Uusi blogi avattu

Jatkamme blogin päivittämistä osoitteessa www.foreca.fi/meteorologilta

Nauti pitkästä syksystä

Julkaistu
Syksystä voi nauttia myös ihan tyylikkäästi. Näinkin voi syksyisen huviretken tehdä. Kuva: zottelpueppi / fotocommunity /googlen tarkennettu kuvahaku.
Syksystä voi nauttia myös ihan tyylikkäästi. Näinkin voi syksyisen huviretken tehdä. Kuva: zottelpueppi / fotocommunity /googlen tarkennettu kuvahaku.

Saa nähdä, miten paljon saamme tämänkertaisesta korkeapaineestamme myös kuivaa ja aurinkoista säätä. Tänään siitä nauttivat itäiset maakunnat ja lounaisin rannikko saaristoineen. Vaikka parhaiten tuossa korkeapaineessa olemmekin vasta sunnuntaista tiistaihin. Pilveä, myös sumua, voi silti olla, mutta josko sentään sateista pääsisimme. Tänään on sadetutkan mukaan sateisinta suunnilleen Itä-Uudellamaalla, mutta hyvinpä ropisevat sadepisarat ikkunaan myös Helsingissä. Ennen kuin alkoi sataa, maisemasta kilpailivat sumu ja jo värittyneet lehtipuut. Sumu oli ottavinaan ylivallan, mutta vähäinenkin valo sai syksyn värit eloon.

Jos lähipäivinä on tarvetta vaikka sukuloida tai jos haluaa muuten vain vaihtaa vapaapäivän maisemaa, voi hyötyä suuresti satelliittikuvista. Aurinkoinen sää voi nimittäin oleilla aika lähelläkin, kunhan sitä vain etsii oikeasta suunnasta. Äkkiäkös matka jollain menopelillä taittuu, ja vielä kaukana edessä ovat liukkaat kelit. Vasta keskiviikon-torstain maissa ilma Suomessa on – aiempaa epävakaisemman sään ryydittämänä – edes vähän kylmempää, ja sitäkin vain tilapäisesti. Tuskin edes mainitsisin tässä vaiheessa rännän tai lumen mahdollisuudesta muualla kuin Pohjois-Suomen itäosassa, mutta jos jotain tuolle ajankohdalle suunnittelee, kannattaa edes pieni kasvava mahdollisuus jollain tavalla jo pistää korvan taakse. Ei kuitenkaan ole enää kesä.

Ihan ulkoilukelpoista sää siis lähipäivinä on, joten raitista ilmaa on tarjolla niillekin, jotka eivät halua ihan hikeen asti rehkiä. Syksy tuoksuu ulkona, ei sisällä. Pieni pukeutumisongelma voi seurata aamujen ja iltapäivien lämpötilaeroista. Suomi ja jopa melko lähiympäristö on pullollaan myös syysnähtävää, ei se kaikki kesään jää. Oma aktiivisuus ja jopa hullu luovuus siinä varmasti palkitaan. Retkenkin voi tehdä vaikka tylsimpään mieleen juolahtavaan paikkaan, ja huomata sen jälkeen, ettei se nyt ihan niin tylsä ollutkaan, ainakaan syysväreissä ja hyvässä seurassa.

 

Kuvan linkki: http://www.fotocommunity.de/pc/pc/display/28986153

 

Millainen ruska etelään tänä vuonna?

Julkaistu

Näinä päivinä ruska pääsee vauhtiin täällä etelässäkin. Muualla maassa ainakin koivut ovat METInfo Fenologia -palvelun mukaan jo keltaisia. Yöpakkaset yleistyvät, mikä saa puut korjaamaan klorofyllin eli lehtivihreän parempaan talteen. Jäljelle jäävät lehden muut väriaineet: antosyaani, ksantofylli ja karotiini, joita me puolestamme ihastelemme syksyn kauniina väreinä. Viime syksynä ruska oli etelässäkin poikkeuksellisen hieno, mikä johtui säätyypistä, jossa päivät olivat melko lämpimiä ja öisin oli vähän pakkasta.

