Hangosta sanotaan, että se on Suomen kauneimpia kesäkaupunkeja. Enkä yhtään ihmettele, sillä tarjoaahan Hankoniemen alue yli 30 kilometriä hiekkarantoja, Suomen eteläisimmän merenrantamiljöön ja vapaan pääsyn ainutlaatuiseen saaristoon. Viikonlopun kesäisen sään innoittamana päätin testata, miltä toukokuinen Hanko tuntuu ja teinkin seikkailun Manner-Suomen eteläisimpään pisteeseen.
Suomen mantereen eteläisimmässä pisteessä
Hankoniemi työntyy 25 kilometriä mantereelta avomerelle päin, ja ilmastollisesti alue onkin yksi Suomen merellisimpiä. Itämeren vaikutus näkyy ja tuntuu lämpötiloissa, ja vuodenaikojen väliset lämpötilaerot ovatkin huomattavasti sisämaata pienemmät. Tähän aikaan vuodesta Suomen eteläisin kolkka voi useampana päivänä olla Suomen viilein. Vastaavasti syys- ja talvipuolella verrattain lämmin ja sulana pysyvä ympäröivä merialue pitää talven ja lumipeitteen pitkään poissa.
Viikonloppuna Hankoniemi toimi ikään kuin vuodenaikojen jakajana. Tieltä 51 Tielle 25 käännyttäessä kohti lounasta alkoi tapahtua: kun vielä Karjaan kohdalla lämpömittari näyttää 20 astetta, on se Hankoniemen tyviosaan mennessä tipahtanut jo kolmella asteella. Matkan jatkuessa Tietä 25 myötäillen kohti lounasta lämpötila pysyy melko vakiona, mutta Hangossa tipahtaa jo 15 asteeseen. Tulliniemessä auton lämpömittari näyttää enää 12 astetta ja tämän etelämmäs ei enää kulkupelillä ole menemistä. Takki päälle ja 3,5 kilometriä kävelyä maantieteellisesti Suomen mantereen eteläisimpään pisteeseen. Sisämaan kesä vaihtui hetkessä vilpoisaan kevätsäähän.
Alkuillasta merituuli alkaa jo heiketä ja ilma tuntuu lämpenevän kävelemisen aikana. Välillä ympäröivältä merialueelta kantautuu vielä kylmiä pulsseja, onhan meriveden pintalämpötila Hangon ympäristössä vasta 7-8 -asteista. Kallioista Tulliniemeä pitkin vaeltaessa tulee kuitenkin lämmin ja Manner-Suomen eteläisimpään pisteeseen saavuttaessa tuulikin on jo tyyntynyt. Istahdan jääkauden muovaamalle silokalliolle nauttimaan auringonlaskusta ja hiljaisuudesta.
Toukokuuhun on päästy, kesä lähestyy! ”Puoli kuuta peipposesta”-lorun mukaan kesä on jo täällä, muutama tervapääsky on kuulemma jo näkynyt taivaalla (hyväksyttäköön tervapääsky ”pääskysestä ei päivääkään”-kohdan kuittaajaksi siitä huolimatta, että nimestään huolimatta se ei ole virallisesti pääsky).
Tämä teksti alkoi hieman harhaanjohtavasti, sillä tänään aiheena ei ole kesäsää, vaan: minkälaisia asioita meteorologi oikein tutkii tutustuessaan lähipäivien säätilanteeseen?
Kukin meteorologeista muodostaa vähitellen oman listansa suosikkikartoista, joita seuraa eri tilanteissa, joten yleispätevää vastausta kysymykseen ei ole. Silti, joitakin useimmille meistä yhteisiä tapoja löytyy.
Töihin tullessaan, etenkin jos edellisestä vuorosta on jo aikaa, meteorologi haluaa tietää, mitä tapahtuu suursäätilanteessa. Suomen säätä ennustettaessa hyödyllinen alue on suurinpiirtein Euroopan laajuinen.
