Tag: Sää ja kulttuuri

Vesi-lohikäärmeen vuonna myrskyjä ja tulvia

Kirjoittaja Tiina Asula Julkaistu

Tänään on Lohikäärmeen vuoden ensimmäinen päivä kiinalaisen kuukalenterin mukaan. Juuri tänään kiinalaiset ympäri maailmaa haluavat katsoa tulevaisuuteen.

Lohikäärmeen vuotta pidetään lupaavana symbolina voimalle, onnellisuudelle, menestykselle ja hyvälle onnelle. Lohikäärmeen vuonna syntyy johtajia ja keisareita, ja sen tähden myös Kiinassa ja muualla Aasiassa Lohikäärmeen vuodelle odotetaan oikeaa vauvabuumia.

Kiinalaisessa horoskoopissa on viisi elementtiä: puu, tuli, maa, metalli ja vesi. Lohikäärmeen elementit ovat vesi, maa ja puu. Koska vesi on hyvin voimakkaana elementtinä Vesi-lohikäärmeen vuonna, niin hongkongilaiset astrologit ennustavat  suuria luonnonmullistuksia kuten myrskyjä, suuria tulvia ja vedenpaisumuksia etenkin Kaakkois-Aasiaan ja Etelä-Kiinaan.

Lohikäärmeen vuonna myös suuret maanjäristykset ovat mahdollisia, koska ”aktiivinen lohikäärme indikoi suuria maan liikkeitä”, ennustaa amerikankiinalainen astrologi Raymond Lo. Näin on monena Lohikäärmeen vuonna tapahtunut. Esimerkiksi Metalli-lohikäärmeen vuonna 2000 Sumatralla Indonesiassa mitattiin  7,9 magnituden maanjäristys ja Tuli-lohikäärmeen vuonna 1976 Tangshanissa Kiinassa 7.8 magnituden järistys, jossa 250 000 ihmistä menetti hengensä.

Se nyt jää nähtäväksi, millaisia säitä  ja muita luonnonmullistuksia saamme Lohikäärmeen vuonna. Toivotan lukijoillemme oikein onnekasta Lohikäärmeen vuotta ja hyvää terveyttä!

Lohikäärmeitä, maalaus Cheng Rong vuodelta 1244

Lisää Lohikäärmeen vuodesta englanniksi:

http://www.ibtimes.com/articles/285634/20120122/chinese-new-year-2012-predictions-dragon.htm

http://en.mercopress.com/2012/01/23/asia-welcomes-the-year-of-the-dragon-the-most-revered-sign-of-the-chinese-zodiac

http://www.abs-cbnnews.com/lifestyle/01/23/12/riding-dragon-2012-predictions-chinese-masters

http://www.raymond-lo.com/article_details.php?id=45#

 

 

Antti talven aloittaa

Kirjoittaja Tiina Asula Julkaistu
Halla, Hugo Simberg

Kustaa Vilkunan mukaan keskiviikkona Antin päivänä (30.11.) on aina arvailtu tulevan talven ilmoja. Tässä muutamia sananlaskuja tuosta upeasta Vuotuisesta Ajantiedosta:

– Selkeetä Antin päivää seuraa tasainen talvi, mutta pilvistä epätasainen.

– Antin päivän pakkanen tekee suojatalven ja ruman kevään.

– Jos Antti lotisee, niin joulu komeilee. Tai päin vastoin jos Anttina pakkanen, niin jouluna suojasää.

Myös kirkkaan Antin päivän on sanottu ennustavan vesisadetta jouluksi. Pyryjä, kinoksia ja lumipurkuja, joita tuuli ennen Antin päivää tuo, pidetään hyvän vuoden merkkinä, varsinkin jos ojat peittyvät ja kinokset ulottuvat aitaan saakka. Tämähän viime vuonna oli varsin totta.

Antin päivän tienoo on yleensä koettu tuuliseksi. Jos on ankara itätuuli, talvesta tulee pysyvä: ”Idän kesä, idän talvi, idän ilmat ilkeimmät”. Entisaikaan Antin päivää on pidetty säiden kannalta taitteena kylmempään. ”Antin päivänä tulee talvi viimeistään”.

Katsotaan miten Antin päivän ennusteet tulevat pitämään paikkansa!

 

Voiko meteorologin kanssa puhua small talkia säästä?

Kirjoittaja Liisa Rintaniemi Julkaistu

Meteorologin ammatin kääntöpuoliin kuuluu, että säästä on vaikea puhua enää kepeään small talk -tyyliin. Jos joku aloittaa kanssani keskustelun ilmoista, olen hieman ymmälläni siitä, haluaako hän minun päivittelevän kanssaan, ettei ”miesmuistiin ole näin kuumaa heinäkuuta ollut” vai haluaako hän kenties kuulla tieteellisen viileän analyysin viime vuosien kesäsäistä. Välillä joudun muistuttamaan itseäni siitä, että todennäköisesti keskustelukumppani halusi vain katkaista hiljaisuuden, ei antautua monipolviseen säädebattiin.

