Suomessa voimistuu lounaistuuli, selvimmin lauantaina, jolloin pakkasen purevuus kasvaa, vaikka itse pakkaslukemat päivällä ovat lännessä ja Lapissa -2 ja -8 asteen välillä. Idässä pakkasta on päivälläkin viitisentoista astetta. Lännestä leviää myös pilviä ja lumisateita: Pohjois-Lappiin jo yöllä, lauantain kuluessa Lappiin ja Pohjanmaalle. Sunnuntaina lumisateet liikkuvat edelleen itäkaakkoon ja painottuvat iltapäivästä alkaen itään. Sunnuntain päivälämpötila on idässä -8…-15, lännessä ja pohjoisessa edelleen -2…-8 astetta.
Maanantaiksi sateet vähenevät ja muuttuvat paikallisemmiksi. Pilvisyys voi aiheuttaa lämpötilaan isoja vaihteluita, mutta ainakin idän pakkanen kiristyy 15…20 asteeseen ja Lapin 10 ja 20 asteen välille.
Jo heti tiistaina lännestä leviää uusia lumisateita, joiden myötä on taas jonkin verran heikomman pakkasen vuoro. Sitä seuraava lumisade olisi tulossa, sekin lännestä, viikon päästä perjantaina.
Pikku pyryistä ei sillä tavalla koskaan tiedä, välillä ne voimistuvat ja kasvavat, toisinaan taas häviävät kesken kaiken. Mutta tämä läjä kylmää ilmaa käytännössä ainakin koko Manner-Euroopassa! Pakkanen Suomessa on ja pysyy. Eikä missään muutamassa asteessa, vaan ihan tuhtina pakkasena, vaikkei se aina ihan kireää olisikaan.
Kävin läpi kaikenlaista, perinnetietoa ja muuta, mikä liittyisi juuri tämän ajan säähän ja sen ennustamiseen, mutta jotenkin tässä on sellainen merkkipäivätön jakso menossa. Ystävänpäivä sentään jo häämöttää ensi viikon tiistaina, ja silloinhan niitä lumia pyryttelee lännestä alkaen. Jospa menisitte ystävän kanssa pulkkamäkeen tai ladulle!
Kuvan linkki: http://www.fotocommunity.com/pc/pc/display/23197834
Talvella kärsitään usein liian kuivasta sisäilmasta. Kuivuus aiheuttaa erityisesti nenän limakalvojen ärsytystä, silmien kutinaa sekä iho-ongelmia. Pahoja oireita esiintyy etenkin allergikoilla ja astmaatikoilla, mutta oireet koskevat lähes kaikkia jossain vaiheessa talvea. Miksi sitten huoneilma on erityisen kuivaa juuri talvella? Selitys löytyy ilman kastepistelämpötilasta.
Kastepistelämpötila
Lämpimään ilmaan mahtuu näkymätöntä vesihöyryä enemmän kuin kylmään ilmaan. Laskemalla ilman lämpötilaa riittävästi siinä oleva näkymätön vesihöyry aina lopulta tiivistyy. Juuri tätä lämpötilaa, jossa ilman näkymätön kosteus tiivistyy, kutsutaan kastepistelämpötilaksi (Td). Saattaa aluksi kuulostaa vähän vieraalta, mutta ilmalla voidaan ajatella olevan aina kaksi lämpötilaa. Toinen on se normaali lämpötila, jonka kaikki tietävät. Toinen on salainen lämpötila, kastepistelämpötila, jonka tietää vain hyvin harva. Meteorologisessa mielessä tämä salainen kastepistelämpötila on usein jopa normaalia lämpötilaa tärkeämpi. Karkeasti voisi ajatella kastepistelämpötilan kuvastavan, kuinka paljon ilmaan on ladattu piilevää energiaa. Mitä korkeampi kastepistelämpötila on sitä enemmän ns. latenttia lämpöä ilma sisältää (tästä lisää myöhemmin).
Suhteellinen kosteus
Ilman suhteellinen kosteus ottaa huomioon ilman lämpötilan. Kosteuden tiivistyessä ilman lämpötila ja kastepistelämpötila ovat samat. Tällöin suhteellinen kosteus on 100 %. Mitä suurempi ero varsinaisen lämpötilan ja kastepistelämpötilan välillä on, sitä kuivempaa ilma on ja sitä alhaisempi on ilman suhteellinen kosteus.
Tuulettaminen pakkassäällä kuivattaa voimakkaasti huoneilmaa
Kastepistelämpötila ei voi koskaan olla suurempi kuin normaali lämpötila. Niinpä talvisessa pakkasilmassa myös kastepistelämpötila on aina pakkasen puolella. Tehokas tapa raikastaa huoneilmaa on avata ikkuna, jolloin tunkkainen sisäilma virtaa huoneesta ulos ja tilalle saadaan raikasta ulkoilmaa. Samalla tapahtuu kuitenkin muutakin. Samalla, kun sisäilmaa korvautuu ulkoilmalla, myös sisäilman kastepistelämpötila alkaa korvautua ulkoilman kastepistelämpötilalla. Huoneen lämmitys kuitenkin huolehtii, ettei ilman lämpötila laske. Niinpä tuuletuksen yhteydessä huoneen suhteellinen kosteus laskee huomattavan paljon.