Pinnassa mm. pinnanmuodot, vesistöt jne. sekoittavat usein suursäätilan lähes tunnistamattomaksi, sen takia tarkastelu kannattaa aloittaa ylhäältä. Siksi minä (kuten tietääkseni suurin osa Forecan meteorologeista) avaan ensimmäisenä ennustemallikartan, jolla näkyvät ennustetut sateet, lämpötila 500 hPa -painepinnalla ja samaisen painepinnan korkeus maasta. Käytännässä kartalta näkyvät siis esim. suuret ilmamassa-alueet. Kuvaesimerkki selventää:
Sade, 500 hPa -painepinnan lämpötila ja geopotentiaali ECMWF-ennustemallissa
Aluksi kuva näyttää olevan täynnä epämääräisiä viivoja, mutta yksityiskohtiakin on erotettavissa. Karttapohjana on Euroopan kartta, vasemmalla alhaalla näkyvät Espanjan rajat, keskellä ylhäällä Suomi. Värikkäät viivat kertovat ilmamassan lämpötilan.
Tässä kuvassa (joka siis on huomisen eli 4.5.2016 iltapäivän ennustekartta) on nähtävissä, että yläilmakehän laajat matalapaineen alueet ( = epävakaista säätä) sijaitsevat Fennoskandian ja Brittein saarten itäpuolella sekä kaakkoisen Euroopan alueella, korkeapaineet ( = vakaampi säätilanne) puolestaan Puola-Suomi-suunnalla sekä Espanjan paikkeilla. Lämpötilat noudattelevat löyhästi samaa rakennetta, korkeapaineen alueilla on ympäristöään hieman lämpimämpää, matalapaineen alueilla viileämpää.
Edellisen kuvan antamasta informaatiosta syntyisi tekstiä vaikka kuinka paljon, mutta viisi tuntia blogitekstin lukemista ei taida houkuttaa ketään, joten siirrytään seuraavaan karttaan. Sillä näkyy ennustettu 700 hPa -painepinnan (n. 3 km korkeudella) suhteellinen kosteus, ilmanpaine merenpinnan tasolla ja lämpötila 850 hPa -painepinnalla (reilun kilometrin korkeudella).
700 hPa -painepinnan kosteus, sade ja 850 hPa -painepinnan korkeus
Tämä kartta vie jo edellistä yksityiskohtaisempaan informaatioon (ja siksi usein sekavampaan kuvaan). Karttapohja on sama kuin äsken, maat sijaitsevat samoissa paikoissa. Mustat viivat näyttävät matala- ja korkeapaineet, vihreä väri kertoo, että n. 3 km korkeudella on kosteaa (todennäköisesti pilviä, ehkä myös sateita) ja keltainen, että samalla korkeudella on kuivaa (mahdollisesti pilvetöntä). Punaisen, oranssin ja sinisen sävyt kertovat ilman lämpötilan reilun kilometrin korkeudella.
Esimerkkikuvasta, joka on ennuste samalle ajankohdalle kuin edellinenkin, nähdään, että laajat korkeapaineet sijaitsevat Atlantilla Espanjan länsipuolella, Venäjällä ja sen ”etäispesäkkeenä” myös Suomen tienoilla. Tiukempia matalapaineita ja niihin liittyviä pilvisyys- ja sadealueita näkyy lähinnä Atlantilla ja Kaakkois-Euroopassa, edellisen kuvan ”ylämatalien” alueella.
Yleisesti tämän kartan lämpötiloista näkee paljon asioita: esimerkiksi muutaman pakkasasteen lämpötila sadealueen yhteydessä kertoo sateen tulevan suurella todennäköisyydellä lumena, kesäisenä auringonpaistepäivänä puolestaan +10 asteen lämpötila tällä kartalla kertoo siitä, että hellelämpötila on hyvinkin mahdollinen maanpinnalla.
