Sään takaa

Tähän viikonloppuun lankeaa yksi tärkeimpiä vanhan kansan ilmanennustuspäiviä, kuten Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantietokin, tuo mainio entisajan sääenteiden ja muun elämänmenon perusteos, tietää kertoa. Päivä on vieläpä omalla paikallaan, koska sattuu suoraan sunnuntaille.  Päivä liittyy jouluun. Vilkuna muistuttaa jo kirkkoisä Augustinuksen kertovan, että enkelin käynti Neitsyt Marian luona tapahtui maaliskuun 25. päivänä eli tasan yhdeksän kuukautta ennen joulua. Siinä, missä talvipäivän seisauksen juhla on joulu ja kesäpäivän seisauksen juhannus, Marian ilmestyspäivä edustaa vuotuisessa katsannossa kevätpäivän tasauksen tienoota. Kevätpäivän tasaus meni jo, joten kevät on voitolla, vaikka talvi miten pyristelisi vastaan.

Mitä lunta Mariana katoilla, sen verran vappuna pelloilla. Marjalta kala kudulla, lintu soitimella. Mitä ennen Mariaa lämmittää, sen jälkeen pakastaa. Jos Mariana on yöpakkanen, sen jälkeen jäätää 40 yönä. Mitä sää Mariana, sitä sää Jyrkiin (23.4.). Marian aikainen tuuli pysyy koko kevään. Esimerkit ovat lukuisat. Ei siis mikä tahansa päivä.

Nykyihmiselle tuleva sunnuntai on toisella tavalla tärkeä – ja tärkeä myös sääpalvelulle. Säähavainnot esimerkiksi kun tehdään kaikkialla maapallolla periaatteessa yhtaikaa, samoilla kellonlyömillä. Näin ne ovat keskenään vertailukelpoiset selvitettäessä vaikkapa matala- ja korkeapaineiden sijaintia ja olemusta. Nämä kellonajat vaikuttavat läpi koko sääpalvelujärjestelmän: mm. siihen, mitä säätietoja meteorologi ehtii saada ennen minkäkin sääpalvelutuotteen valmistumista.

Tämä maailmanlaajuinen tuotantoprosessi tosiasiassa jatkaa elämäänsä järkähtämättä, mutta kellonajat ja niiden myötä yhteiskunta notkahtavat pikkuisen raiteiltaan. Minä, tai elimistöni, ei ole koskaan kunnolla tottunut siihen, että on herättävä joka aamu todellisuudessa tuntia aikaisemmin ties minkä energiansäästöfasismin nimissä. Ei tarvita valaistusta niin myöhään illalla, kun saadaan väki nukkumaan. Kun vain osaisikin tällä varjolla aikaistaa yöpuutaan!

Joten muistathan laittaa herätyskellon soimaan vähän ennen kolmea sunnuntain vastaisena yönä, jotta ehdit kääntää kotisi kaikki kellot tunnilla eteenpäin, siis klo 4:ksi. Kolmesta tulee neljä ja lasikengistä tulee kurpitsa, vai sekoitankohan nyt jo useita asioita. Mutta jos ja kun kello yhtäkkiä näyttää tunnin verran ”etuaikaa”, tarkoittaa se meteorologin työssä, että kaikki uusi sääaineisto tulee tunnin verran ”myöhässä”. Kellonaika on sopimus, vähän niin kuin valuutta. Kun on valuuttaa, saa vaikka junamatkan, mutta kellonaika voi tarkoittaa, että juna meni justiinsa.

Kuvan linkki: http://www.fotopedia.com/items/flickr-2236990916

Sää on keskeinen tekijä yhteiskunnan toimintojen sujuvuudessa. Vaikeat sääolosuhteet lisäävät loukkaantumisia, sairastumisia ja kuolemantapauksia. Liikenteen takkuaminen hidastaa tavaroiden ja ihmisten liikkuvuutta. Pienikin myöhästyminen ei ainoastaan harmita yksittäistä ihmistä. Kertautuessaan myöhästymiset tuovat yhteiskunnalle aina mojovan lisälaskun.

Taivaalta on luonnollisesti otettava vastaan kaikki mitä sieltä annetaan. Vaarallisten säätilanteiden ennakointiin on totetutettu varoitusjärjestelmiä, mutta tilanteen ollessa päällä se ei enää lohduta.

