No onkos on tullut kevät!

Julkaistu
Takapihan pensaassa silmuja joulukuisena sunnuntaina. Kuva Tiina Asula

Juha kirjoitti eilen blogissa, että Helsingissä ”on kuin kesä ilman vihreyttä”. Niinpä.

Lisään tuohon vielä, että on sitä vihreyttäkin hiukan. Eilen lenkillä ollessani havainnoin, että ruoho on vihreää aivan kuin Keski-Euroopassa talvella. Ja tarkemmin katsoessani huomasin, että joissain pensaissa oli pienen pieniä vihreitä silmuja. No onkos tullut kevät?

Kuitenkin esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on voitu iloita jo lumilyhdyistä.  Mutta Juhan eilisen ennusteen mukaan lumilyhdytkin saattavat tämän viikon sateissa sulaa. Harmi.

Koko Suomen lumitilannetta voi tarkkailla Forecan nettisivuilta.

 

 

Miten tulkita säähavaintotietoa Forecan www.foreca.fissa?

Julkaistu

Esimerkkikuva Lontoon sääennusteesta. Havaintoasemana tällä kertaa Northolt.

Forecan nettisivuilla on Täsmäsää-ennusteen ohessa myös viimeisin säähavainto. Meille on usein tullut kysymyksiä siitä, miten säähavaintoasema valitaan, miksi havaintoasema saattaa vaihdella, ja mihin kohtaan ennusteet tehdään.

Säähavainto kerrotaan aina lähimmältä havaintoasemalta tai siltä havaintoasemalta, joka parhaiten kuvaa haetun maantieteellisen paikan säätilaa. Säähavaintoasemia on rajallinen määrä, joten joka paikkaan ei ole omaa säähavaintoa.

Miksi Täsmäsään havainto ei sitten aina tule samalta havaintoasemalta?

Joskus säähavaintoasema ei yksinkertaisesti raportoi.  Välillä myös jotain säähavaintoparametrejä saattaa puuttua. Havaintoasema voi olla myös rikki tai huollossa, ja joskus on ongelmia tietoliikenteessä. Tuollaisissa tilanteissa käytämme parasta mahdollista saatavilla olevaa säähavaintoa.

Vaikka Täsmäsäässä mainitaan säähavaintoasema ja sieltä saatu havainto, ei ennustetta kuitenkaan tehdä havaintoasemalle. Joissain tapauksissa havaintoasema saattaa olla kymmenien kilometrien päässä siitä paikasta, johon ennuste on tehty. Täsmäsääennuste tehdään pisteeseen, joka parhaiten kuvaa kyseisen paikan säätilaa.

 

Ohutta vai paksua yläpilveä – milloin on pilvistä?

Julkaistu
Cirrus fibratus -yläpilveä, tosin samassa kuvassa on myös kumpupilviä. Kuva ja copyright Bernhardt Mühr / Wolkenatlas.

Säätä kuvataan perinteisesti ja yksinkertaisimmillaan pilvi-aurinko -symboleilla. Onkin helppoa hahmottaa, että pelkkä aurinko tarkoittaa käytännössä selkeää ja pelkkä tumma pilvi puolestaan pilvistä säätä. Mutta entä erilaiset pilvisyyden asteet ja lajit siltä väliltä?

Kun tuon pelkän auringon eteen tulee kumpupilvimäisiä pilvenlonkareita – siis näissä sääsymboliesityksissä – symbolit todellakin pystyvät kuvaamaan vaihtelevan pilvisyyden tilanteita niin kauan kuin niiden on myös määrä tarkoittaa juuri tällaista pilvisyyttä.

Mutta kun se todellisuus siellä taivaalla voi olla paljon monimutkaisempi: koko taivaan voi kattaa ohut kuituinen tai joskus tasainen maitomainen pilviharso, josta aurinko vaihtelevasti paistaakin läpi. Tässä yhteydessä kannattaa kiinnostua eri pilvilajeista; nyt nimittäin puhutaan jääkiteistä muodostuneista ns. yläpilvistä, joita meillä Suomessa esiintyy tavallisimmin 6-10 km:n korkeudella. Melko systemaattisesti niitä näkyy taivaalla esim. lähestyvien lämpimien rintamien edellä, itse asiassa ensimmäisinä näkyvinä merkkeinä näistä sääjärjestelmistä. Mutta ohutta -tai sitten aika paksuakin – tai tiheää, yläpilveä voi olla taivaalla muutenkin.