Kun nämä kartat on käyty läpi ajatuksella useamman päivän ajalta, siirtytään suuremman tarkkuuden karttoihin, mm. pilvisyys-, sade- ja lämpötilakarttoihin sekä erilaisiin eksoottisempiin mm. ukkosen todennäköisyyttä ja jäätävän sateen mahdollisuutta ennustaviin karttoihin. Nämä kaikki kartat, kuin myös satoja muita karttoja, on saatavilla useammalta eri sääennustemallilta. Mikään malleista ei ikinä ole täysin oikeassa ja eri malleilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, joten mahdollisimman monen tutkiminen kannattaa.
Oma tietokoneruutuni näyttää juuri tällä hetkellä tältä (ilman mustia reunuksia ohjelma ei suostunut näyttämään koko kuvaa):
Työpöytä (Kuva: Foreca)
Näiden jälkeen meteorologin huomio kiinnittyy tämän hetken säähän, läpi kahlataan tutkakuvat, havainnot ja luotauspallojen lähettämä data.
Kun kaikki tämä tieto on käyty läpi ja jollakin tapaa omaksuttu, alkaa sääennusteiden laatiminen eli tehdään ne tuotteet, jotka näkyvät ja kuuluvat säätietojen käyttäjille, esimerkiksi nettisivuja tutkiville, radion sääennusteita kuunteleville ja sanomalehtien ennusteita lukeville ihmisille.
Seuraavan viikon sääennusteet näyttävät korkeapaineen takia varsin miellyttäviltä, viettäkäähän mukavaa viikkoa aurinkoisessa säässä!
Vappu lähestyy! Tampereen teekkarit lähestyivät meitä hyvän Wappusään anomuksella, itse anomuksen voi lukea tästä:
Kuva: Foreca / Tampereen teekkarit
Seuraavassa heille kirjoitettu vastaus, joka sisältää sääennusteen vapuksi koko maahan. (Pahoittelut oudoista pisteistä kappaleiden välissä, ne olivat ainoa äkkiseltään keksimäni tapa saada sivu näyttämään kappalevälit)
Arvoisa Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan Teekkarisektori,
Kiitän teitä hyvän Wappusään anomuksestanne ja onnittelen teitä mitä kunnioittavimmin 50-vuotisjuhlavuotenne johdosta.
.
Toivon, että ette katso pahalla sitä, että ulotan Wappusäätiedotuksen koskemaan myös muun Suomen Wapunviettäjiä; näin nekin Tampereen Teekkarit, jotka joutuvat viettämään Wappua ei-Tamperelaisissa olosuhteissa muualla Suomessa, tulevat huomioitua.
.
Pohdimme tämän Wapun säätä pitkään ja hartaasti ja päädyimme seuraavanlaiseen tulokseen:
.
Lauantai
.
Lauantai on se päivä, jolloin harmaasta arjesta siirrytään Wapun juhlallisuuksiin. Halusimme sään nostavan Wapunvieton ympäristöstään esiin; siksi maan etelä- ja länsiosassa, myös Tampereella, päivä alkaa osin pilvisenä, muutama sadekuurokin on odotettavissa. Illansuussa, juuri lakkien asettamisen aikoihin, sadekuurot haihtuvat, pilviverho alkaa väistyä ja aurinko alkaa valaista juhlatunnelman nostoon virittäytynyttä Wappukansaa.
.
Idässä ja pohjoisessa päätimme antaa auringon paistaa jo aamusta alkaen. Tämä suotakoon lohtuna sen johdosta, että he joutuvat viettämään Wappua kauempana Tampereen Teekkariväestä.
.
Lauantain iltapäivälämpötilat päätimme asettaa seuraavanlaisiksi:
Lämpötila pysyttelee Pohjois-Lappia lukuunottamatta raikkaassa ja haalariystävällisessä 10-13 Celsiusasteen lämpötilassa. Näin liikkuminen juhlapaikasta toiseen ei aiheuta turhaa ahdistusta kuumuuden takia.
Wappuyö
.
Wappuyönä juhlakansa on aktiivisimmillaan ja hyvä sää on viihtyvyyden kannalta ensisijaisen tärkeä. Siksi jätimme koko maan sääkartoilta pois kaikki sateet ja annamme nurmikoille ja kaduille lepäilemään ja tunnelmasta nauttimaan asettuneille Wapunviettäjille mahdollisuuden katsella kaunista tähtitaivasta. Lapin seudulla ohut yläpilvikerros estää pahimmat pakkaset, etelämpänä sää on mahdollisia rannikon sumupilviä lukuunottamatta pilvetön.
.
Wappuyön lämpötilat pysyttelevät juhlakansan tapaan positiivisina, +1…+5 asteen paikkeilla.
.
Sunnuntai
.
Sunnuntaiaamun sääksi valitsimme koko maahan juhlavan auringonpaisteen. Aamun Wappupiknik-lämpötilat pysyvät yksinumeroisissa lukemissa, jotta ruoat ja juomat pysyvät tuoreina ja herkullisina.
.
Iltapäivällä idässä ja pohjoisessa selkeä sää jatkuu, mutta etelässä ja lännessä, myös Tampereella, taivaalle kehittyy muutama kumpupilvi Wappukansan mahdollisesti valonarkojen silmien suojaksi ja karanneista Wappupalloista otettujen kuvien taustamateriaaliksi. Kumpupilvillä on joskus tapana innostua liiaksi ja päästää iltapäivällä jokunen sadekuuro, tämä mahdollisuus on myös tulevana Wapunpäivänä. Tarkkoja sadekuurojen paikkoja on mahdoton ennustaa, siksi otamme kastuneille lohduksi vastaan valokuvia ”Sadekuuron kastelema Wapunviettäjä” -teemalla Forecan Instagram- ja Twitter-sivuilla. Instagramissa hashtagit #forecaweather ja #Wappukuuro2016 , Twitterissä @forecasuomi ja #Wappukuuro2016 auttavat löytämään kohtalotovereita.
.
Wapunpäivän iltapäivälämpötilojen suhteen päätimme, että 10-14 astetta on aktiiviselle vapunvietolle paras ratkaisu. Pohjois-Lapissa lämpötila jää hieman alemmaksi.
.
Tuuli pysyy koko Wapun ajan heikkona, jotta serpentiinin puhallus onnistuisi mahdollisimman sulavasti ja juhlavasti.
Toivomme, että koette tämän vuoden Wappusään itsellenne sopivana arvokkaan juhlan kruunaajana. Olemme kiitollisia kutsusta viettämään Wappua kanssanne, mutta ennen vastausta pyydämme tarkennuksen Wappusääanomuksen seuraavan lauseen sisältöön: ”Jos saavutte paikalle ja sää on hyvä, tarjoamme edustajallenne yhden (1) pullollisen kuohuviiniä.”
.
Kysymyksemme kuuluu: mitä meteorologillemme tapahtuu, jos sää on huono?
Mitä kunnioittavimmin,
Forecan vuorossa oleva Säämestari,
FM, MuM, FSM Joanna Rinne
Tänään aloittaessani töissä iltavuoron Suomen sadetutkakuva näytti kärpässieneltä. Kuva oli kauttaaltaan pikkuisten pilkkujen peittämä, kukin pilkku vastasi yksittäistä sadekuuroa. Kuuroja oli kerääntynyt isommiksi ryppäiksi pääkaupunkiseudun ympäristöön, salamanpaikannin oli havainnut pilvissä peräti kaksi salamaa.
Salamahavaintoja kuurojen yhteydessä 23.4.16 klo 14:05 (Kuva: Foreca)
Meteorologin palvelevaan puhelimeen soittaneen asiakkaan mukaan samalla, kun salamat oli havaittu maassa, kuurojen sateet tulivat lumena. Samaa kertoivat muut olomuotohavainnot ja sosiaaliseen mediaan pian ilmaantuneet valokuvat: kuuroissa tuli sekä vettä, räntää, lunta että rakeita.
Lumisateen yhteydessä ei Suomessa usein salamoi, kuinka näin pääsi käymään?
Salamat vaativat syntyäkseen Cumulonimbus-pilven eli korkean kuuropilven. Cumulonimbuksen malliesimerkki on näyttävän korkea valkoinen torni, jonka huipulla lepää komea alasin. Cumulonimbus piilottaa sisään voimakkaat nousevan ja laskevan ilmavirtauksen. Viime päivinä sää on ollut epävakainen ja suosinut kuuropilvien syntymistä, kauniita alasimia on näkynyt omasta koti-ikkunastanikin useita kappaleita.
Cumulonimbus-kuuropilvi (Kuva: Bernard Dupont / Flickr)
Jotta Cumulonimbus-pilviä voisi syntyä, tarvitaan kolme asiaa: riittävästi kosteutta, epävakaa ilmamassa (epävakaudesta kirjoitin viime viikolla, tekstin voi käydä kertaamassa täältä) sekä jokin asia, joka ”työntää” ilman nousuliikkeeseen. Viimeksimainittu voi olla esimerkiksi auringonpaisteen lämmityksen aiheuttama noste, vuorenrinne, jota pitkin ilma lähtee nousuun tai ilmamassojen välisen rajapinnan eli säärintaman sisäinen noste.
Salama puolestaan vaatii syntyäkseen riittävän suuret jännite-erot pilven ylä- ja alaosan sekä pilven ja maan välillä. Pilven sisäisten jääkiteiden ja vesipisaroiden törmäillessä toisiinsa syntyy pilven alaosaan negatiivinen ja yläosaan positiivinen varaus. Negatiivisen pilven alaosan houkuttamana pilven alapuolelle maahan syntyy positiivinen varaus.
Ukkospilven varaukset (kuva: Paint-taide by Joanna Rinne)
Tämän päivän säätilassa kosteutta ja epävakautta oli riittävästi ja aamupäivän auringonpaiste tönäisi nousuliikkeet vauhtiin. Ilma on vielä varsin viileätä, koko maassa päivälämpötilat ovat pysytelleet yksinumeroisissa lukemissa; vastaavassa säätilanteessa lämpimämmällä ilmalla ukkosia olisi kehittynyt varmasti enemmän. Rakeita ja lumihiutaleita ukkospilvessä on aina (ukkospilvestä suurin osa on keskikesälläkin pakkasen puolella!), mutta useimmiten ne ehtivät sulaa ennen maahan osumistaan. Tänään viileä ilma aiheutti sen, että aikaa sulamiseen ei ollut riittävästi, ja me saimme nähdä, ainakin tutkakuvassa, harvinaisehkon lumisateisen ukkoskuuron.
Huomenna on vielä jonkinlainen mahdollisuus vastaavien kuurojen kehittymiseen, ukkosen mahdollisuus on suurin maan lounaisosassa. Hyvää viikonlopun viettoa kaikille!
Kevään edetessä lintujen kevätmuutto on täydessä vauhdissa. Yksi tutuimmista kevätmuuttajista on kurki, joka saapuu monikymmenpäisinä auroina maalis-huhtikuussa. Kurjet ovat 2000-luvulla yleistyneet Suomessa, nykyään niitä pesii käytännössä maan joka kolkassa, tiettävästi 30-40000 yksilöä.
Kurjet ovat varma kevään merkki (Kuva Jane Olsson/Flickr)
Kurjet talvehtivat Välimeren liepeillä sekä Afrikassa. Muuttoreittejä Suomeen on parikin, yksi Espanjan ja Ranskan suunnalta lounaasta, ja toinen suoraan etelästä Itä-Euroopan yli. Tyypillisesti kurjet levähtävät vielä Virossa ennen saapumistaan Suomeen sopivan sään salliessa.
