Tähän viikonloppuun lankeaa yksi tärkeimpiä vanhan kansan ilmanennustuspäiviä, kuten Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantietokin, tuo mainio entisajan sääenteiden ja muun elämänmenon perusteos, tietää kertoa. Päivä on vieläpä omalla paikallaan, koska sattuu suoraan sunnuntaille. Päivä liittyy jouluun. Vilkuna muistuttaa jo kirkkoisä Augustinuksen kertovan, että enkelin käynti Neitsyt Marian luona tapahtui maaliskuun 25. päivänä eli tasan yhdeksän kuukautta ennen joulua. Siinä, missä talvipäivän seisauksen juhla on joulu ja kesäpäivän seisauksen juhannus, Marian ilmestyspäivä edustaa vuotuisessa katsannossa kevätpäivän tasauksen tienoota. Kevätpäivän tasaus meni jo, joten kevät on voitolla, vaikka talvi miten pyristelisi vastaan.
Mitä lunta Mariana katoilla, sen verran vappuna pelloilla. Marjalta kala kudulla, lintu soitimella. Mitä ennen Mariaa lämmittää, sen jälkeen pakastaa. Jos Mariana on yöpakkanen, sen jälkeen jäätää 40 yönä. Mitä sää Mariana, sitä sää Jyrkiin (23.4.). Marian aikainen tuuli pysyy koko kevään. Esimerkit ovat lukuisat. Ei siis mikä tahansa päivä.
Nykyihmiselle tuleva sunnuntai on toisella tavalla tärkeä – ja tärkeä myös sääpalvelulle. Säähavainnot esimerkiksi kun tehdään kaikkialla maapallolla periaatteessa yhtaikaa, samoilla kellonlyömillä. Näin ne ovat keskenään vertailukelpoiset selvitettäessä vaikkapa matala- ja korkeapaineiden sijaintia ja olemusta. Nämä kellonajat vaikuttavat läpi koko sääpalvelujärjestelmän: mm. siihen, mitä säätietoja meteorologi ehtii saada ennen minkäkin sääpalvelutuotteen valmistumista.
Tämä maailmanlaajuinen tuotantoprosessi tosiasiassa jatkaa elämäänsä järkähtämättä, mutta kellonajat ja niiden myötä yhteiskunta notkahtavat pikkuisen raiteiltaan. Minä, tai elimistöni, ei ole koskaan kunnolla tottunut siihen, että on herättävä joka aamu todellisuudessa tuntia aikaisemmin ties minkä energiansäästöfasismin nimissä. Ei tarvita valaistusta niin myöhään illalla, kun saadaan väki nukkumaan. Kun vain osaisikin tällä varjolla aikaistaa yöpuutaan!
Joten muistathan laittaa herätyskellon soimaan vähän ennen kolmea sunnuntain vastaisena yönä, jotta ehdit kääntää kotisi kaikki kellot tunnilla eteenpäin, siis klo 4:ksi. Kolmesta tulee neljä ja lasikengistä tulee kurpitsa, vai sekoitankohan nyt jo useita asioita. Mutta jos ja kun kello yhtäkkiä näyttää tunnin verran ”etuaikaa”, tarkoittaa se meteorologin työssä, että kaikki uusi sääaineisto tulee tunnin verran ”myöhässä”. Kellonaika on sopimus, vähän niin kuin valuutta. Kun on valuuttaa, saa vaikka junamatkan, mutta kellonaika voi tarkoittaa, että juna meni justiinsa.
Kuvan linkki: http://www.fotopedia.com/items/flickr-2236990916