Yläpilvistä tyypillisin on Cirrus eli untuvapilvi lukuisine alalajeineen. Lisäksi yläpilvi voi olla Cirrostratus-pilveä eli harsopilveä tai tyypiltään Cirrocumulus eli palleropilvi. Näistä harsopilvi saattaa aiheuttaa auringon ympärille renkaan eli ns. halo-ilmiön. Lämpimän rintaman lähestyessä harsopilven muuttumisen verhopilveksi (ns. keskipilveä) tietää siitä, ettei maanpinnalle enää muodostu varjoja auringonsäteilyn esteistä.

Kaikki tämä siis tiedetään oikein hyvin, eikä mikään estä meteorologia mainitsemasta yläpilviä sanallisissa ennusteissa. Ja onpa ainakin säähavaintojen ilmoittamisessa ”ohutta yläpilveä” jo legendaarinen sääkategoria, joka on päässyt jopa osaksi musiikkibändin nimeä. Yhtä kuuluisa sääilmaisu voisi olla ”alavilla mailla hallanvaara”.

Mutta nykyään, eikä vähiten internetin myötä, yhä isompi osa sääpalvelusta on kuvamuotoista. Käytetty symboliikka tai grafiikka ei ole toistaiseksi pyrkinyt erittelemään näitä yläpilvitilanteita muusta pilvisyydestä, jolloin sää voidaan esittää jopa kokopilvisenä, vaikka aurinko paistaa pilven läpi. Meteorologisessa mielessä tällöin onkin pilvistä, mutta joku saattaa pitää ennustetta vääränä ja säätä tietysti aurinkoisena, mitä se usein onkin. Sää voi siis ihan oikeasti olla pilvistä ja aurinkoista yhtä aikaa!

Mikä siis neuvoksi, miten kertoa yksinkertaisella sääsymboliikalla, että pilvisyys on yläpilveä? Sääpalvelun perinne maailmassa ei kokonaan uuden symbolin ilmestymistä tue, ja lisäksi törmätään kulttuurieroihin: kuka pitää mitäkin tilannetta pilvisenä ja kuka aurinkoisena. Monelle voi toisaalta olla merkitystä tietää, onko pilvisyys vaikka kumpupilvisyyttä, joka merituulen vuoksi pyyhkiytyy pois rannalta, vai onko taivas koko päivän valkohehkuisen kalpea ja aurinko vain siintää yläpilven läpi. Sanoilla sen voi sanoa.

Osaatko ehdottaa, mikä neuvoksi tähän? Ovatko yläpilvet kenties lähes aina niin merkityksettömiä, että ne voisi jättää kokonaan huomiotta kuvallisissa esityksissä? Entä sanallisissa? Koetko yläpilvet tärkeiksi?

Yläpilvien maailmaan tutustumisen voit aloittaa vaikka tästä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Yl%C3%A4pilvi

 

Tai tästä (Hohe Wolken): http://www.wolkenatlas.de/

 

 

 

Kuinka usein Forecan sääennusteet päivittyvät?

Julkaistu

Säämalleissa maapallo mallinnetaan kolmiulotteisena hilaruudukkona. Kuva: NOAA

Kaikki sääennusteet pohjautuvat tietokonemalleihin. Mallit tuottavat ennusteita kahdesta neljään kertaan päivässä. Tietokonemallit eri puolille maailmaa päivittyvät eri vuorokaudenaikoina. Foreca käyttää ennusteita laatiessaan useita malleja, joten ennusteiden päivitystahti vaihtelee sen mukaan, mihin päin maailmaa ennustetaan ja kuinka pitkästä ennusteesta on kyse.

Suurin osa Forecan tuottamista ennusteista päivittyy kolme kertaa vuorokaudessa. Meteorologit täydentävät mallien tuottamia ennusteita ja voivat tarvittaessa muuttaa ennustetta montakin kertaa päivässä.

Eripituisten ennusteiden tekemiseen käytetään hiukan eri menetelmiä. Lyhyet, parin päivän ennusteet ovat tarkimpia, eivätkä ne yleensä muutu päivityksissä paljoakaan.

