Lunta voisi olla enemmänkin

Julkaistu

Viime viikon intensiivinen lumentulo on kiristänyt autoilijoiden ja jalankulkijoiden hermoja erityisesti maan eteläosassa, missä lunta kertyi tammikuun aikana ennätyksellisen paljon. Tällä hetkellä lumen syvyys vaihtelee Uudellamaalla 40 ja 60 sentin välillä, kun tyypillinen lumen syvyys helmikuulle olisi 20-30 cm. Sitä vastoin pohjoisesta löytyy varsin vähälumisia paikkoja: Sallan ja Kuusamon alueella lunta on paikoin vain 30 senttiä.

Helsingin kantakaupungissa jolla kulla on edessään iso urakka. Kuva: Markus Mäntykannas

Miksi lunta on kertynyt näin paljon?

Aapeli-myrskyn jälkeen Suomi tipahti polaarisen ilmamassan piiriin ja kylmässä ilmassa liikkuneet matalapaineet toivat Suomeen aika ajoin sateita, jotka tulivat yksinomaan lumena. Matalapainetoiminta ei ole ollut mitenkään erityisen vilkasta tammikuussa, mutta valtaosa sateista on tullut lumena ja näin ollen lumipeite on päässyt tasaiseen tahtiin kasvamaan. Pitkään sulana ja lämpimänä pysynyt Itämeri on myös antanut lisäpotkua lumisateille voimistaen niitä eteläisen Suomen yllä. Lunta onkin kertynyt etelään harvinaisen paljon, mutta lumisempiakin talvia on ollut. Viimeksi mm. helmikuussa 2010 lumensyvyys ylitti pääkaupunkiseudulla 60 cm, mutta kaikkien aikojen lumiennätykseen, 85 cm (Helsinki-Kaisaniemi, v. 1916), on vielä rutkasti matkaa.

Miesmuisti on tunnetusti lyhyt. Pääkaupunkiseudulla huomattavasti tätä talvea lumisempaa oli mm. helmikuun alussa v. 2010, jolloin lumensyvyys oli parhaimmillaan 60-70 cm.

Suurimmat lumikertymät syntyvät rannikkokonvergenssin aikana

Suomen tasaisen topografian ja maantieteellisen sijainnin vuoksi meillä ainut mekanismi, joka voi tuoda valtavia lumikertymiä lyhyessä ajassa, on rannikkokonvergenssin käynnistyminen. Rannikkokonvergenssista voit lukea tarkemmin aiemmasta blogikirjoituksesta. Matalapaineiden mukanaan tuomat lumikertymät ovat yleensä enimmillään 20-30 cm vuorokaudessa, mutta esimerkiksi Satakunnan alueella koettu rannikkokonvergenssi toi Merikarviaan lunta yli 70 cm vuorokaudessa muutama talvi sitten. On täysin mahdollista, että vastaava ilmiö koetaan suotuisissa olosuhteissa joskus myös Uudenmaan rannikolla, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Kuvitelkaapa se kaaos!

Euroopan lumisimmat alueet

Vaikka osassa Suomea päivitelläänkin lumista talvea, löytyy Euroopasta monta Suomea lumisempaa aluetta. Lähin paikka, jossa mitataan vuosittain jopa yli kahden metrin hankia, on Norjan rannikon puoleinen vuoristo. Kosteanlämpimän Atlantin ja vuoriston yhteisvaikutus saa alueelle hyvin runsaita talvisateita, ja toisaalta sama ilmiö tavataan myös Alpeilla, missä Välimeri toimii kosteuden ja lämmön lähteenä. Kostean ilman törmätessä vuoristoon joutuu se kohoamaan ja lopulta tiivistymään pilviksi ja sateiksi. Alpeilla ja Kölivuoristossa tämä on tuttu ilmiö, joka tuo talvisin suuria lumikertymiä.

Suurimpia lumensyvyyksiä Euroopan eri maissa sunnuntaina 3.2.2019. Kaikki havaintoasemat eivät rekisteröi lumensyvyystietoja. Kuva: MTV Sää grafiikka, data: Foreca

Salpausselkä vaikuttaa Etelä-Suomen lumi- ja sademääriin

Ei ole sattumaa, että suurimmat sademäärät Suomessa mitataan eteläisimmän eli ensimmäisen Salpausselän etelärinteillä. Ensimmäinen Salpausselkä kulkee Hangosta Lohjan ja Hyvinkään kautta kohti Lahtea, ja tämän alueen eteläreunalla tapahtuu Kölivuoriston kaltainen ”sateenvoimistumisefekti”, jossa Itämeri toimii kosteudenlähteenä. Ilmiö on meillä tietysti huomattavasti heikompi kuin korkeampien vuoristojen yhteydessä. Eteläisen Salpausselän vaikutuksen johdosta tällä hetkellä Uudenmaan alueella lumisinta onkin Hyvinkäällä (59 cm).

27 vastausta artikkeliin “Lunta voisi olla enemmänkin”

  1. Polaaripyörteen hajoaminen pullautti ilmamassat liikkeeseen, mikä on näkynyt lämpötilojen vaihteluna ja pienehköinä matalapaineina, jotka liikkuvat enemmänkin pohjois-etelä -suunnassa. Vastaavasti pidempiä korkeapainejaksoja ei ole ollut. Satanut lumi onkin ollut laadultaan arktista puuterilunta indikoiden arktista ilmastoa.

    1. Arktista puuterilunta? Olisipa ollutkin tuo sunnuntaina tänne satanut möhnä sellaista. Vaan kun ei ollut.

      Ja asiasta viidenteen: miten yhden henkilön havainnoima lumityyppi korreloi ilmaston kanssa? Voisitko hieman avata tätä tällaiselle nyt jo entiselle sääalan ammattilaiselle. Silloin minun urani aikana kun ilmasto tarkoitti pitkän ajan ilmiöitä. Ilmeisti määritelmä on sittemmin muuttunut.

  2. Lunta voisi olla enemmänkin, ainakin jos sääennusteiden ”hehkutuksia” sademääristä kuuntelee, niin lunta olisi ainakin tuplat helposti. Ettei vaan liioitella sademääräennusteissa aika vahvasti. Siltä se usein vaikuttaa, lumimäärä ennusteet saa jakaa kahdella tai kolmella yleensä, niin on lähellä toteutunutta.

    1. Kannataa yrittää ymmärtää, että kun siinä kuunneltavassa (radio/TV) ennusteessa sanotaan ”jopa 30 cm” (tai jopa 30 astetta, tai jopa 30 m/s, yms yms) on painoarvo sanalla ”jopa”.

      1. Kyllä se ”jopa” on ymmärretty, haluaisin silti että ennuste olisi todennäköisin määrä, ei se alle 1% mahdollinen maksimi.

    2. Hei Timo, toteutuneet määrät jäivät viime pyryssä ennustettua alhaisemmaksi. Osasyynä tähän oli se, että maanantain vanavedessä tullut sadealue ottikin itäisemmnän reitin.

      Haasteena ennusteissa on toisinaan se, että ilman lämpötila korreloi lumikertymän kanssa voimakkaasti. Esim. 0…-2 asteen lämpötiloissa 1 mm vettä vastaa kuta kuinkin 1 cm lunta, mutta kovemmalla pakkasella lumen ilmapitoisuus kasvaa ja täten myös lumikertymä: kipakassa pakkasessa 1 mm voi vastata jo 5 cm:n kertymää. Lämpötilan nopeat muutokset vaikuttavat täten myös lumikertymiin, mikä voi olla yksi selittävä tekijä lumikertymäennusteissa.

      1. Huomasinkin että se maanantain ennustettu sadealue meni Karjalan männyille, välillä koitti vielä aaltoilla ennusteessa kaakkoon ja itään hiukan, ohi meni sitten. Toki tuon pakkasen vaikutuksen lumen kertymään tiedostan.

        1. Nämä etelän suunnalta nousevat sadeaallot ovat haastavia ennustaa, sillä niiden reitti on hyvin altis muutoksille (kuten huomattiin).

  3. Euroopassa juuri kukaan ei asu noilla lumisimmilla vuoristoalueilla, joten ei noilla lumilla ole merkitystäkään juuri kellekään.

    1. Näin se tietysti on, mutta mahdolliset lumivyöryt voivat olla ongelmana kauempanakin asuville.

    2. Joskus mäenlaskumatkoilla olen ollut havaitsevinani, että lumiset vuoristoalueet ovat hyvinkin asuttuja alueita.
      Lue vaikka tämä, nyt ensi alkuun:
      https://www.news.com.au/travel/travel-updates/incidents/heavy-snow-in-germany-austria-greece-causes-chaos-for-travellers/news-story/0aa605686ccf93c27db642b9933806c4

  4. Saapas nähdä päästäänkö tänä talvena viime talven 2018 lumimäärään. Jyväskylän seudulla oli 5.2.2018 mittauspisteeni mukaan 58 cm ja juuri tänään 5.2.2019 49 cm.
    Huhtikuussa 3.4.2018 81 cm ja mahikset parempaan ovat hyvät, jos ”vanhan kansan” mukaan tähän aikaan talven lumimäärästä on tullut puolet.
    Talven 2018 aikana monet suojaiset päivät tiivistivät kylläkin lumikerrosta joten sademäärät vetenä olivat enemmän kuin nyt tämän kuluvan talven aikana on ollut tähän mennessä.
    Olisihan se tavallaan mediaseksikästä saada kertoa lööpeissä yli 1 – 2 metrin lumimäärästä. :)

    1. Näin on, seurataan tilannetta. Keski-Suomessa sateet kuitenkin pysyvät ainakin viikonloppuun asti pääosin lumena, joten lumipeite varmasti vielä kasvaa.