IMG_9709
Ruskaa Vantaalla 1.10.2014

Ilmeisesti myös lämmin kesä edesauttaa komean ruskan muodostumista. Tänä vuonna ei etelään kuitenkaan ole Metlan mukaan odotettavissa yhtä hehkuvia värejä, sillä etenkin koivuja vaivaavat sienitaudit.

IMG_9718
Punaista väriä, antosyaania, muodostuu lehtiin vasta syksyllä. Sen arvellaan parantavan pakkasenkestävyyttä.
IMG_9729
Viime vuonna takapihan haavikko oli kirkkaankeltainen, mutta tänä vuonna sienitaudit riivaavat lehtiä.
IMG_9731
Kaikki puut eivät muodosta ruskaa. Esimerkiksi leppä kykenee sitomaan typpeä suoraan ilmasta juurinystyröidensä avulla, joten sen ei tarvitse korjata typpipitoista lehtivihreää talteen.
IMG_9725
Ksantofylli ja karotiini synnyttävät oranssit ja keltaiset sävyt.
IMG_9723
Ensi kesänä meidänkin pihaan istutetaan vaahtera, jotta päästään haravoimaan tätä kauneutta.

Twitter: @liisarintaniemi

Varo kauheaa syksyä

Julkaistu
Syksy voi olla vaarallista aikaa, joten luonnonvoimien edessä kannattaa käpertyä vaikka komeroon. Kuva: Hans / pixabay.
Syksy voi olla vaarallista aikaa, joten luonnonvoimien edessä kannattaa käpertyä vaikka komeroon tai vällyjen alle lämpimään. Kuva: Hans / pixabay.

Tämä Sään takaa -blogi se aina haastaa selvittämään, josko ilmassa olisi jotain uutta, tärkeää tai muuten tässä sanomisen arvoista. Vähitellen yleistyvät myrskytuulet ovat minun maailmankuvassani tuikitavallista syksyä. Viime yöhön, joka oli voimakkaan etelätuulinen jopa myrskyisine puuskineen, varmaan sopi sanonta: oli synkkä ja syksyinen yö. Vaikka synkkä tuo yö oli vain, jos otti massiivisen säävaroituskoneiston todesta ja meni kellariin odottamaan ”poikkeuksellisen” sääilmiön ohilentoa. No, ehkä myrskypuuskissa on oma taikansa.

Mutta tuo loistava ”oli synkkä ja syksyinen yö” pani hakemaan lähdettään. Mistä se on peräisin, mistä korvaan kolahtanut? Sanat soljuvat kuin ”oli juhla ja juhannusilta”. Kaunista. Ja selvisi, että asialla on ollut ainakin suomentaja Kersti Juvan kynä vuonna 1978. Alkuteos on Uncle Abner, Master of Mysteries.

Alkuperäinen kirjailija on länsivirginialainen Melville Davisson Post (1869-1930), jonka käsialaa ovat peräti 22 tarinaa, joissa Uncle Abner, oikeudenmukaisuutta annosteleva takametsien mies (tämä piti minun kääntää), esiintyy henkilöhahmona. Näistä tarinoista tietää Wikipedia, että ne ovat ”the finest mysteries ever written”. Huomaan Yleisradion julkaisseen tämän tarinan myös kuunnelmana. Alan ajatella, että tässäpä on oiva syysiltojen ilo. Jännäri, satiiri ja jopa murheellinen komedia, tarinasta sanotaan. Luomisvoimansa menettänyt kirjailija ja syrjäinen englantilainen linna. Voittaa kliseisen säästä puhumisen ja varsinkin viranomaisvaroitukset. Ihan eri genre. Onneksi ulottuvillani on kirjasto ja netti.

Vai uskallatko sittenkin kohdata syksyn silmästä silmään ja voittaa sen kuin arkkienkeli Mikael lohikäärmeen? Kuva:
Vai uskallatko sittenkin kohdata syksyn silmästä silmään ja voittaa sen kuin arkkienkeli Mikael lohikäärmeen? Syksyhän suorastaan haastaa selättämään itsensä. Kuva: Hochgeladen von Eugene a / Wikimedia Commons.

Mutta vielä syksyyn, sen sisimpään ytimeen. Mikkelinpäivä lähestyy. Etenkin se alkuperäinen, joka näkyy vielä almanakassa arkkienkeli Mikaelin nimipäivänä ja on aina 29.9., kun taas nykyinen almanakan mikkelinpäivä on vasta seuraavana viikonloppuna, eikä ennen kolmipäiväisestä sato- ja laidunkauden päätepisteen juhlasta ja palvelijoiden vuosipäivästä, jota seurasi vapaaviikko, ole paljoa jäljellä.

Päivän siirto seuraavaan viikonloppuun ajoittuu Ruotsissa vuoteen 1772. Mainiossa kirjassaan Vuotuinen ajantieto Kustaa Vilkuna höystää tekstiään osuvilla sananparsilla ”mikkelistä ämmät pirttiin, nauriit kuoppaan” ja ”mikkelistä akat tupaan, perunat kellariin”. Naisten oli aika siirtyä tupatöihin. Vilkuna kertoo päivän olleen myös tavallinen köyhemmän kansan hääpäivä.

Säätä tietysti myös ennustettiin: ”Mitä ilma mikkelinä, sitä sitten köyriin”, joskus myös pyhiinmiehiin. ”Kun mikkelille lehti lähtee, niin Jyrkille (23.4.) kesä tulee” (Itä-Suomi). Vilkuna muotoilee, että mitä aikaisemmin ja reippaammin lehti putoaa, sitä varhemmin jäät murtuvat ja kesä tulee. Onneksi jotain löytyy myös tähän syksyyn: ”Kesää mikkeliin, syystä jouluun”. Ainakin yksi lööppi jo julisti ”syksyn lämmön jatkuvan jouluun”.

 

Melville Davisson Post  http://en.wikipedia.org/wiki/Melville_Davisson_Post#Uncle_Abner

Uncle Abner, Master of Mysteries  http://gutenberg.net.au/ebooks02/0200911.txt

Mikkelinpäivä  http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelinp%C3%A4iv%C3%A4

 

 

Kuvan linkki: http://pixabay.com/fi/kuu-moonlight-kalpea-y%C3%B6-pimeys-8189/

Kuvan linkki: http://de.wikipedia.org/wiki/Un%C3%BCberwindlich_starker_Held,_Sankt_Michael#mediaviewer/File:Titelbild_Engel,_D%C3%A4monen_und_phantastische_Wesen.jpg

 

 

Syksy saapui rytinällä – ensilumi Itä- ja Pohjois-Suomeen!

Julkaistu

Heräsin hetki sitten päiväuniltani sateen ropinaan. Ääni tuntui jo vieraalta – niin kauan meitä oltiinkin hemmoteltu lempeällä korkeapainesäällä. Kesä lienee kuitenkin nyt sinetöity, ja onkin aika toivottaa uusi vuodenaika tervetulleeksi. Ja millä rytinällä se saapuikin!

Maanantain aikana lämpötila on suorastaan romahtanut useilla paikkakunnilla. Sunnuntaina vuorokauden ylimmät lukemat olivat esimerkiksi Turussa lähes +19 ja Tampereellakin +17 astetta, mutta parhaillaan lämpötila on ko. paikkakunnilla vain +6,3 ja +4,8 astetta. Voimakas sadealue on huuhtomassa kesää mennessään ja sen jälkipuolella koillisesta virtaa hyistä ilmaa.