Oma lukunsa on se, kuinka lähes päivittäin salakuuntelen viattomien kanssaihmisten jutustelua säästä julkisissa kulkuvälineissä. Etenkin silloin, kun takana istuvien puhe kääntyy siihen, mitä ”ne” lupasivat, tekee mieli kääntyä ympäri ja liittyä keskusteluun. Sille eräällekin tuohtuneelle herralle olisin voinut selittää, miksi hellepäivää ei tullutkaan, vaikka niin ennustettiin: pilvilautta jäi juuri pääkaupunkiseudun ylle majailemaan. Tai Amsterdamin lennolla olisin voinut lohduttaa takana istuvaa pariskuntaa, että tulevan päivän lämpötila taatusti on korkeampi kuin lentokapteenin kuulutuksessaan ilmoittama aamun lämpötilahavainto. Nyt jo harmittaa, etten avannut suutani.

Pidä siis varasi, kun puhut säästä, sillä meteorologi saattaa höristää korviaan lähistöllä.

Pilvistä

Kirjoittaja Juha Föhr Julkaistu

Taivaan pilvet ovat joskus yhdenkin päivän mittaan sangen monimuotoisia. Niitä ei kannata pitää vain pilvinä: erilaiset pilvet puhuvat ihan omaa kieltään. Ne osaavat usein kertoa myös tulevasta säästä, kunhan niiden kieltä opettelee.

Pilviä luokitellaan nykyisin mm. niiden esiintymiskorkeuden perusteella: on ala-, keski- ja yläpilviä. Pilvilajeja ja niiden alalajeja on pilvin pimein. Tieteen tapa on ollut luokitella. On mitä bongata.

Pilviluokituksen isä on englantilainen farmakologi, apteekkari ja harrastajameteorologi Luke Howard (1772-1864), ”pilvien kummisetä”. Hänen 1803 julkaistu teoksensa oli ”Essay on the Modifications of Clouds”.

Aikalainen, itse Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832), innostui Howardin työstä niin, että Howardin essee alkaa Goethen pilvirunoudella. Esimerkkinä ”Cumulus”-runo:

Und wenn darauf zu höh´rer Atmosphäre
Der tüchtige Gehalt berufen wäre,
Steht Wolke hoch, zum herrlichsten geballt,
Verkündet, festgebildet, Machtgewalt,
Und was Ihr fürchtet und auch wohl erlebt,
Wie´s oben drohet, so es unten bebt.

60-vuotiaan Goethen kerrotaan sanoneen, että jos hän kerran vielä voisi olla nuori, hän tietäisi, mitä tekisi:”Ich würfe mich ganz auf die Meteorologie, da wäre noch etwas zu erreichen!”

Vuonna 1825 Goethe kirjoitti vielä tekstin ”Versuch einer Witterungslehre”, missä hän sukeltaa laajemmin meteorologiaan.

Lähde:
Sommerhalder, Mark: ”Pulsschlag der Erde!”, Die Meteorologie in Goethes Naturwissenschaft und Dichtung. Zürcher germanistische Studien. Verlag Peter Land. Bern 1993. ISBN: 3-906752-16-X

Ja toki Wikipedia.

Tässä vielä linkit näihin herkkuihin sekä yksi valikoitu pilvikuvastolinkki oppaaksi pilvien näytelmästä nauttimiseen.

Howard: Essay on the Modifications of Clouds: http://books.google.fi/books?id=toU-AAAAYAAJ&printsec=frontcover&dq=howard+modification+of+clouds&source=bl&ots=uThzzUtzs9&sig=7G7tQNDpIM11EM0qXLzKRW05KR8&hl=fi&ei=49eSTai1B9HIswb126HQBg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=4&ved=0CDYQ6AEwAw#v=onepage&q&f=false

J.W. Goethe: Versuch einer Witterungslehre: http://books.google.fi/books?id=wrvCK2AOyf8C&pg=PA247&lpg=PA247&dq=goethe+versuch+einer+witterungslehre&source=bl&ots=QqH0s47Q19&sig=LeMVCTJPZdPJj576UBj56eScQiU&hl=fi&ei=wLaSTayPCtCKswappojQBg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=7&ved=0CEgQ6AEwBg#v=onepage&q=goethe%20versuch%20einer%20witterungslehre&f=false

Ja edellisen alku ehkä helpompilukuisena: http://www.gah.vs.bw.schule.de/leb1800/witterng.htm

Yksi Internetin pilvikuvastoista on  täällä: http://www.wolkenatlas.de/