  5. Heh, en ole ihan varma, mutta paikasta arvaten kuvassa näkyvä auto saattaa olla minun. Jos on, niin ei ole urakkaa tiedossa. En tarvitse autoa normaaliin liikkumiseen, joten odotan kinosten sulamista. Näin olen tehnyt jo kymmenkunta vuotta, kun kyllästyin lapioimaan jäätynyttä aurausvallia. :)

    1. Heh, kärsivällisyys varmasti palkitaan. Toivottavasti kantakaupungista aurataan suurimmat lumikasat vähitellen pois, tämä helpottaisi myös pysäköintiä ja iglu-autojen käyttöönottoa. :)

    2. Ja kohta sun autoasi luullaan lumikasaksi mikä kuormataan pois, heh. Vai naurattako vielä silloin?

  6. Mäntykankaalle:
    Osaatko suunnilleenkaan arvella/tehdä ennustetta, milloin nämä lumipyryt mahdollisesti loppuu ja alkaa ne kevään seesteiset säät?

    1. Siinä kutakuinkin paras tieto, päivittyy kuuden tunnin välein:

      http://www.wetterzentrale.de/topkarten.php?map=1&model=gfs&var=4&time=3&run=12&lid=OP&h=0&mv=0&tr=3

    2. Timo, kiitos kysymyksestä. Matalapaineita sadealueineen kulkee Suomen yli jatkuvalla syötöllä ainakin vielä ensi viikon alkupuolelle saakka ja sademäärä on tavanomaista suurempi. Forecan etusivullekin julkaistun pitkän ajan sääennusteen perusteella voidaan todeta, että sademäärä tasoittuu vähitellen ensi viikon aikana normaaliksi. Kevättä kohden mentäessä meillä sademäärä tilastoissakin laskee siten, että maalis-huhtikuu ovat vähäsateisinta aikaa.

  7. Kainuun kohdalla Puolangalla lumimäärä on vuosittain huomattavasti korkeampi kuin Kainuun alueella yleensä. Miksi mittauspaikka on valittu juuri Paljakan vaaraan? Mielestäni se ei edusta Kainuun keskimääräistä lumen sadannan määrää.

    1. Hei Kale,

      Ilmatieteen laitos vastaa havaintoasemien pystytyksestä. Muistelenkin, että tuo Puolangan lumimäärä erottuu usein ympäristöstään. Jälleen siis topografia vaikuttaa tähän.

    2. Ilmatieteenlaitoksen mittaus asemat ovat välillä vähän hassuja.
      Esimerkiksi Pokan mittaus asema siirrettiin Pokan kylästä viereisen tunturin huipulle.

      Perustelut olivat ”Sääasemat pyritään sijoittamaan helposti päästäviin paikkoihin, jossa on tarjolla sähköä ja tietoliikenneyhteydet.” Eli siirto kylän vierestä tunturin huipulle oli selkeästi perusteltu. :)

      Siirrolla mahdollistettiin myös se, että saatiin Suomen kylmin mittauspiste lämpöisempään kohtaan ja pakkasennätysten tulo loppumaan. Näin se ilmasto lämpenee…

  8. Onko tuo harvinaisen pitkään jatkunut pilvisyys ja lumisateet missä määrin läheisistä merialueista haihtunutta vettä ? Ja, täällä Nuuksion ylängöllä, joka on muutaman kymmenen metriä merenpinnan yläpuolella, tulee yleensä, kuten nytkin, enemmän lunta kuin on yleensä etelä-Suomeen ennustettu. Vaikuttaisiko tuollainekin korkeusero lisäämään veden tiivistymistä lumeksi ? – ps. Itämeren jäätilanne näyttää jokseenkin normaalilta (ts. pitkän ajan keskiarvoa vastaavalta).

    1. Hei Lumiukko,
      kiitos kommenteista. Runsas pilvisyys ja sadealueet ovat liittyneet Suomen yli liikkuneisiin matalapaineisiin. Sateita ja pilviä on toki ajoittain syntynyt Suomenlahden ja Pohjois-Itämeren yllä ja suotuisassa tuulen suunnassa ovat ajautuneet Etelä-Suomeen. Niin kauan kuin meri pysyy sulana ja päällämme on kylmiä ilmamassoja, vaikuttaa avoin meri rannikon läheisyyden säähän.

      Nuuksion korkeampiin sademääriin vaikuttaa alueen pohjoispuolella muuttuva topografia, joka erityisesti lounais- ja etelävirtauksilla voi paikallisesti voimistaa sateita.

  9. Lähettämääni Nuuksiota koskevaan kysymykseen onkin tullut oikeastaan selvitys jo tuossa blogissa, siellähän näkyy myös tämän alueen erityisen korkeat lumimäärät, eli anteeksi turha kysymys. No, olihan minulla ainakin kommentti koskien Itämeren jäätilannetta.

  10. Paljon kiitoksia lisäinfosta, M.M. !

  11. Legenda kertoo Merikarvian lumimyräkän yllättäneen huoltoaseman parkkipaikalle pakolliselle lepotauolle jääneen rekkakuskin. Kuskin kömmittyä nukkumaan lumesta ei ollut tietoakaan, mutta tämän herättyä sitä oli joka paikka täynnä. Hämmentynyt kuski ei ollut uskoa kellojaan, vaan oli mennyt huoltsikalle kysymään, kuinka pitkään hän oikein oli nukkunut.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.