Mikä sitten on hyvä muuttosää? Kurkien, kuten muidenkin lintujen lentonopeus on sen verran alhainen että ne ovat alailmakehän tuulien armoilla. Kuuttakymppiä etenevän linnun on toivotonta lentää 30 km/h vastatuuleen, siksi meille saapuvat kevätmuuttajat joutuvat yleensä odottelemaan etelän-lounaanpuoleisia tuulia.
Kurki käyttää tarjolla olevat nousevat ilmavirtaukset mahdollisimman hyvin hyödykseen. Lentäessään kurki ei räpyttele siipiään ellei ole aivan pakko. Kesäpäivinä ne taittavat matkaa arvokkaasti liitäen, ja kun kohdalle sattuu nouseva ilmavirtaus, jäävät ne siihen kaartelemaan korkeutta keräten. Koska nousevia ilmavirtauksia syntyy auringon lämmittäessä maanpintaa, ovat kurjet liikkeellä silloin kuin ulkoilmasta nauttivat ihmisetkin. Kevätmuuttoa suosivat siis etelätuuliset, aurinkoiset kevätpäivät.
Lauantain erinomainen muuttosää: etelätuulista ja aurinkoista
Tällainen päivä osui viime lauantaille, jolloin allekirjoittanut ja moni muu Etelä-Suomen taivaalla purjelentokoneella ilmaillut pääsi todistamaan massiivista kurkien muuttoaaltoa. Ensimmäiset kurkiaurat bongattiin maasta aamulla, silloin ne vielä kaartelivat matalalla auringon herättämissä ensimmäisissä nostoissa. Päivällä taivasta täplittivät kumpupilvet jotka voimakas etelätuuli järjesti pitkiin jonoihin. Nämä pilvijonot tarjosivat kurjille muuttoa nopeuttavan valtatien kohti pohjoista. Pilvien alla olevia nousevia virtauksia hyödyntäneet kurjet pystyivät liitämään suoraan kymmeniä kilometreja räpyttelemättä. Tällaisessa säässä taivaalle noussut kurkiaura pystyy taittamaan matkaa satoja kilometreja päivän aikana.
Kurkiaura matkalla pohjoiseen (Kuva Heikki Horma)
Purjelentäjille kurjet ja monet muut linnut ovat tuikitavallisia vieraita pilvien alla. Kurjet ovat petolintujen tapaan erittäin taitavia löytämään nousevat ilmavirtaukset ja vetävät purjelentäjiä puoleensa magneetin lailla, me kun yritämme hyödyntää niitä samaisia nousevia virtauksia. Toki kurkia seurataan aina kunnioittavan välimatkan päästä, samaan suuntaan ja sopivan etäisyyden päässä kaarrellen. Kurki ei muuten ole vierellä lentävästä purjekoneesta moksiskaan. Sattuipa lauantaina siivelle muitakin vieraita, kuten esimerkiksi tämä kalasääksi.
Kalasääksi kaartaa nousevassa ilmavirtauksessa (Kuva K. Roine)
Meteorologien kuulee usein puhuvan sään tai ilman epävakaisuudesta, joskus sana ”vakaa” saattaa myös livahtaa sääennusteeseen. Meille meteorologeille nuo käsitteet ovat jo aivan opintojen alkuajoilta tutut ja tieto vakaisuudesta kertoo meille paljon siitä, minkälaisia sääilmiöitä voi olla odotettavissa. Mistä siis oikein on kyse?