Talvella tulisi huolehtia riittävästä ilmankostutuksesta
Hyvässä huoneilmassa suhteellisen kosteuden tulisi olla vähintään 30 %. Käytännössä se tarkoittaa, että 20 C asteisessa huoneilmassa kastepistelämpötilan pitäisi olla ainakin pari astetta plussanpuolella. Niinpä aina, kun ulkoilma on pakkasella ja huonetta tuuletetaan pitämällä ikkunaa auki, tulisi tuuletuksen jälkeen huolehtia ilman kostutuksesta. Ilmaa voi kostuttaa ilmankostuttimen lisäksi myös esimerkiksi kuivattamalla pyykkiä huonetilassa. On hyvä muistaa, että pitkään jatkuneissa pakkasissa huoneilma kuivuu hiljalleen, vaikkei huonetta lainkaan tuuletettaisi. Pahin kuivuus sisätiloissa syntyy, kun kovilla paukkupakkasilla pidetään huoneilma erityisen lämpimänä. Alentamalla huoneen lämpötilaa muutamalla asteella voisi jo usein parantaa tilannetta merkittävästi.
Huoneilman kosteutta voidaan mitata
Ihanteellinen huoneilman suhteellinen kosteus olisi 30 – 45 %. Tätä kosteampaa ilmaa on kyllä miellyttävää ja terveellistä hengittää, mutta yli 45 % suhteellinen kosteus huoneilmassa lisää huomattavasti talon tai huoneiston riskiä kosteusvauriolle. Helpoin tapa tarkkailla ilman kosteutta on hankkia ilman kosteusmittari. Nykyään on jo saatavilla melko edullisia elektronisia kosteusmittareita, jotka ovat helppokäyttöisempiä kuin vanhanaikaiset hiuskosteusmittarit. Sinänsä nämä vanhemmat viisarikäyttöiset mittaritkin ovat helppokäyttöisiä, mutta niitä pitää varsin usein kalibroida.
Kesällä tilanne voi olla juuri toisin päin
Talvella pakkasilma siis helposti kuivattaa sisäilmaa, kun ulkoilman alhainen kastepistelämpötila pikku hiljaa siirtyy sisäilmaan. Toisaalta kesällä tilanne voi olla päinvastainen. Kastepistelämpötila voi ulkoilmassa olla useita päiviä peräkkäin yli 15 C astetta ja vähitellen sisäilmankin kastepistelämpötila voi muuttua samaksi. Reilun 20 C asteen sisälämpötiloissa suhteellinen kosteus olisi tuolloin helposti 60 % luokkaa! Tällöin erityisesti suihkutiloissa, joissa käytetään paljon vettä, kosteusvaurioiden riski on mitä ilmeisin. Riskiasunnoissa olisikin hyvä käyttää kosteissa tiloissa pientä lämmitystä myös kesäkaudella.
Tänään on Lohikäärmeen vuoden ensimmäinen päivä kiinalaisen kuukalenterin mukaan. Juuri tänään kiinalaiset ympäri maailmaa haluavat katsoa tulevaisuuteen.
Lohikäärmeen vuotta pidetään lupaavana symbolina voimalle, onnellisuudelle, menestykselle ja hyvälle onnelle. Lohikäärmeen vuonna syntyy johtajia ja keisareita, ja sen tähden myös Kiinassa ja muualla Aasiassa Lohikäärmeen vuodelle odotetaan oikeaa vauvabuumia.
Kiinalaisessa horoskoopissa on viisi elementtiä: puu, tuli, maa, metalli ja vesi. Lohikäärmeen elementit ovat vesi, maa ja puu. Koska vesi on hyvin voimakkaana elementtinä Vesi-lohikäärmeen vuonna, niin hongkongilaiset astrologit ennustavat suuria luonnonmullistuksia kuten myrskyjä, suuria tulvia ja vedenpaisumuksia etenkin Kaakkois-Aasiaan ja Etelä-Kiinaan.
Lohikäärmeen vuonna myös suuret maanjäristykset ovat mahdollisia, koska ”aktiivinen lohikäärme indikoi suuria maan liikkeitä”, ennustaa amerikankiinalainen astrologi Raymond Lo. Näin on monena Lohikäärmeen vuonna tapahtunut. Esimerkiksi Metalli-lohikäärmeen vuonna 2000 Sumatralla Indonesiassa mitattiin 7,9 magnituden maanjäristys ja Tuli-lohikäärmeen vuonna 1976 Tangshanissa Kiinassa 7.8 magnituden järistys, jossa 250 000 ihmistä menetti hengensä.
Se nyt jää nähtäväksi, millaisia säitä ja muita luonnonmullistuksia saamme Lohikäärmeen vuonna. Toivotan lukijoillemme oikein onnekasta Lohikäärmeen vuotta ja hyvää terveyttä!
Kävelin eilen meren rannalla. Meri on täällä etelässä vielä auki.
Oli mukava ulkoilukeli. Poutasää, taivas pilvessä. Meri oli aivan sumun peitossa. Laivat tööttäilivät kauempana. Niitä ei lainkaan näkynyt. Kun meren pintaa tarkemmin katsoi, niin näytti, kuin meri olisi savunnut tai höyrynnyt.
Tänään töissä näytin päämeteorologillemme Takalan Petrille tilanteesta videon. Hän sanoi heti, että vaikuttaa merisavulta.
Merisavu syntyy tyypillisesti selkeässä pakkassäässä, kun tuuli puhaltaa maalta merelle. Kylmään pakkasilmaan ei mahdu kovin paljon kosteutta, etenkin jos mantereen ja meren lämpötilaero on suuri. Silloin meren pinnasta haihtuva kosteus tiivistyy sakeaksi sumuksi. Tällainen ilmiö esiintyy vain kunnon pakkassäässä.
Uusivuosi on ovella. Koska kalenteri on elämässämme monella tapaa tärkeä ja ikään kuin elämää rytmittävä, näemme uudenvuoden helposti hetkenä, josta on näköala niin menneeseen kuin tulevaankin. Kuluneen vuoden muisteleminen kuuluu uuteenvuoteen, mutta siihen liittyy myös utelias halu ottaa selvää, mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Entisajan uudenvuodentaioista on jäljellä rippeet: tinaa monet suomalaisetkin edelleen valavat. Tietysti tällaisilla tavoilla on yhä seuraleikinomaisempi luonne. Mutta uusivuosi ja sen sää sisältävät myös lukuisia enteitä, joista ennen tuli ottaa vaarin. Etsin blogin lukijoille mahdollisiman kattavaa esitystä näistä, koska kulttuurihistoria kattaa tässä mielessä myös sään ennustamisen. Löysinkin aivan parahultaisen Kysy mammalta – kyllä äiti tietää -blogin: http://kysymammalta.blogspot.com/2009/12/uudenvuoden-taiat.html . Eli siitä vain selvittämään, mitä itse kutakin kiinnostavaa on mahdollisesti tulossa! Marjavuoden taitaa käydä erityisen köpelösti, jos lunta ei ole uudenvuodenpäivänä lainkaan…
Myös jo aiemmin (maaliskuu 2011) siteeraamani Talon-pojan sää- eli ilma-kirja, taikka Tarpeellisia tietoja maanwiljeliöille ilman-muutteista. Uusi, par. ja lis. p. [Turku]: [Frenckell], 1848 tietää, että ”jos joulupäivä on sunnuntaina, niin tulee sinä vuonna tuulinen ja tuiskuinen talvi (siis ei kylmä), mutta lämmin kesä ja hyvä pellavankasvu (kieli muutettu tässä nykykielelle). Lisäksi joulupäivän sää toteutui uudelleen tammikuussa, Tapaninpäivän eli toisen joulupäivän sää ennusti koko helmikuun säätä ja aiemman kolmannen joulupäivän sää maaliskuuta… Lisäksi: ”Jos taivas ruskottaa uudenvuodenpäivänä, tietää se myrskyjä”. Linkki: http://www.finlit.fi/kirjasto/digi/index.php?pagename=teokset-nimio&set=1416 .
Mutta nyt mennään siis kohti heikkoja pakkasia myös maan eteläosassa. Lumikuuroista voi lauantaina tulla lunta myös ennestään lumettomalle alueelle. Niin ikään maanantain vastaisena yönä lännestä leviää jo maan länsiosaan sadealue, joka tuo pääosin lunta. Kuitenkin heti tiistaiaamuksi etelästä leviää maan etelä- ja länsiosaan pääosin vesi- ja räntäsade. Suursäätilassa matalapainetoimintaa Pohjois-Atlantilta tänne vielä riittää, joten mitään pitkänajan kovia pakkasia ei vielä ole luvassa. Matalapaineiden sateet voivat edelleen vaihdella olomuodoltaan, eikä ainakaan lounaann mahdollisesti pysyvästä lumipeitteestä välttämättä ole vieläkään suurta tietoa.
Juha kirjoitti eilen blogissa, että Helsingissä ”on kuin kesä ilman vihreyttä”. Niinpä.
Lisään tuohon vielä, että on sitä vihreyttäkin hiukan. Eilen lenkillä ollessani havainnoin, että ruoho on vihreää aivan kuin Keski-Euroopassa talvella. Ja tarkemmin katsoessani huomasin, että joissain pensaissa oli pienen pieniä vihreitä silmuja. No onkos tullut kevät?
Kuitenkin esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on voitu iloita jo lumilyhdyistä. Mutta Juhan eilisen ennusteen mukaan lumilyhdytkin saattavat tämän viikon sateissa sulaa. Harmi.
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok