoamaan niin korkeaksi kuin lumettomalla maalla, jossa lämpötila voisi kohota samassa tilanteessa jo kesäiseen yli 20 asteeseen!

Näin pitkissä ennusteissa on kuitenkin valitettavasti epävarmuustekijöitä ja voi viellä olla että matalapaineet muuttavat reittiään Suomen pohjoispuolen sijaan Suomen yli ja sää pysyttelisi sateisempana ja pilvisempänä, eikä lämpötila kohoaisi yhtä korkealle kuin aurinkoisessa säässä. Mutta joka tapauksessa kevät tulee ja lumet sulavat nopeasti! Vuorokauden keskilämpötila nimittäin pysyttelee lähes koko maassa viikonlopun jälkeen reilusti plussan puolella, ja tehokkain lumien sulattaja on plusasteet ja vesisade.

Nyt tuoreiden ennusteiden mukaan matalapineet ovat päättäneet muuttaa ensi viikolla valitettavasti reittiään, eikä korkeapaine pääse kunnolla ulottumaan meille. Suomen yli kulkee viikon aikana useampi matalapine sateineen, joka estää lämpötilaa kohoamasta  pilvisyyden ja sateiden vuoksi. Aina ei voi voittaa, mutta mikäli jonakin päivänä sää on selkeä ja aurinko pääsee kunnoolla paistamaan, niin silloin lämpötilakin pääsee kohoamaan ainakin 10 asteen tuntumaan.

Kevät voi tänä vuonna myöhiäsen alkamisen vuoksi jäädä varsin lyhyeksi, nimittäin terminen kesä alkaa tavanomaisesti esimerkiksi maan eteläosassa jo toukokuun puoleen väliin mennessä. Varhaisimmillaan terminen kesä, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyttelee yli 10 asteessa, alkoi eteläisimmässä suomessa vuonna 2000  jo 19.4! Mitä sinä odotat eniten keväässä ja haluaisitko sen kestävän pidempään, vai odotatko jo kesää? Itse odotan eniten lämpenevää säätä ja luonnon vihertymista sekä sitä että voi luopua talven synkistä rievuista!

Muokattu 13.4.

1. kuva: Aleksi Jokela

2. kuva: Ennustekartta Maikkarin sääsivulta; http://www.mtv3.fi/saa/#viikon-saa

Esimmäisen hiihtolomaviikon sää

Julkaistu

Lumisateet ovat etelässä viimein hiipuneet ja sää muuttunut korkeapaineen vaikutuksesta loppuviikon ajaksi poutaisemmaksi ja heikkotuuliseksi, myös Lapin kovat pakkaset ovat hellittäneet.

Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä se, että samanlainen säätyyppi jatkuisi myös ensimmäiselle hiihtolomaviikolle asti. Eli pitkäkestoisia ja runsaita lumisateita ei juurikaan odotettavissa, vaan sää olisi enimmäkseen pilvipoutaista, heikkotuulista ja pakkaset maltillisia. Oikein mukavaa talvista hiihtosäätä siis vaikka aurinko ei usein näyttäytyisikään!

P1100593(2)
Hiihtolomalla Ylläksellä vuonna 2010. Kuva: Aleksi Jokela

Alkuviikolla tosin Suomen yli kulkenee yksi heikko matalapaine, joka pitää sään harmaana ja tuo joitain lumisateita mutta sen jälkeen korkeapaine ottanee jälleen vallan. Pilvisyyttä on vaikea ennustaa näin pitkälle, mutta huomionarvoista on se, että jos pilvipeite pääsee vähenemään, niin pakkanen kyllä näyttää siinä vaiheessa nopeasti kyntensä.

Viime viikon runsaat lumisateet kasvattivat lumipeitettä reilusti etelässä ja toivat ainakin hiihtokelejä ajatellen kaivattua lisävahvuutta hangelle sekä kaunistuttivat maisemaa ja toivat myös lisää valoa. Aivan maan läntisimpää osaa lukuunottamatta lunta on oikeastaan kaikkialla nyt jo yli puoli metriä.

lumensyvyys_1302
Lumensyvyys Suomessa 13.2.2013 klo 8. Kuva Forecan nettisivuilta.

Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan hiihtolomalaiset pääsevät viettämään lomaansa siis ainakin etelässä keskimääräistä lumisemmissa maisemissa ja Lappiin lähtijät eivät nekään todennäköisesti palelluta nenäänsä ainakaan joka päivä. Minä vietän viikon sen sijaan töissä ennusteita päivitellen. :)

Uudenvuodenyönä tiedossa kaatosade

Julkaistu

Vuodenvaihteen ennuste ei ole merkittävästi muuttunut aiemmasta. Etelä-Suomen ”+3, vesisadetta” ei ole järin mieltä ylentävä säätiedote, mutta sopinee hyvin alennusmyyntien ja kinkunsulatusjumppien sesonkiin. Toisaalta esimerkiksi Lapissa pittoreski talvisää jatkuu hennon lumentulon ja heikon pakkasen merkeissä.

Ensi yönä etelästä siis saapuu voimakas ja yhtenäinen sadealue. Sade alkaa Lounais-Suomessa juuri vuoden vaihtuessa ja etenee koilliseen reipasta vauhtia. Maan lounais- ja eteläosassa sataa vettä uudenvuodenyöstä jopa uudenvuodenpäivän iltaan asti. Hyvä kysymys on, mitä tällainen vesimäärä tekee lumipeitteelle. Kaikki ei missään nimessä tule sulamaan, mutta märkä lumi painuu kokoon ja muuttuu yhä enemmän jäisen koppuran suuntaan.

Forecan sade-ennuste ja sateen olomuodon ennuste (harmaat sävyt lunta) uudenvuodenyölle klo 02.

Uudenvuodenpäivänä sadealue saavuttaa maan itäosan ja Lapin eteläosan. Lumen ja veden olomuodon raja kulkee likimain linjalla Ylivieska-Joensuu. Samalla kun sade leviää itään ja pohjoiseen, lounaassa poutaantuu ja ehkä hetkeksi kirkastuukin.

Vuoden 2013 alkupäivinä lämpötila painuu jälleen pakkaselle. Vain etelärannikolla ollaan edelleen nollan vaiheilla. Tammikuun alussa virtaus käy vaihteeksi luoteesta, ja meille saapuu aika ajoin Norjan ja Ruotsin vuoristojen yli kulkeneita, hieman kuivahtaneita lumisadealueita. Talvisempi säätyyppi tekee siis nopean paluun vetisen vuodenvaihteen jälkeen.

Kiitos blogin lukijoille ja ahkerille kommentoijille jälleen yhdestä vuodesta kotimaan vaihtelevien säiden parissa. Pidellään ilmoja myös alkavana säävuonna 2013!