Kymmeneen vuorokauteen yltävät pitkät ennusteet taas saattavat vaihdella huomattavasti, jopa kaksi kertaa vuorokaudessa.  Tämä johtuu siitä, että säätä ennustettaessa pitää ottaa huomioon koko maapallon säätila. Pienikin muutos nykyisessä säässä jossain päin maailmaa saattaa muuttaa maapallon toisella puolella olevan paikan pitkän ennusteen täysin päinvastaiseksi. Esimerkiksi sade voi siirtyä toiselle päivälle tai sadealue siirtyä tuhansia kilometrejä.

Sääparametritkin saattavat päivittyä hieman eri tahtiin. Joidenkin alueiden lämpötilaennusteita päivitetään jopa tunnin välein. Ennusteita kannattaakin seurata useita kertoja päivässä.

Täsmäsääennusteen lisäksi ennusteen kehittymistä voi seurata sääkartoilta. Lämpötila-, sade-, pilvisyys- ja ilmanpainekartat laajentavat käsitystä tulevasta säätilasta. Esimerkiksi sadealue saattaa liipata hyvinkin läheltä kotikaupunkia, vaikka Täsmäsääennusteessa ei näkyisikään pisaroita. Sadetutka on hyvin hyödyllinen lähiajan sateen arvioimisessa. Ja aina voi soittaa Forecan Meteorologille numeroon 0600 – 411 411.

 

Sadetta kello 15.00?

Julkaistu

Täsmäsääennuste Singaporeen

Forecan Täsmäsää-meteogrammissa sadetta kuvataan sinisillä pylväillä. Pylväitä on kuuden tunnin välein. Kellonajoista ei kuitenkaan voi päätellä, että vettä sataa juuri kello yhdeksän tai kello 15. Pylväät kuvaavat kutakin kellonaikaa edeltäneiden kuuden tunnin sadekertymää millimetreinä vettä. Talviaikaan yksi senttimetri lunta vastaa noin millimetrin vesisadetta.

Ilmakehä on monimutkainen, eivätkä tietokoneetkaan aina osaa sen kaikkia oikkuja ennustaa. Esimerkiksi matalapaine saattaa kulkea vähän eri reittiä ja eri aikataulussa kuin ennusteessa, mikä taas vaikuttaa pilvisyyteen, lämpötiloihin ja sateisiin.

Sateen etenemistä kannattaa seurata sadetutkan avulla vaikka www.foreca.fi:stä tai foreca.mobista.  Mitä sitä turhaan kastumaan?

Täsmäsää ™ on Forecan rekisteröimä tavaramerkki.

 

Veneilykausi alkoi räntäsateessa

Julkaistu
Vappupiknikillä mattolaitureilla Helsingin Kaivopuistossa kuva Tiina Asula

Vappuaamua vietettiin perinteisesti ympäri Suomea aurinkoisessa, mutta kovin koleassa säässä. Kylmä koillinen tuuli repi piknikhuopia ja -telttoja. Kylmyydestä huolimatta kello yhdeksän aamulla oli Helsingin Ullanlinnanmäellä tuhansia ihmisiä kuuntelemassa Ylioppilaskunnan laulajia. Osa kevyissä juhlatamineissa. ”Kylmyys on asenneasia,” sanoi juhlamekossaan laulusta nauttinut ystäväni Heidi iloisesti.

Pääsiäisen lämmin sää oli innoittanut myös veneilijöitä laittamaan veneessä purjehduskuntoon. Vappuaattona mereltä tuli iloisia viestejä kevään ensimmäisistä purjehduksista. Vappupäivänä viestit olivat muuttuneet, koska Suomenlahden yli pyyhkäisi vesisade- ja räntäkuuro. Kylmää kyytiä oli ollut.

Vapun epävakaisen säätilan vuoksi myös Forecan sääpalvelut ovat olleet kovassa käytössä. Forecan web-sivuilla (www.foreca.fi) vieraili vapun aikana satoja tuhansia kävijöitä. Ja se on ihan hyvä asia, koska Forecan web-sivuilta ja mobiili-internet-sivuilta löytyvät viimeisimmät säätiedot ja etenkin sadetutkakuvat, joista pystyy seuraamaan myös saderintamien viimeisimmät liikkeet.

Veneiljöille Forecan web-sivuilta löytyvät tuuliennusteet merialuille. Forecan mobiilipalvelussa, foreca.mobissa, ovat tuuli-, ilmapaine- ja tuulenpuuskaennusteet merialueille. Veneilysäästä ja ennusteiden tulkisemisesta tulevat meteorologikollegani kirjoittamaan vielä lisää.