(Varoitus – tämän yksinkertaistetun palikkamallin tarkoitus ei ole pureutua erilaisiin vakaisuuden muotoihin, syihin ja seurauksiin syvällisesti, vaan antaa perustietopaketti sanojen merkityksestä)
Palikkamallissa käytetään esimerkkinä ”ilmapakettia” eli vaikkapa n. kuutiometrin kokoista ilmatilavuutta. Kun ilmapaketta siirretään ylös- tai alaspäin, sen lämpötila muuttuu fysiikan lakien mukaan, mutta ympäristöstä riippumatta. Siirron jälkeen katsotaan, onko sen lämpötila lämpimämpi vai viileämpi kuin ympäristön ja miten se käyttäytyy mahdollisen lämpötilaeron takia.
Neutraali tilanne
Troposfäärissä, eli siinä kerroksessa, jossa lähes kaikki sääilmiöt esiintyvät (maanpinnasta n. 8-16 km korkeuteen ulottuva kerros), ilma yleensä viilenee ylöspäin mentäessä. Ilmiö on lentomatkustajille tuttu: ilman lämpötilan näyttävillä ruuduilla voi nähdä, kuinka lämpötila laskee koneen noustessa ja jälleen nousee koneen laskiessa. Esimerkiksi jos ilman suhteellinen kosteus on alle 100%, ilma viilenee n. 9.8 Celsiusastetta kilometriä kohden.
Neutraalissa tilanteessa ilma ei ole vakaata eikä epävakaata. Jos ilmapakettia siirretään ylös- tai alaspäin, se pysyy samanlämpöisenä kuin ympäristönsä ja siirron jälkeen paketti pysyttelee tyytyväisenä sillä korkeudella, mihin se on siirretty.
Vakaa tilanne
Joskus ilman viileneminen korkeuden mukana on hidasta, se saattaa jopa muuttua nousun mukana lämpimämmäksi (tällaista tilannetta kutsutaan inversioksi). Silloin ylöspäin siirretty ilmapaketti on siirron jälkeen ympäristöään kylmempi. Koska kylmä ilma on lämmintä raskaampaa, siirretty ilmapaketti alkaa valua takaisin lähtökorkeuteensa. Alaspäin siirretylle ilmapaketille käy samoin: se on siirron jälkeen ympäristöään lämpimämpi ja pyrkii nousemaan takaisin lähtökorkeudelle.
Vakaassa tilanteessa ilma on siis muutosvastarintaista: se pyrkii siirrettäessäkin takaisin vanhaan, tuttuun asetelmaan.
Vakaassa ilmassa savupiipusta nouseva savu ei jaksa nousta (Kuva: Arvid Rudling / Flickr)
Epävakaa tilanne
Epävakaassa tilanteessa ilman lämpötila muuttuu korkeuden mukana enemmän kuin neutraalissa. Ylöspäin siirretty ilmapaketti on uudessa korkeudessaan lämpimämpi kuin ympäristönsä. Ympäristöään lämpimämpi ilma pyrkii nousemaan yhä ylöspäin, mutta tilanne ei edelleenkään tasaannu. Nousuliike jatkuu niin kauan, kunnes ilmapaketti päätyy sellaiselle ilmakehän alueelle, jossa tilanne on vakaa tai neutraali. Nousu pysähtyy viimeistään tropopaussin eli troposfäärin ja stratosfäärin (seuraavan ilmakehän kerroksen) rajalla.
Epävakaassa tilanteessa ilmakehään syntyy paljon nousevia ja laskevia liikkeitä. Kostean ilman noustessa ilmankosteus tiivistyy ja muodostuu pilviä, jotka saattavat olla satavia. Siksi ”epävakaa säätilanne” tarkoittaa yleensä sadekuuroja tai jatkuvampiakin sateita; esimerkiksi suuret cumulonimbus-kuuropilvet eivät synny ilman kilometrien korkuista nousuliikettä.
Alkavalla viikolla epävakaisuus on näistä kolmesta vaihtoehdosta vallitsevin, luvassa on innostuneen hissin lailla nousevia ja laskevia ilmapaketteja, myös sateita. Hyvää uutta viikkoa kaikille!
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok