Tyynellä valtamerellä on kytenyt potentiaalinen El Niño -tilanne jo alkutalvesta lähtien ja onkin hyvin todennäköistä, että El Niñon vaikutukset nähdään myös ilmakehässä kuluvana talvena. Käydään seuraavaksi läpi El Niñon syntymekanismi ja vaikutukset eri puolilla maapalloa. Tiesitkö, että El Niñon aikoihin mm. suomalaisten suosimissa lomakohteissa Kaakkois-Aasiassa sää muuttuu merkittävästi? Entä onko El Niñolla vaikutusta myös Suomen säähän?
- El Niño -ilmiö syntyy Tyynenmeren pasaatituulien heikkenemisen ja merivirran muutosten seurauksena. Kun itätuulet heikkenevät, merivesi pääsee lämpenemään Etelä-Amerikan länsiosan edustalla ja vastaavasti viilenemään Tyynen valtameren länsiosassa.
- El Niñon aikana Kaakkois-Aasian ja Indonesian alueella ilmanpaine nousee ja sää on kuumaa ja aurinkoista. Tällöin myös esimerkiksi suomalaisten suosimassa kaukolomakohteessa Thaimaassa sää on usein kuivaa ja hyvin kuumaa, iltapäiväkuurot ovat vähissä. Vastaavasti Etelä-Amerikan länsirannikon edustalle muodostuu matalapaineen alue ja sää on normaalia sateisempaa.
- Kalastajien kannalta El Niño on kriittinen ilmiö Etelä-Amerikan länsirannikolla, sillä kalat joko pakenevat tai pahimmillaan kuolevat korkeamman meriveden pintaveden lämpötilan seurauksena.
- Voimakas El Niño havaittiin viimeksi vuosina 2009-2010. On arveltu, että voimakkaan El Niñon vaikutukset voivat yltää jopa Eurooppaan asti. Talvi 2009-2010 olikin valtaosassa Eurooppaa hyvin kylmä ja luminen. Saattaakin olla, että voimakas El Niño -ilmiö pakottaa keskileveysasteiden suihkuvirtauksen eteläisemmälle reitille myös Euroopassa, jolloin Euraasian länsiosa kuuluu kylmän ilmamassan piiriin.
- El Niñon kesto on keskimäärin vuodesta puoleentoista. Ilmiö toistuu 2-7 vuoden jaksoissa.
- El Niñon vastakohtana on La Niña -ilmiö, jonka vaikutukset ovat kuta kuinkin päinvastaiset El Niñolle.
- Yhdysvaltojen eteläisissä osavaltiossa koetaan El Niñon aikoina tavanomaista runsaampia sateita ja ilma on kylmempää. Tulvia on raportoitu jopa Kalifornian aavikkoalueilta. Vastaavasti läntisessä Kanadassa ja Alaskassa talvet ovat leutoja.
- El Niñon myötä taifuunit vähenevät Kaakkois-Aasiassa, mutta trooppiset syklonit lisääntyvät Tyynenmeren paratiisisaarilla.
- Afrikan mantereella Madagaskar ja Mosambik ovat alttiimpia El Niñon vaikutuksille. Kaakkois-Afrikkaan El Niño tuo kuivuutta ja kuumuutta.
- Australiassa El Niño lisää kuivuutta ja altistaa mantereen äärimmäiselle helteelle sekä metsä- ja pensaspaloille.
Katso tarkemmin El Niño -ilmiön vaikutuksista ja syntymekanismista Foreca Suomen Youtube-kanavalta.
ENSO vaikuttaa Suomen säähän telekonnektioiden kautta. Keskikokoiset El Ninot voivat kylmentää Suomen talvia. Tämä on huomioitu Met Officen ENSO-sivulla:
https://www.metoffice.gov.uk/binaries/content/gallery/mohippo/images/migrated-image/6/el-nino-temp.jpg
Sellaisia kylmiä El Nino-talvia on ollut Suomessa vuosina 1940 – 42, 1966, 1987, 2003 ja 2010.
Vuodesta 1950 on ollut vain kaksi syksyllä alkanut El Ninoa jotka ovat jatkuneet läpi kesän seuraavaan vuoteen. Nämä vuodet ovat 1987 ja 2015. Nuo ovat myös huonoimmat kasvukesät Suomessa monessa paikkaa viimeisten vuosikymmenten aikana.
Viimeisin voimakas El Nino vallitsi 2015, itse asiassa tämä taisi olla voimakkain koskaan mitattu. El Nino vaikuttaa globaalilämpötilaan nostavasti (ja La Nina laskevasti). Viimeisin globaali lämpöhuippu juurikin oli tuon voimakkaan El Ninon aikaansaannos.
El nino vaikuttaa Suomen säihin muunmuass Golfvirran kautta, koska se muuttaa Golfvirran virtauskulmaa:
https://www.nature.com/articles/31380
https://bjerknes.uib.no/en/article/news/el-nino-and-formation-lows-over-gulf-stream
Näin on saattanut käydä. Tämä talvi ainakin Jyväskylän seutuvilla on ollut lauhkeampi vuosiin jopa kymmeniin vuosiin. Joskus aiemmin paukkupakkaset, siis – 15— -25 C, alkoivat jo lokakuussa, mutta nyt on kohta talvenselkä taittunut ja pakkaset siedettävissä lukemissa ja auringon lämpövaikutus alkanee jo parin kolmen viikon kuluttua eli lähestyy almanakkaan merkattua kynttelinpäivää, jolloin räystäät tiputtavat jo sulamisvesiä Keski-Suomenkin korkeudella.Hiilijalanjälki lämmityksien suhteen on selvästi pienentynyt tämän lämmityskauden aikana. :)
Ennustetut ankarat kovat pakkaset samoinkuin runsaat lumisateetkin ovat jostain syystä kiertäneet kehää Jyväskylä keskipisteenä. Nykytermein kysyisinkin, mistä tämä kertoo? Jotta päästäisiin keskimääräisiin aiempiin vuosiarvoihin sekä sateiden että lämpötilojen osalta, niin tällä seudulla pitäisi olla 20-30 asten pakkasia muutama viikko ja lunta pitäisi sataa nyt talven aikana 200-250 cm.
Mielestäni se kertoo ilmastonmuutoksesta. Talvet muuttuvat aina vain lämpimämmiksi ja lumettomiksi aivan kuten ilmastotiedemiehet ovat laskelmissaan päätyneet. Lisäksi Suomen ilmasto lämpenee kolminkertaisella nopeudella muuhun maailmaan verrattuna.
Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan Suomen talvet eivät ole lämmenneet yhtään viimeisten 30 vuoden aikana, joten ilmastotiedemiesten laskelmissa lienee jotain vikaa. Tästäkin talvesta näyttää lopulta tulevan keskimääräistä kylmempi, joten anomalia on kasvussa.
Tämähän on vain hyväksi suomalaisille, jotka joutuvat kalliilla energialla pitämään itseänsä kuukausikaupalla lämpimänä. Toisaalta meidän hiilijalanjälki pienenee energian käytön osalta ja hiilinielut eli metsät saavat kasvaa rauhassa tarvitsematta käyttää vanhanaikaisesti palamiseen bio-energiana.
Tämä kertoo siitä että tämä talvi on mitä todennäköisimmin lauha :) Ellei sitten helmikuussa ole pakkasia enemmän.
Meilläpäin joulukuu oli vajaat 2C normaalia lämpöisempi. Tammikuusta tulee ehkä lämmin tai normaali.
Kyllä vielä varmasti kylmiäkin talvia tulee tulevina vuosina.
Tuorein GFS lupaa Jyväskylään juurikin -25…-30 ensi viikon lopulle. Muutenkin kuun loppu näyttää olevan hyvin kylmää koko maassa, joten mitä ulistaan.
Jep. Ihmettelen miten Jyväskylässä tammikuu on voinut olla lauha, kun täällä Espoossa se on ollut harvinaisen ankara, ja naapurikunnassa Vihdissä on mitattu -33. Luntakin on ehtinyt tulla ainakin 40 senttiä.
Hei Iceman, kiitos kommentistasi. Tammikuun tilastot ovat selvillä muutaman päivän päästä. Lumitilanteesta voidaan tosin jo sanoa, että eteläisessä Suomessa tammikuun loppu on varsin runsasluminen. Vihdin mittausasema sijaitsee alavalla alueella, missä pakkanen pääsee helposti kiristymään ympäristöään kovemmaksi. Keskisessä Suomessa on viime yönä mitattu laajalti 30-35 asteen pakkasia.
Markus! hyvä selitys El Niño tapahtumalle. Ehkä hieman selkeämpi selitys miksi Tyynen meren länsiosaan pakkautuu lämmintä pintavettä, johtuu tietysti pasaatituulesta, joka on ajanut keski-Amerikan edustalta sitä lämmintä vettä länttä kohti. Itse olen pyrkinyt tekemään ymmärrettävämmäksi tuon El Niño ilmiön selittämällä, että passatin heiketessä ja tarpeeksi lämmintä vettä on ehtinyt pakkaantua länteen, tämä lämminvesi lähtee painovoiman ansiosta virtaamaan (swash) takaisin itää kohti, missä se kevyempänä pakottaa Etelä Amerikan rannikkoa pitkin etelästä tulevan kylmän ja ravinteikkaan veden painumista syvälle. Pinnalle anjoviksen harmiksi jää ravinteista köyhä lämmin vesi.
Tähän ENSO tapahtumaan liittyy mielenkiintoinen kiistely NASAn ja edesmennyt Theodor Landscheidtin välillä, sillä kumpikin taho yritti ennakoida ENSOn syntyä. Landschedit voitti yleensä kisan paremmilla ennusteilla. Hän ei koskaan kertonut tarkalleen miten hän sen tapahtuman ennusti, mutta vihjasi, että tutkimalla auringon aktiivisuuden vaihteluita ja jotain muuta?: https://www.john-daly.com/theodor/new-enso.htm
Hei Boris,
Kiitos – hyödyllinen lisäys! Näinhän se käytännössä onkin: itäisten pasaatituulien aikoihin merivettä pakkautuu läntiselle Tyynelle valtamerelle, jolloin kylmän meriveden kumpuaminen on voimakasta Etelä-Amerikan länsirannikon edustalla. Kuten kuvasit, El Niñon aikoihin pasaatituulien heikkeneminen johtaa lämpimän meriveden ”valumiseen” kohti itää, jolloin myös kumpuaminen heikkenee.
Tutustun ehdottamaasi linkkiin, vaikuttaa mielenkiintoiselta, kiitos vinkistä.
Mukavaa talven jatkoa!