Sään takaa

Viime viikon intensiivinen lumentulo on kiristänyt autoilijoiden ja jalankulkijoiden hermoja erityisesti maan eteläosassa, missä lunta kertyi tammikuun aikana ennätyksellisen paljon. Tällä hetkellä lumen syvyys vaihtelee Uudellamaalla 40 ja 60 sentin välillä, kun tyypillinen lumen syvyys helmikuulle olisi 20-30 cm. Sitä vastoin pohjoisesta löytyy varsin vähälumisia paikkoja: Sallan ja Kuusamon alueella lunta on paikoin vain 30 senttiä.

Miksi lunta on kertynyt näin paljon?

Aapeli-myrskyn jälkeen Suomi tipahti polaarisen ilmamassan piiriin ja kylmässä ilmassa liikkuneet matalapaineet toivat Suomeen aika ajoin sateita, jotka tulivat yksinomaan lumena. Matalapainetoiminta ei ole ollut mitenkään erityisen vilkasta tammikuussa, mutta valtaosa sateista on tullut lumena ja näin ollen lumipeite on päässyt tasaiseen tahtiin kasvamaan. Pitkään sulana ja lämpimänä pysynyt Itämeri on myös antanut lisäpotkua lumisateille voimistaen niitä eteläisen Suomen yllä. Lunta onkin kertynyt etelään harvinaisen paljon, mutta lumisempiakin talvia on ollut. Viimeksi mm. helmikuussa 2010 lumensyvyys ylitti pääkaupunkiseudulla 60 cm, mutta kaikkien aikojen lumiennätykseen, 85 cm (Helsinki-Kaisaniemi, v. 1916), on vielä rutkasti matkaa.

Tammikuu, joko se meni? Juurihan vuosi vasta alkoi!

Säässä tammikuu on ollut tapahtumarikas. Saman kuun sisälle on mahtunut mm. vuodenvaihteen lumimyräkkä, ennätyksellinen Aapeli-myrsky heti seuraavana päivänä, täydellinen kuunpimennys, polaaripyörteen heikkeneminen ja sitä seurannut kylmän sään aalto.

Tässä blogitekstissä siitä, missä oli kylmintä ja missä lämpimintä, minkälaisia olivat Aapelin ennätystuulet, missä on eniten lunta sekä tietysti taustoista eli siitä, minkälainen suursäätila näihin kaikkiin tapahtumiin oikein johti.

Lämpötila: Talven kylmin lukema toistaiseksi -38,7 astetta

Tammikuun 2019 alin mitattu lämpötila oli -38,7 °C, joka havaittiin Sodankylässä 27. tammikuuta. Lukema oli melko ”perinteinen” tammikuun kylmin lämpötila, kylmimmät lukemat ovat tammikuussa useimmiten -40 °C tuntumassa. Kylmin Suomessa mitattu tammikuun lämpötila on vuonna 1999 mitattu -51,5 °C ja vuoden 1961 jälkeen lämpimin tammikuun kylmin lämpötila (siinäpä vasta epäloogisen oloinen lause: lämpimin kylmin) on vuodelta 1973, jolloin lämpötila ei kertaakaan mittauksissa pudonnut alle -31,2 celsiusasteen.

Suomen kaikkien aikojen pakkasennätyksestä tulee tänään kuluneeksi tasan 20 vuotta. Kittilän Pokassa mitattiin 28.1.1999 hyytävät -51,5 astetta, joka on Suomen virallinen kylmyysennätys. Mikä sai lämpötilan laskemaan näin alhaisiin lukemiin? Palautetaan kyseinen päivä mieleemme ja analysoidaan tilannetta.

Suomen ennätys miltei Euroopan alhaisin

Suomessa mitataan keskimäärin joka toinen talvi vähintään 40 asteen pakkasia, sitä vastoin -45 astetta ja sitä kylmempiä lukemia on vuodesta 1961 lähtien mitattu vain kuusi kertaa, 2000-luvulla ei kertaakaan. 2000-luvun kylmin lukema on vuodelta 2006, jolloin Kittilän Pokassa lämpötila laski -43,6 asteeseen.

Kittilää edeltävä pakkasennätys on mitattu Sallan Naruskajärvellä, missä pakkanen kiristyi 50,4 asteeseen 6.1.1985. Suomen nykyinen pakkasennätys, 51,5 astetta, on Euroopan toisiksi alhaisin lukema – Euroopan pakkasennätyksen titteliä pitää tällä hetkellä Ruotsin Vuoggatjålme, missä mitattiin -52,6 astetta 2.2.1966. (*)

Säätilanteen analysointia 28.1.1999

Tyynellä valtamerellä on kytenyt potentiaalinen El Niño -tilanne jo alkutalvesta lähtien ja onkin hyvin todennäköistä, että El Niñon vaikutukset nähdään myös ilmakehässä kuluvana talvena. Käydään seuraavaksi läpi El Niñon syntymekanismi ja vaikutukset eri puolilla maapalloa. Tiesitkö, että El Niñon aikoihin mm. suomalaisten suosimissa lomakohteissa Kaakkois-Aasiassa sää muuttuu merkittävästi? Entä onko El Niñolla vaikutusta myös Suomen säähän?