Meri savuaa, katso video!

Julkaistu

Kävelin eilen meren rannalla. Meri on täällä etelässä vielä auki.

Oli mukava ulkoilukeli. Poutasää, taivas pilvessä. Meri oli aivan sumun peitossa. Laivat tööttäilivät kauempana. Niitä ei lainkaan näkynyt. Kun meren pintaa tarkemmin katsoi, niin näytti, kuin meri olisi savunnut tai höyrynnyt.

Tänään töissä näytin päämeteorologillemme Takalan Petrille tilanteesta videon. Hän sanoi heti, että vaikuttaa merisavulta.

Merisavu syntyy tyypillisesti selkeässä pakkassäässä, kun tuuli puhaltaa maalta merelle. Kylmään pakkasilmaan ei mahdu kovin paljon kosteutta, etenkin jos mantereen ja meren lämpötilaero on suuri. Silloin meren pinnasta haihtuva kosteus tiivistyy sakeaksi sumuksi. Tällainen ilmiö esiintyy vain kunnon pakkassäässä.

Tällaisen asian opin tänään.

 

Pakkasen uusivuosi

Julkaistu
Vuoden vaihtuminen uuteen on aina tärkeä hetki. Kuva: flickr/marfis75

Uusivuosi on ovella. Koska kalenteri on elämässämme monella tapaa tärkeä ja ikään kuin elämää rytmittävä, näemme uudenvuoden helposti hetkenä, josta on näköala niin menneeseen kuin tulevaankin. Kuluneen vuoden muisteleminen kuuluu uuteenvuoteen, mutta siihen liittyy myös utelias halu ottaa selvää, mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Entisajan uudenvuodentaioista on jäljellä rippeet: tinaa monet suomalaisetkin edelleen valavat. Tietysti tällaisilla tavoilla on yhä seuraleikinomaisempi luonne. Mutta uusivuosi ja sen sää sisältävät myös lukuisia enteitä, joista ennen tuli ottaa vaarin. Etsin blogin lukijoille mahdollisiman kattavaa esitystä näistä, koska kulttuurihistoria kattaa tässä mielessä myös sään ennustamisen. Löysinkin aivan parahultaisen Kysy mammalta – kyllä äiti tietää -blogin: http://kysymammalta.blogspot.com/2009/12/uudenvuoden-taiat.html . Eli siitä vain selvittämään, mitä itse kutakin kiinnostavaa on mahdollisesti tulossa! Marjavuoden taitaa käydä erityisen köpelösti, jos lunta ei ole uudenvuodenpäivänä lainkaan…

Myös jo aiemmin (maaliskuu 2011) siteeraamani Talon-pojan sää- eli ilma-kirja, taikka Tarpeellisia tietoja maanwiljeliöille ilman-muutteista. Uusi, par. ja lis. p. [Turku]: [Frenckell], 1848 tietää, että ”jos joulupäivä on sunnuntaina, niin tulee sinä vuonna tuulinen ja tuiskuinen talvi (siis ei kylmä), mutta lämmin kesä ja hyvä pellavankasvu (kieli muutettu tässä nykykielelle). Lisäksi joulupäivän sää toteutui uudelleen tammikuussa, Tapaninpäivän eli toisen joulupäivän sää ennusti koko helmikuun säätä ja aiemman kolmannen joulupäivän sää maaliskuuta… Lisäksi: ”Jos taivas ruskottaa uudenvuodenpäivänä, tietää se myrskyjä”. Linkki: http://www.finlit.fi/kirjasto/digi/index.php?pagename=teokset-nimio&set=1416  .

Mutta nyt mennään siis kohti heikkoja pakkasia myös maan eteläosassa. Lumikuuroista voi lauantaina tulla lunta myös ennestään lumettomalle alueelle. Niin ikään maanantain vastaisena yönä lännestä leviää jo maan länsiosaan sadealue, joka tuo pääosin lunta. Kuitenkin heti tiistaiaamuksi etelästä leviää maan etelä- ja länsiosaan pääosin vesi- ja räntäsade. Suursäätilassa matalapainetoimintaa Pohjois-Atlantilta tänne vielä riittää, joten mitään pitkänajan kovia pakkasia ei vielä ole luvassa. Matalapaineiden sateet voivat edelleen vaihdella olomuodoltaan, eikä ainakaan lounaann mahdollisesti pysyvästä lumipeitteestä välttämättä ole vieläkään suurta tietoa.

 

 

No onkos on tullut kevät!

Julkaistu
Takapihan pensaassa silmuja joulukuisena sunnuntaina. Kuva Tiina Asula

Juha kirjoitti eilen blogissa, että Helsingissä ”on kuin kesä ilman vihreyttä”. Niinpä.

Lisään tuohon vielä, että on sitä vihreyttäkin hiukan. Eilen lenkillä ollessani havainnoin, että ruoho on vihreää aivan kuin Keski-Euroopassa talvella. Ja tarkemmin katsoessani huomasin, että joissain pensaissa oli pienen pieniä vihreitä silmuja. No onkos tullut kevät?

Kuitenkin esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on voitu iloita jo lumilyhdyistä.  Mutta Juhan eilisen ennusteen mukaan lumilyhdytkin saattavat tämän viikon sateissa sulaa. Harmi.

Koko Suomen lumitilannetta voi tarkkailla Forecan nettisivuilta.

 

 

Antti talven aloittaa

Julkaistu
Halla, Hugo Simberg

Kustaa Vilkunan mukaan keskiviikkona Antin päivänä (30.11.) on aina arvailtu tulevan talven ilmoja. Tässä muutamia sananlaskuja tuosta upeasta Vuotuisesta Ajantiedosta:

– Selkeetä Antin päivää seuraa tasainen talvi, mutta pilvistä epätasainen.

– Antin päivän pakkanen tekee suojatalven ja ruman kevään.

– Jos Antti lotisee, niin joulu komeilee. Tai päin vastoin jos Anttina pakkanen, niin jouluna suojasää.

Myös kirkkaan Antin päivän on sanottu ennustavan vesisadetta jouluksi. Pyryjä, kinoksia ja lumipurkuja, joita tuuli ennen Antin päivää tuo, pidetään hyvän vuoden merkkinä, varsinkin jos ojat peittyvät ja kinokset ulottuvat aitaan saakka. Tämähän viime vuonna oli varsin totta.

Antin päivän tienoo on yleensä koettu tuuliseksi. Jos on ankara itätuuli, talvesta tulee pysyvä: ”Idän kesä, idän talvi, idän ilmat ilkeimmät”. Entisaikaan Antin päivää on pidetty säiden kannalta taitteena kylmempään. ”Antin päivänä tulee talvi viimeistään”.

Katsotaan miten Antin päivän ennusteet tulevat pitämään paikkansa!

 

Perjantai lämpöisin päivä ennen ensi kevättä?

Julkaistu

Huomenna koetaan siis etelässä kesän viimeinen henkäys, kun lämpötila nousee Etelä- ja Lounais-Suomessa jopa noin 20 asteeseen. Maan keskiosassakin lämpötila saattaa kohota 17-18 asteen tietämille. Lämmin sää johtuu Keski-Euroopassa sijaitsevan korkeapaineen länsi- ja pohjoispuolitse meille virtaavasta, erittäin lämpimästä ilmamassasta, joka on alun perin lämmennyt Afrikan mantereen yllä. Aurinkoinen säätila edesauttaa lämpötilan nousua. Esimerkiksi sunnuntaina samaa lämmintä ilmamassa virtaa Suomeen, mutta silloin sää on todennäköisesti niin pilvistä ja sateista, ettei lämpötila samalla lailla kohoa.

5 vuorokauden ennuste Helsinkiin

”Historiallinen lämpöaalto”, sanoo iltapäivälehden otsikko. Tavallaan se pitää paikkansa, jos historiallinen tarkoittaa vuoden 1961 jälkeistä ajanjaksoa. Syyskuun 30. päivän lämpötilaennätys vuodesta 1961 alkaen on nimittäin vuonna 2000 Lahdessa mitattu 19,3 astetta. Se voi hyvinkin ylittyä etelässä huomenna perjantaina. Katsotaan huomenillalla, miten kävi!