Tänä vuonna lähes koko maassa on jouluaattona lunta ja lämpötila on etelässäkin pakkasen puolella. Pohjois-Eurooppaan saapuu kuitenkin joulun aikana matalapaine ja ajokeli voi olla paikoin huono.
Suomi kuuluu tällä joulunalusviikolla edelleen korkeapaineen alueeseen, mutta vähitellen korkeapaine väistyy itään Venäjälle. Viime päivinä etenkin maan etelä- ja itäosassa on sadellut lunta, ja tänään 20. päivänä lumi peittää jo lähes koko Suomen. Lumipeite on ohuimmillaan maan länsiosassa, jossa on paikoin vain pari senttimetriä korkea kerros lunta.
Reilun viikon päästä koittaa monen odottama joulu ja hengähdystauko. Foreca seuraa nyt tiiviisti säämallien kehittymistä ja tässä julkaisussa tarkastellaan joulun säätä uusimpien malliajojen perusteella. Päivitämme tilannetta vielä ensi viikolla, joten nyt kannattaa ottaa sekä blogi että foreca.fi -sivusto tiiviiseen seurantaan!
Ensi viikko talvinen – lunta suureen osaan maata
Ensi viikon ennuste näyttää mukavan talviselta koko maassa: lunta on tiedossa joitain senttejä kautta maan, Etelä- ja Länsi-Suomenkin lumettomat alueet näyttäisivät saavan loppuviikkoon mennessä lumipeitteen. Lähinnä aivan kapealla rantakaistaleella etelässä ja lounaassa sulalta mereltä viriävä tuuli saattaa nostaa lämpötilan ajoittain plussan puolelle, mikä voi sulattaa hennon lumipeitteen. Ensi viikon loppupuolella näkyvät sateet näyttävät melko runsailta, joten lunta on parhaimmillaan tiedossa useita senttejä kautta maan. Entä joulun kohtalo?
Tuorein lumitilanne Suomessa. Päivittäin päivittyvää lumikarttaa voit seurata osoitteessa www.foreca.fi/lumensyvyys
Takana on jopa ennätyksellisen vähäluminen marraskuu, ja joulukuun alkupuoliskonkin lumitilanne jää normaalia huonommaksi. Monelle meistä joulu on rauhoittumisen aikaa ja lumi tärkeä elementti joulun tunnelmaa. Tätä kirjoittaessani jouluun on tasan kolme viikkoa eli aivan liian pitkä aika yksityiskohtaisille ennusteille, mutta pystyykö lähiviikkojen suursäätilan perusteella arvioimaan jo joulun lumitilannetta? Myös tilastot auttavat tarkastelussa.
Katso ja kuuntele videolta tarkemmin lähiviikkojen sääennuste.
Lapissa takuuvarma valkea joulu, Turussa pienin todennäköisyys
Kun tutkitaan viimeisintä ilmastovertailujaksoa vuosien 1981-2010 osalta, voidaan todeta, että joulu on takuuvarmasti valkea suuressa osassa Lappia, Kainuuta ja monin paikoin myös Pohjois-Karjalassa. Valkean joulun todennäköisyys korreloi voimakkaasti rannikon läheisyyden kanssa: mitä lähempänä sulaa merta ollaan, sitä suurempi todennäköisyys mustalle joululle. Mantereen puoleisista kaupungeista Turussa on huonoin todennäköisyys valkealle joululle: siellä joka toinen joulu on musta. Helsingissä, Porissa ja Vaasassa yli puolet jouluista on valkeita, Jyväskylässä ja Oulussa suurin osa.
Forecalla seurataan tiiviisti lähestyvän joulun sää- ja lumitilannetta. Tuoreimpien sääennusteiden mukaan suuressa osassa maata valkea joulu on mahdollinen, mutta mitä kertovat tilastot valkeista jouluista?
Takuuvarma valkea joulu Itä- ja Pohjois-Suomessa
Tilastotietojen valossa joulunaika on takuuvarmasti valkea laajalti maan pohjoisosassa, Kainuussa ja Koillismaalla. Mitä etelämmäs ja lähemmäs rannikkoja mennään, sitä suurempi on mustan joulun todennäköisyys.
Meren läheisyys korreloi voimakkaasti valkean joulun todennäköisyyden kanssa: eron voi huomata jopa Lapissa, jossa voisi kuvitella jokaisen joulun olevan valkea. Jo Perämeren rannikolla on harvakseltaan ollut mustia jouluja ja mitä etelämmäs rannikkoaluetta mennään, sitä enemmän mustia jouluja on esiintynyt. Suurin osa Suomen merialueista on vielä joulun aikoihin sulana ja pohjoisella Itämerellä pintaveden lämpötila on noin viisi astetta. Meren lauhduttava vaikutus tuntuu erityisesti Ahvenanmaalla, lounaissaaristossa ja -rannikolla, missä 2000-luvun jouluista vain alle puolet on ollut valkeita.
Valkean joulun todennäköisyys tarkastelukaudella v. 1981-2010.
Mustat joulut yleistyvät
Ilmastonmuutos tuntuu ja näkyy jo Suomen talvissa. Lumikausi on lyhentynyt ja erityisesti pysyvän lumipeitteen saapuminen on viivästynyt 2000-luvulla maan eteläosassa usein tammikuun puolelle. Pohjoisessa ilmastonmuutos ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole uhkaamassa valkeita jouluja, mutta maan etelä- ja keskiosassa mustien joulujen määrä lisääntyy. Erityisesti etelä- ja lounaisrannikolla valkeiden joulujen todennäköisyys pienenee kiihtyvällä vauhdilla lisääntyvien vesisateiden ja lämpimämmän Itämeren vuoksi.
2000-luvulla Lapin sisämaassa kaikki joulut ovat olleet valkeita, mutta Oulussa on koettu yksi musta joulu. Jyväskylässä mustia jouluja on ollut muutama kappale ja Helsingissä liki puolet jouluista on ollut lumettomia. Hangossa meren vaikutus on tuntunut eniten, sillä mustia jouluja on ollut valkeita enemmän.
Mustat joulut 2000-luvulla (lähde: Ilmatieteen laitos)
Suuressa osassa maata tänä vuonna valkea joulu
Tällä hetkellä maa on musta lähinnä paikoin etelä- ja lounaisrannikolla, suuressa osassa maata on lumipeite. Maan eteläosaan ei ole tiedossa suurempia sadekertymiä ennen joulua, lähinnä pohjoisen yli kulkee runsaampia lumisateita alkuviikolla, joiden jälkeen Suomeen virtaa lännestä erittäin leutoa ilmaa. Jo tiistaina lämpötila kohoaa etelä- ja länsirannikolla suojan puolelle ja keskiviikkona lämpöasteita on lähes koko maassa. Näiden päivien aikana lumipeite saattaa osittain sulaa pois etelä-, lounais- ja länsirannikolta, mutta sisämaasta lumi ei ehdi sulaa. Juuri ennen joulua maa saattaa siis olla mustana esimerkiksi Helsingissä, Hankoniemellä ja paikoin lounaisrannikollakin.
Joulun ennustetta päivitetty 17.12.2017:
Juuri ennen joulua sää näyttäisi kylmenevän pohjoisesta alkaen ja ainakin muutaman päivän ajan koko maassa on pakkasta. Säämallit ovat muuttaneet kantaansa jouluaaton ja -päivien ennusteesta leudompaan suuntaan. Tiedossa on mahdollisesti useampikin sadealue lauhassa länsivirtauksessa. Ennuste on tällä hetkellä vielä epävarma, joten tarkennamme tilannetta ensi viikon kuluessa.
Tämän hetkisen ennusteen valossa suuressa osassa maata on edelleen mahdollisuus valkeaan jouluun, lähinnä etelä- ja lounaisrannikon kohtalo on vielä avoin.
Joulusäädebatti käy kiivaana tällä viikolla, kun valkean joulun kohtaloa arvuutellaan. Pisimmillään numeeriset mallit yltävät sääennusteissaan jo joulupyhien yli, mutta on syytä muistaa, että Suomen vaihtelevassa ilmastossa ja tämänhetkisessä säätyypissä yksityiskohtaisten ennusteiden tekeminen yli viiden vuorokauden päähän alkaa olla melkoista hakuammuntaa.
Joulukuun alku oli hyvin sateinen ja lauha
Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa joulukuun ensimmäisenä 10 vuorokautena sadetta on kertynyt suurimpaan osaan maata tavanomaista enemmän, maan etelä- ja keskiosassa sademäärät ovat olleet joillain mittausasemilla jopa poikkeuksellisen tai ennätyksellisen suuria. Joulukuun alku on ollut myös harvinaisen leuto Etelä- ja Keski-Suomessa, yleisesti poikkeama tavanomaista lämpimämpään suuntaan on ollut n. 5-6 astetta, pohjoisempana 3-5 astetta. Lauhaa säätä on ruokkinut vilkas matalapainetoiminta ja Atlantin myrskyradalle kuuluminen. Lisäksi Suomea ympäröivät merialueet ovat reilusti tavanomaista lämpimämpiä, ja ainakin alkavasta jäätalvesta on odotettavissa hyvin leuto. Näin lämmin meri voi viivästyttää talven tulemista rannikkoalueilla tai vaihtoehtoisesti kylmänpurkaustilanteissa tuoda suuriakin lumikertymiä.
Lunta ja kylmenevää
Tulevan viikonlopun aikana Suomeen on valumassa kylmempää, polaarista ilmamassaa. Läntisten matalapaineiden vyöry taukoaa ja jatkossa meille on saapumassa arvaamattomampia, piskuisia matalapaineita luoteen puolelta. Talvisin tarpeeksi kylmässä ilmamassassa nämä säämalleissa viattomilta näyttävät matalapaineet saattavat sulien merialueiden yllä voimistua ja räjähtää ”arktisiksi pommeiksi” eli kokoluokaltaan pieniksi, mutta verrattain voimakkaiksi matalapaineiksi, jotka voivat tuoda mantereenkin puolelle erittäin suuria lumikertymiä. Ehkä tällaisesta ei nyt ole pelkoa, mutta ensi viikon alkupuolella luoteesta Perämeren yli kohti kaakkoa suuntautuva kylmä perusvirtaus näyttäisi synnyttävän useankin pienen matalapaineen Perämeren kosteuden ja lämmön seurauksena. Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja itäiseen Suomeen voi pyryttää enemmänkin lunta ja mikäli muualla maassa jotain sataa, tulee sekin lumena alas. Ensi viikolla pakkanen näyttäisi pohjoisessa kiristyvän kuluneen talvikauden kovimpiin lukemiin, mahdollisesti yli 30 asteeseen saakka.
Entä joulu?
Tämän jälkeen malleissa alkaa olla hajontaa ja ennustaminen muuttuu hankalaksi. Näyttäisi kuitenkin, ettei ennen joulua ole tulossa pitkäkestoista korkeapainetta, vaan kuulumme yhä liikkuvien matalapaineiden reitille. Ennusteissa on viitteitä siitä, että matalapaineiden reitti saattaa painua hieman eteläisemmäksi, jolloin sää kylmenisi. Toisaalta vastaavia viitteitä kylmenemisestä on ollut ennusteissa jo pidemmän aikaa ja sen takia suhtaudun pitkäkestoiseen kylmenemiseen varauksella – tauko lauhoista matalapaineista saattaa jäädä tilapäiseksi. Joka tapauksessa toivoa valkoisesta joulusta on yhä maan etelä- ja keskiosassa, kaikki on kiinni ajoituksesta. Vuosi sitten näihin aikoihin näytti siltä, ettei valkeasta joulusta ole toivoakaan etelässä, mutta lumi satoi kuin satoikin maahan juuri ennen joulua. Pohjoisemmas valkean joulun voi tänä vuonna melkein jo luvata.
Kuva 1: Valkean joulun todennäköisyys Suomessa
Tilastoja: joulun ajan lumipeite vähenemään päin
Keskimäärin sisämaassa suurin osa jouluista on valkeita: takuuvarmasti joulu on valkea aivan itärajalla ja pohjoisessa Meri-Lappia lukuun ottamatta, kun taas lounaissaaristossa vain joka toinen joulu on valkea. Pienehkön otannan perusteella 2000-luvulla valkean jouluaaton todennäköisyys on kuitenkin jonkin verran pienentynyt maan etelä- ja keskiosassa, pohjoisempana sen sijaan pysynyt lähes ennallaan. Sen sijaan jouluaaton keskimääräinen lumipeitteen määrä näyttäisi laskeneen tuntuvasti osassa maan etelä- ja keskiosaa.
Kuva 2: Keskimääräinen lumen syvyys jouluaattona v. 1959-1977, 1978-1996 ja 1997-2014 Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä (Turun lumensyvyyshavainnot on v. 2005 alkaen tehty Artukaisissa, ennen tätä Lentoasemalla).
Esimerkkeinä tässä on Helsingin (Kaisaniemi), Turun (Lentoasema + Artukainen), Jyväskylän (Lentoasema) ja Rovaniemen (Lentoasema) jouluaattolumitilastoja vuodesta 1959 lähtien. Tilastot on pilkottu kahteen 18 vuoden (1959-1977, 1978-1996) ja yhteen 17 vuoden (1997-2014) mittaiseen jaksoon. Helsingissä jouluaaton keskimääräinen lumipeitteen määrä on alentunut tasaiseen tahtiin kyseisen ajanjakson aikana, kun taas Turussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä lumisimmat jouluaatot ovat olleet ajanjaksolla 1978-1996, mutta 2000-luvulle tultaessa jouluaattojen keskimääräinen lumen syvyys on alentunut kaikissa esimerkkikaupungeissa. Helsingissä ja Turussa lumettomia jouluaattoja on 2000-luvulla ollut kuusi, Jyväskylässä kolme (aikasemmin vain v. 1972) kappaletta. Rovaniemellä kaikkien aikojen vähälumisin jouluaatto koettiin v. 2006, jolloin lumen syvyys oli vain 5 cm.
Kyseisen kaavion trendi näyttäisi nykykäsityksen mukaan jatkuvan tulevaisuudessakin: maan etelä- ja keskiosassa joulunajan lumipeite vähennee ja lumettomien joulujen todennäköisyys kasvaa, kun taas pohjoisempana muutos on pienempi. Osassa Lappia lumipeitteen määrä saattaa jopa kasvaa, mikäli talviajan sateet lisääntyvät keskilämpötilan noustessa.
Oletko sinä huomannut muutoksia joulun ajan lumipeitteessä?
Kylmä rintama näyttää uuninpellillä aivan liian herkulliselta…
Joulukalenterin 11. luukku on aukaistu. Avaamatta pitäisi olla vielä 13 luukkua, jos pienet – ja miksei hiukan isommatkin – suklaatahmaiset sormet ovat malttaneet olla tyhjentämättä koko kalenteria jo marraskuussa.
Pian on luvassa villiä melskettä, helinää ja kitinää pienten pilttien. On korvia, tassuja ja käpäliä kähveltämässä joulupöydän antimia. On maas’ hanki ja pikkujoulujen taksijonot valtaisat. Ja liekit loistavat joulupuista, toivon mukaan työllistämättä poliisia ja palokuntaa siinä vaiheessa, kun joulu on, kun joulu on.
Joulun odotukseen kuuluvat ehdottomasti myös piparit, mutta tarjonta on usein tällä saralla valitettavan niukkaa. Näissä tilanteissa ei ole syytä vaipua epätoivoon ja synkkyyteen. Ei tarvitse ripotella tuhkaa päällensä ja sulkeutua luostariin, sillä omin käsin voi hetkessä pyöräyttää aivan herkullisen piparitaikinan!
Piparitaikinan valmistus, tuo neilikan ja inkiväärin aromikas sekamelska, todella tuo joulun. Tyypillisesti jääkaappikylmä taikina on miellyttävän kivikovaa, liisteröityy välittömästi pöytään ja kaulimeen. Lisäksi piparitaikinalla on leipoessa uskomaton ominaisuus riittää ja riittää. Loppua ei näy koskaan.
Jos vielä parin ensimmäisen tunnin ajan jaksaa orjallisesti kaulia piparidirektiivin mukaisia 2 mm paksuisia pipareita, niin poikkeuksetta loppua kohden piparit tuntuvat aina vain paksuuntuvan. Vihdoin uuni saa rauhassa viiletä. Sakean vehnäjauhosumun laskeutuessa pyyhimme siirapit seiniltä ja tarkistamme työn tulokset!
Forecan päämeteorologi Petri Takala söi kylmän rintaman! Onko valkea joulu nyt uhattuna?
Sääsymbolipiparit ovat halutuinta herkkua tänä jouluna! Lumihiutaleet, pilvet ja auringot katoavat nopeasti parempiin suihin. Päämeteorologimme otti jo selkeästi kantaa joulun säähän syöden kylmän rintaman! Onko valkea joulu nyt uhattuna!? Siitä lisää tulevissa blogeissamme!
Voi, sokeri, siirappi ja mausteet kiehautetaan kattilassa. Seos jäähdytetään. Sekoitetaan sooda vehnäjauhoihin ja lisätään mukaan. Joku saattaa haluta mukaan yhden kananmunan, joku jopa teelusikallisen suolaa, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Vatkaimella veivataan taikina tasaiseksi. Laitetaan jääkaappiin tekeytymään yön yli. Seuraavana päivänä herkullinen piparitaikina on valmis taisteltavaksi! Paistoaika: +200 Celcius-astetta, 7-8 min.
Lähteet:
Valokuva ”Sääsymbolipiparit pellillä”, Mika Toivonen
Valokuva ”Pete syö kylmän rintaman!”, Atso Rönnblad
Pipariresepti alkujaan ”Paraisten piparit” -nimellä. Hiukan muunnettu versio. Reseptillä internetissä useita lähteitä.
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