Tapaninpäivän myrsky muistutti jälleen kerran, että leppoisaa säätä ei välttämättä voi pitää niin itsestäänselvyytenä. Suomessa on noin puoli miljoonaa sähkölämmitteistä omakotitaloa. Useat muutkin lämmitysmuodot ohjausjärjestelmineen ovat riippuvaisia sähkönsaannista.

Kuinka monessa taloudessa on varajärjestelmä lämmitykseen? Kuinka moni omistaa aggregaatin jääkaappien ja pakastimien sähkönsaannin turvaamiseksi? Onko sinulla omaa kaivoa ja maakellaria? Mitä tekisit, jos sähköt olisivat poikki yhtäjaksoisesti kuukauden? Onhan kaikki sähkökaapelit jo kaivettu maan sisään? Putoaako taivas niskaan? Käytätkö foliohattua?

Näissä merkeissä on hyvä muistaa, että kaikkeen ei voi varautua. Elämä heittelee. Taivas ei ehkä sittenkään tipu niskaan. Välttämättä saunaa ei kannata sulloa täyteen sokeria. Sokeria voi lainata myös naapurista.

Tasaisen harmaata sumupilveä,  utua tai sumua, tihkusateen mahdollisuus. Siinä maamme eteläosan sää jo toista päivää peräkkäin. Mutta tämä ilma tulee lounaasta ja on varma kevään merkki. Että mitä? Kevään merkki, juuri niin. Näin se kevät tänne pohjoiseen levittäytyy. Ja tämä nyt kaipaa pientä selitystä, totta kai, mutta uhratkaamme tälle harmaalle kevään airuelle lyhyt hetki oppiaksemme taas kerran siitäkin jotain yleisempää, jotain, jolla voi olla käyttöä laajemmin.

Tänne on täksi päiväksi, kuten oli jo eiliseksi, virrannut lämmintä ilmaa: tänään klo 15:n Jokioisten radioluotaus näytti vähän yli kilometrin korkeudella (850 hPa:n painepinnalla) lämpötilaa +5, ja tuolle korkeudelle mentäessä suunnilleen puolivälissä -2 astetta.  Tätä alempana puolestaan ilma oli hyvin kosteaa, käytännössä ns. kyllästymispisteessään eli ilman suhteellinen kosteus lähellä sataa prosenttia. On siis käynyt niin, että kun lämmin ilma on virrannut talven jäljiltä kylmän maan- ja merenpinnan ylle, on tämä pinta jäähdyttänyt läheisen ilmakerroksen niin, että on syntynyt vesihöyryn tiivistymisen tuloksena laajalle alueelle paksu sumupilvikerros. Sen päällä on puolestaan ilmakerros, missä lämpötila kohoaa ylöspäin mentäessä (ns. lämpötilainversiokerros, vrt. jokioisten radioluotaus ylöspäin kohoavan kaasupallon kuljettamien mittalaitteiden avulla).

Tällainen ilmakerros estää alemman ja ylemmän ilman sekoittumista keskenään, eli sumupilvi pysyy lähellä maanpintaa. Ja mikä tärkeintä: vaikka auringonsäteilyn määrä tähän aikaan vuodesta kasvaa päivä päivältä, ei se vielä riitä rikkomaan tätä mainittua lämpötilan pystyjakautumaa, jolloin taivas rävähtäisi viimeistään iltapäivällä selkeäksi, kuten kesällä on tapana. Tässä mielessä voidaan sanoa sumupilven ja sumujen johtuvan siitä, että tänne on virrannut vuodenaikaan nähden liian lämmintä ilmaa.  Kun sumupilvikerros on riittävän paksu, kasvaa myös tihkusateen mahdollisuus. Vain hyvin pienipisarainen tihkusade syntyy sumupilvessä.

Tässä auttaisi oikeastaan vain se, että ilma olisi samalla riittävän kuivaa. Tämä olisi helpoiten mahdollista niin, että lämmin ilma ei virtaisikaan meille lounaasta, vaan kiertäisi lännempää ja tulisi tänne sitten luoteesta, Norjan Kölivuoriston yli, ja vielä niin, että ilmavirtaus olisi riittävän voimakas. Näitäkin päiviä on toivottavasti vielä tulossa, vaan eipä lähiaikoina.

Tästä laajasta sumupilvimuodostelmasta päästäneen jo heti huomiseksi, koska maan keskivaiheilla liikkuu yöllä matalapaine itään, ja sen jälkipuolella aina Etelä-Suomeen asti näyttäisi virtaavan luoteesta viileämpää ja kuivempaa ilmaa.

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/1175142