Bongasin Liikenneviraston kelikamerakuvista sunnuntaiaamuna ensimmäiset lumiset maisemat. Lunta ja räntää satoi tiettävästi ainakin Länsi- ja Pohjois-Lapissa, mutta ensilumen määritelmä ei täyttynyt. Ensilumeksi voidaan Ilmatieteen laitoksen mukaan rekisteröidä aamulla kesäaikana klo 9 (talviaikana klo 8) mitattu, vähintään yhden senttimetrin paksuinen lumikerros. Täten jos vaikka paikkakunnalla X sataisi tänään illalla 10 cm lunta, mutta se sulaisi yön aikana, ei ensilumimääritelmä päde.

Luminen maisema 21.9. Muonion Äkäsjärvellä. (Kuva: Liikennevirasto)
Luminen maisema 21.9. Muonion Äkäsjärvellä. (Kuva: Liikennevirasto)

Maanantaina saderintaman pohjoisreunaan on jo ehtinyt virrata sen verran kylmää ilmaa, että osa sateista on mm. Pohjois-Karjalassa muuttunut rännäksi. Liikenneviraston sivulta löytyi todistekuvaa maanantai-iltapäivältä Lieksan lähettyviltä, Hatunkylästä.

Räntäsadetta 22.9. iltapäivällä Pohjois-Karjalan Hatunkylässä
Räntäsadetta 22.9. iltapäivällä Pohjois-Karjalan Hatunkylässä (kuva: Liikennevirasto)

Maanantai-illan aikana saderintama liikkuu hitaasti kohti itää ja yhä kylmempää ja kuivempaa ilmaa virtaa sen pohjoispuolitse kohti etelää. Sadealueen pohjoisosassa sateen olomuoto muuttuu Pohjois-Karjalasta alkaen kiinteämmäksi. Jo maanantai-iltana joukossa on varmasti lisää räntää, mutta tiistaiyön aikana sateet muuttunevat yhä lumisempaan suuntaan, kun alailmakehään saapuu koillisesta kuivempaa ja kylmempää ilmaa. Eiliset mallit eivät vielä ennakoineet kovinkaan suuria lumikertymiä itäiseen Suomeen – kyse oli enemmänkin räntäsateen mahdollisuudesta.

Osa uusimmista malleista saa itäisen Suomen tilanteen näyttämään varsin keljulta tiistaiaamun kannalta: lunta voi kertyä pahimmillaan kymmenisen senttiä, ja autoilijoista vain murto-osalla lienee vielä talvirenkaat allansa. Räntäsateen mahdollisuus on kasvanut myös lännempänä ja etelämpänä: jotain lumensekaista voi tulla alas tiistaiyönä ja -aamuna myös mm. Jyväskylässä, Lahdessa ja jopa Hämeenlinnassa saakka.

Tiistaipäivänä sadealue näyttäisi kiepsauttavan itsensä kohti Kainuuta saapuen illalla myös itäiseen Lappiin. Ikävimmillään koko tiistain ajan se voi antaa itäiseen Suomeen keljua räntäsadetta kovan pohjoisviiman kera.

Ensilumimääritelmä on tiistaiaamuna toteutunut osassa itäistä Suomea: aamuyhdeksältä lunta on ollut maassa mm. Joensuussa, Leivonmäellä, Lieksassa ja Ilomantsissa, missä aamun lumensyvyys oli suurin, kokonaiset 7 cm. Lumikertymien ennustamisesta tekee haastavan se, että lumi on satamassa vielä lämpimän maakerroksen päälle ja onkin vaikea arvioida, kuinka paljon se ehtii sulattaa päällensä kertyvää lunta. Jos vastaava ensilumitilanne tapahtuisi vasta myöhemmällä syksyllä, jäisi maahan todennäköisesti enemmän lunta.

Joka tapauksessa ensilumi on satamassa nyt osaan maata harvinaisen aikaisin. Pohjoisessa Suomessa se sataa tyypillisesti vasta lokakuun alkupuolella, mutta maan keskivaiheilla vasta lokakuun viimeisillä viikoilla. Itäisen Suomen ensilumi on näin ollen saapunut kuukauden etuajassa. Eteläisessä Suomessa nyt maahan jäävä lumi olisi jo ennätyksellisen varhaista, sillä aikaisimmillaan näin on tapahtunut 29.9.1928.

Viikon puolivälin jälkeen sää on kuitenkin lämpenemessä sen verran, ettei lumipeite ole jäämässä pysyväksi. Loppuviikolla etelässä mitataan jälleen 15 asteen lukemia, idässä ja pohjoisessakin lämpenee sen verran, ettei hiihtoladuille ole vielä menemistä. Sen jälkeen syksy näyttäisi etenevän tavanomaista lämpimimmissä merkeissä.

Onkohan itäiseen Suomeen tiedossa tällaisia maisemia ensi yönä? (kuva: Markus Mäntykannas)
Maan pohjoisosassa lumi- ja räntäsade voivat vaikeuttaa keskiviikkona (kuva: Markus Mäntykannas)

Twitter: @markusmanty

Pakkanen vyöryy etelään asti. Lunta!

Julkaistu
Hyötyliikuntaa tai ainakin -ulkoilua ja syksyisiä metsäkokemuksia on tarjolla. Puolukkasato kypsyy kunnolla vasta marjojen palelluttua pakkasessa. Kuva: MarreKrisu/pixabay.
Hyötyliikuntaa tai ainakin -ulkoilua ja syksyisiä metsäkokemuksia on tarjolla. Puolukkasato kypsyy kunnolla vasta marjojen palelluttua pakkasessa. Kuva: MarreKrisu/pixabay.

Täällä vuodenaikojen maassa ainakin iltapäivälehtien tarjoama säämaailma on mullistunut äärilaidasta toiseen – kerralla. Helteen paikan on vienyt lumi. Ensilumi. Kesän koipussiin panon viimeinen niitti. Superlunta ei vielä ole silmiini osunut. Kun lööppi julistaa, että lunta sataa ”täällä”, niin sen voi äkkiä ajatella tarkoittavan, että todellakin juuri ”täällä” eikä ainoastaan lehden sivuilla erikseen ilmoitettavissa paikoissa. Pohjois-Lappi riittää tähän oikein hyvin. Mutta ehkä tällainen vähän ronskimpi tiedotusote on tarpeen, jotta jokainen ymmärtää lämpimien säiden olevan ohi. Kyllä talven tulo on huomioitava asia monella tavalla. Hyvä ajokelikään ei ole enää itsestään selvää. Nyt sitä säätä vasta kannattaa seurata. Vaikka helle voi tappaa, talvi ja liukkaus sitäkin varmemmin.

Vielä tämä lauantai ja huominen sunnuntai ovat suunnilleen totuttua, tosin sunnuntaina suuri osa Lappia on jo kylmän kourissa. Sateet yleistyvät vähitellen. Maanantaiaamuna Lapissa on pakkasta, paikoin yli 5 astetta. Maanantaina iltapäivällä Suomenlahden rannikolla ja Lappeenrannassa on vielä viitisentoista lämpöastetta, muuten on jo selvästi aiempaa kylmempää. Forecan ennusteista näkee, kuinka kylmää. Myös sateita tulee sään kylmetessä, maanantaina ne alkavat painottua enää etelään ja itään. Sateiden olomuotoon on jo otettava varauksia muuallakin kuin Lapissa. Näin ainakin tiistaiaamua kohti myös idässä.

Kylmintä on tiistaina ja keskiviikkona, jolloin yö- ja aamupakkasta on käytännössä koko maassa, etelässäkin on etenkin keskiviikkoaamuna jopa useita pakkasasteita. Tähän ei luonto voi olla reagoimatta, joten vielä se ruska puista ja puskista pusertuu. Niin ikään puolukoiden ja karpaloiden ystäville sään kylmeneminen on hyvä uutinen.

Syksyyn voi mahtua vielä monenlaista säätä, mutta yksi muutos menee vain yhteen suuntaan: auringonvalo vähenee ja samalla sen lämmitys. Ilmamassat itsessään voivat olla vielä hyvinkin lämpimiä, mutta ilmakehän rakenteen kannalta samanlainen säätila, joka kesällä tuottaa lämmintä auringonpaistetta, alkaakin vähitellen suosia hälvenemättömiä sumupilviä ja vaikka tihkusateita. Mutta nyt on vasta syyskuu, ja kuten yleistä tietoa on, vielä lokakuussa voi olla parhaimmillaan kuulaan kauniita syyspäiviä, aika lämpimiäkin. Mutta öitä ja aamuja ei tietenkään enää mikään lämmitä.

 

Puolukan ravintoarvot: http://www.fineli.fi/food.php?foodid=440

 

Kuvan linkki: http://pixabay.com/fi/puolukka-%C3%A4mp%C3%A4ri-noukkuri-poimuri-317074/

 

Kuukaudet väreinä

Julkaistu

Jos kuukausilla olisi omat värinä, olisiko toukokuu keltainen, kuten Aikakoneen biisissä, vai kenties vaaleanvihreä? Synesteetikon olisi helppo vastata tähän, sillä synesteetikko näkee vaikkapa viikonpäivät eri väreinä.

Pohdiskelimme taannoin työkaverini Liisa Rintaniemen kanssa tuota keltaista toukokuuta, tai lähinnä sitä, onko se keltainen vai jonkin muun värinen. Samalla rupesin miettimään millaisia voisivat olla muiden kuukausien värit. Värit alkoivat muodostumaan päässäni kuukauden tyypillisen sään tai lämpötilan, toisaalta luonnossa kyseisenä kuuna esiintyvien värien tai tunnelman kautta.

Joidenkin kuukausien väri muodostui päässäni helposti, mutta osaa piti hetken miettiä. Tässä oman mieleni tuotos eri kuukausista väreinä ja pohdinnat värin ja kuukauden yhteydestä:

 

Oma näkemykseni kuukausista eri väreinä.
Oma näkemykseni kuukausista eri väreinä.

Tammikuu – sininen

Tammikuu on pimeä ja kylmä kuukausi.

Helmikuu – vaaleansininen

Helmikuu on kylmä kuukausi, mutta alkaa olla valoisampaa ja aurinkoisempaa, lunta maassa ja taivas vaaleansininen.

Maaliskuu – turkoosi

Maaliskuussa lumi alkaa sulaa ja lämpötila kohota, sen vuoksi sinisessä hieman lämpimämpää sävyä mukana.

Huhtikuu – keltainen

Lumi alkaa olla monin paikoin sulanut ja kellertävä nurmikko paljastuu, sää on kuivaa ja usein aurinkoista.

Toukokuu – vaaleanvihreä

Kasvukausi alkaa ja luonto alkaa vehreytymään.

Kesäkuu – vihreä

Puiden lehdet ja muu kasvillisuus muuttuvat kypsän vihreäksi , kesäkuussa usein vielä viileää.

Heinäkuu – oranssi

Kesän lämpimin kuukausi, loma, ilo ja valo.

Elokuu – tummanvihreä

Luonto alkaa valmistautumaan syksyn tuloon, illat pimenevät ja viilenevät.

Syyskuu  – ruoste

Ruska alkaa tehdä tuloaan, mutta vielä on melko lämpimiä päiviä, vuoden värikkäin aika.

Lokakuu  – ruskeanharmaa

Lokakuussa lehdet putoavat maahan ruskeina ja vehreys katoaa hiljalleen, pakkasyöt lisääntyvät.

Marraskuu – musta

Vuoden synkin kuukausi. Lunta ei vielä välttämättä ole maassa, ei lehtiä puissa ja usein pilvistä sekä vähän auringonvaloa.

Joulukuu – vaaleanharmaa tai valkoinen

Joulukuussa ei ole vielä kovin kylmä, mutta lunta alkaa olla jo maassa.

 

Minkä värisinä sinä näet eri kuukaudet? Olisi mielenkiintoista kuulla synesteetikon näkemät värit!

Kuva: Aleksi Jokela