Category: Huomioita säästä

Helle!

Tätä kirjoittaessani (16.5.) Suomessa on jo kuudes peräkkäinen hellepäivä ja jos huomenna tuo maagiseksi määritelty 25 asteen raja ylittyy, saadaan täyteen kokonainen helleviikko.

Jotta päivä määriteltäisiin hellepäiväksi, tuon 25 asteen rajan pitää todellakin ylittyä; päivä, jolloin korkein Suomessa mitattu lämpötila on +25,0 Celsiusastetta ei vielä ole hellepäivä, mutta jos korkein lukema on +25,1, pääsee päivä helletilastoihin. Itse olen useamman kerran osunut olemaan työvuorossa niin, että lämpötila jää juuri tuon kriittisen kymmenyksen päähän. Tuntuu hullulta, että vaikka lämpötilaeroa ulkoilijalle ei tunnu, yksi asteen kymmenys kertoo, ollaanko hellesäässä; toisaalta, jos halutaan olla tieteellisesti tarkkoja, johonkin se raja on vedettävä.

Tänään kerron helletilastoista ja lopuksi vielä siitä, minkälaisena sää lähipäivinä jatkuu.

Helletilastoja

Aikaisin Suomessa mitattu hellepäivä on huhtikuun puolella. Toukokuun puolivälin tuntumassa hellelämpötiloja mitataan Suomessa n. joka kolmas tai neljäs vuosi.

Pisimmät yhtämittaiset hellejaksot eli ”montako hellepäivää on ollut putkeen” -listalla kärkeen nousee vuosi 2014, jolloin Helsingin Kumpulassa sekä Kouvolassa ja Hattulassa peräkkäisiä hellepäiviä oli 26 kpl. Tämä hellejakso ulottui heinäkuun puolivälistä elokuun lähes puoliväliin.

1961 alkaneiden tilastojen mukaan viikon mittaisia helleputkia yhdellä paikkakunnalla esiintyy melko usein, muttei joka kesä. Kahden viikon putki tapahtuu vain n. kerran 10 vuodessa ja poikkeukselliseksi voidaan sanoa tilannetta, jossa helle kestää vähintään kolme viikkoa. Näin on tämän tilaston mukaan käynyt vain vuosina 2003, 2010 ja 2014.

Viime vuonna (2017) pisin yhtäjaksoinen hellejakso oli viisi päivää pitkä, eli olemme tänä vuonna ohittaneet viime vuoden hellejaksojen pituudessa jo toukokuun puolivälissä!

Hellepäiviä on kuukausittain keskimäärin

• Toukokuu: 3 kpl
• Kesäkuu: 8 kpl
• Heinäkuu: 16 kpl
• Elokuu: 9 kpl
• Syyskuu: alle 1 kpl (eli ei edes joka vuosi)

Eli yleisimmin helteet ovat heinäkuun tai elokuun alun asia, elokuun loppupuolella niitä esiintyy enää silloin tällöin. Suomen mittaushistorian myöhäisin mitattu hellepäivä on 17.9.1947.

Vuoden 1961 jälkeen vähäisimmäksi hellepäivien määrä jäi vuonna 1962 (3 kpl) ja 1987 (10 kpl). Suurin hellepäivien lukumäärä oli vuonna 2002 (65 kpl) ja 2006 (61 kpl). Tässä on siis laskettu kaikki Suomen hellepäivät yhteensä; ei väliä, onko hellettä mitattu Hangossa, Utsjoella vai jossakin sillä välillä.

Helle jakaa mielipiteistä. Toisille se on ihanaa aikaa (tähän joukkoon lukeudun itse – ikuisena palelijana ulkolämpötila muuttuu minulle mukavaksi jossakin 25 ja 30 asteen välillä, sitä viileämmässä kaipaan toppatakkia), kun taas toisille se voi olla jopa hengenvaarallista. Lämpökuormitus keholle lisääntyy, herkimmin helteestä kärsivät vanhukset, kroonisista sairauksista kärsivät ja pienet lapset. Kunkin meistä keho on yksilöllinen, joten sää, joka on yhdelle taivaallinen, voi olla toiselle piinaa.

Kaikkein lämpimimmät päivät alkavat tältä erää olla ohitse, vaikka kesäisenä lämpötilat pysyvät suuressa osassa maata tästä eteenpäinkin. Tähän asti vähäsateista säätä alkavat värittää ukkoskuurot. Kävin kirsikkapuistossa juttelemassa kameralle tulevien päivien säästä, juttu on nähtävissä alla olevalla videolla!

 

Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitos

Arvoisa juhlaväki, kansalaiset, medborgare!

Wappu on jo aivan kulman takana ja on aika julistaa Virallinen Wappusää.

Wappuaatto

Wapun virallinen ja juhlallisin osuus alkaa Mantan lakituksesta maanantaina eli Wappuaattona klo 18. Sää on silloin mitä oivallisin: Mantan yllä, kuten muutenkin maan eteläosassa, sää on poutainen, aurinkoinenkin. Muutama pilvi vain korostaa taivaan kaunista sineä ja ylevöittää juhlakansan mielen. Lämpötila on lähes Suomen juhannuksen kaltainen eli 10-15 asteen tuntumassa.

Maan keskiosassa, Vaasa–Jyväskylä-linjan tuntumasta Pohjois-Pohjanmaalle ja jopa Meri-Lappiin, päätimme avustaa luontoa viimeisten lumien sulattamisessa ja vehreyden herättelemisessä: tarjolla on muutama napakka sadekuuro, jokunen niistä jopa sähköisen tunnelman tuovien salamoiden kera. Kuurojen väliin mahtuu aurinkoakin, jotta juhlakansa voi viihdyttyä viestimällä tovereille ja vertailemalla, missä sataa ja missä ei. Lämpötila jaksaa pysytellä 5-10 Celsiusasteessa.

Meri-Lappia lukuun ottamatta pohjoinen juhlakansa saa nauttia Wapun aloituksesta poutaisessa säässä, jossa lämpötila on muutaman asteen plussalla. Pidämme piristävästä jännityksestä, siksi päätimme vaihtelevan pilvisyyden olevan ihanteellinen pilvisyysratkaisu – se mahdollistaa pelin, jossa etukäteen oikein arvatusta pilvisyystilanteesta saa lasillisen valitsemaansa virvoittavaa juomaa! Jotta juhla ei etenisi epätasaisesti, sellainen kannattaa tarjota myös pilvisyysennusteessaan erehtyneille juhlakansalaisille.  Me meteorologit voimme syvällä kokemuksen rintaäänellä sanoa – parhaimmillekin meistä sellaista sattuu joskus.

 

Wappuyö

Wappuyönä juhlakansa saa nauttia juhlan vietosta poutaisen, jopa selkeänkin taivaan alla suuressa osassa maata. Meiltä jäi muutama sateinen symboli johonkin sijoitettaviksi, siksi Kainuun tienoilla sekä Etelä-Lapissa kuurottelee paikoin vähän lunta tai räntää. Pahoittelemme.

Lämpötila on raikas, siksi haalareiden alle suositellaan riittävää kerrosta lämpimiä vaatteita. Etelässä lämpötila pysyy juuri ja juuri plussan puolella, mutta nollaraja löytyy jo Tampereen leveysasteilta ja sen pohjoispuolisessa Suomessa mennään pakkaselle. Ajattelimme viileydestä huolimatta pakkasen olevan hyvä ratkaisu, se pitää tietyt juomat ulosjätettynä ihannelämpötilassa ja ulos jätettyjen Wappusillien kylmäketju pysyy ehyenä aamuun asti.

 

Wapunpäivä

Wappuaamuna keskusta-alueilla liikkuneina koemme, että juhlakansan taakseen jättämien juhlavälineiden sekä muun kiinteän ja nestemäisen substanssin määrä kaduilla on mittava. Arvostamme siivoojia ja heidän työtään kovasti, siksi päätimme helpottaa heidän elämäänsä tuomalla riittävän voimakkaan vesisadealueen puhdistamaan maan eteläosaa heti aamusta. Juhlallisuuksien väsyttämät Wapunviettäjät puistoissa saavat sekä herätyksen että pesun luonnon tarjoamana yhdellä kerralla. Kotiin ei tarvitse lähteä ainakaan suihkua etsimään! Onpa tuossa aamun sateessa yksittäisten salamoidenkin mahdollisuus; niitä käytetään vain, jos virkistävä vesisade ei saa kaikkia hereille. Piknikille lähteviä eteläisten kaupunkien Wapunviettäjiä suositellaan ottamaan mukaan lämmintä päälle ja sateenkestävät varusteet, ehkäpä jopa katos.

Wappuaamun sade koskee vain eteläisiä juhlijoita, maan keski- ja pohjoisosassa Wappuaamua voidaan juhlistaa poutaisessa ja vain osin pilvisessä säässä. Wapunpäivän edetessä sadealue liikkuu hitaasti kohti pohjoista katuja pesten ja kevään alkavaa vihreyttä raviten. Iltaan mennessä sadealueen pohjoisreuna alkaa vasta päästä pohjoispohjanmaalaisia ilahduttamaan, joten pohjoisen juhlijoille Wapunpäivä on poutainen.

Iltaa kohden eteläiset juhlakansalaiset koetaan jo puhdistuneiksi ja sade väistyy. Pilvisyys pysyy edelleen runsaana, jotta kirkkaus ei ylitä Wapun jälkeen herkistyneiden silmien mukavuusaluetta. Lämpötilakin pysyy alle kymmenessä asteessa, jottei kuumuus koettele juhlan väsyttämiä liikkujia liiaksi.

Toivotan oikein hyvää, ylevää ja juhlallista Wappua koko kansalle!

Forecan Oivallinen SääMestari ja Ilmojen Säätäjä

Joanna Rinne (FM / MuM / FOSMIS)

 

Vielä videomuotoinen Wappusääennuste:

Kesälomakausi lähestyy!

Matkahammasta kolottaa, siksi päätin kirjoittaa matkailuaiheisen tekstin. Osalla kesämatkailijoista on jo matkat varattuna, mutta toiset vielä pohtivat kohdetta, tai ainakin unelmoivat sellaisesta. Tässä blogitekstissä pohdin sitä, mihin kannattaa lähteä, jos haluaa varmistaa itselle täydellisen lomasään.

Yleistä kesä-elokuun ilmastosta maailmalla

Tärkeimmät minkä tahansa maapallon kohteen ilmastoa määrittävät tekijät ovat

1. Kohteen saama auringonsäteilyn määrä (kuinka korkealla / matalalla leveyspiirillä ollaan)
2. Kohteen mereisyys / mantereisuus. Merestä tulee kosteutta pilviksi ja sateiksi ja meren lähellä lämpötilavaihtelut ovat maltillisempia.
3. Kohteen korkeus merenpinnasta. Ylhäällä on kylmempi kuin merenpinnan tasolla.

Kesäkuusta elokuuhun aurinko lämmittää voimakkaimmin pohjoista pallonpuoliskoa, eli pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä ja eteläisellä talvi. Välimeren tienoilla vallitsee pääosin korkeapainesää eli sää on lämmin ja vähäsateinen, kun taas Etelä- ja Kaakkois-Aaasian monsuuni-ilmastossa monsuunisateet tulevat kesäkuukausien aikaan. Runsaimpien sateiden ajankohta näinä kuukausina riippuu mm. siitä, kuinka kaukana kohde on päiväntasaajasta. Joillakin alueilla, kuten Väli-Amerikassa ja Indonesiassa, paikallisvaihtelu esim. sateiden ajankohdan suhteen on suurta, joten yleistä sääntöä sateiden ajankohdasta ei voida sanoa, vaan kannattaa tarkistaa aiotun matkakohteen ilmastotiedot matkaa suunnitellessa.

 

Toivelämpötila 25-30ºC

Jos etsit lämmintä ja vähäsateista säätä, jossa päivälämpötilat ovat meikäläisen helteen lukemissa eli 25 asteen ja reilun kolmenkympin välillä (joskus ehkä vähän ylikin), kannattaa suunnata Välimeren maihin. Välimeren Afrikan puoleisen ja itäisen puolen rannikon maiden päivälämpötilat eivät vielä kesäkuussa ole nousseet reilusti kolmenkympin yläpuolelle, vaan pysyttelevät monien suosimissa lomalukemissa. Heinä- ja elokuussa sopivimmat lämpötilat löytyvät Euroopan puolelta. Sateet pysyttelevät enimmäkseen poissa.

Päiväntasaajan tuntumassa sijaitsevalla Singaporen seudulla eletään pikemmin kuivaa aikaa kuin sadeaikaa, mutta pohjoisempana, esim. Thaimaassa ja muissa Kaakkois-Aasian kohteissa, sää on lämmin, mutta sateita tulee paljon. Japanin turistikohdekaupungeissa kesäkuu on sadekauden aikaa, sen jälkeen alkaa kostea ja kuuma kesä. Itse vietin pari vuotta sitten heinäkuussa pari viikkoa Tokiossa; minulle ilmasto oli täydellinen (30-37ºC ja hyvin kostea ilma), mutta moni, myös paikalliset, kokevat Japanin kesän tukalan kuumana. Balilla sademäärä on vähäisimmillään, mutta toisilla Indonesian saarilla sadetilanne voi olla hyvin erilainen.

Tyynenmeren saarien matkailulle Suomen kesä on suosiollista aikaa. Esimerkiksi Havaijilla, Tahitilla, Fijillä ja Samoalla sademäärät pysyvät melko pieninä. Myös Seychelleillä ja Mauritiuksella eletään vähäsateista aikaa ja lämpötilat pysyvät pikemmin lähellä 25 kuin 30 astetta. Malediiveillä sateita tulee enemmän kuin kuivimpaan aikaan eli vuodenvaihteen tuntumassa, mutta silti vähemmän kuin runsassateiseimpina kuukausina.

Yhdysvalloissa Floridan seutu on kesäkuusta elokuuhun lämmin, mutta sateinen, mutta vastakkaiselta rannikolta Los Angelesin tienoilta sateet pysyvät poissa ja lämpötilat löytyvät keskimäärin tämän kappaleen haarukan alueelta. Etelässä mantereen puolella sateet ovat melko vähäisiä, mutta päivisin lämpötila nousee reilusti kolmenkympin yläpuolelle. Sekä New Yorkin että Chicagon tienoilla päivälämpötilat nousevat 25 ja 30 asteen välille, mutta molemmissa kannattaa varautua siihen, että sadetta tulee tilastojen mukaan noin yhtenä päivänä kolmesta.

Karibianmeren saarilla on kesälomiemme aikaan kosteankuumaa, lämpötilat pysyttelevät 25-30 asteen välillä, mutta sateita tulee ajoittain. Etelä-Amerikkaan mahtuu monenlaisia ilmastovyöhykkeitä, mutta trooppisella alueella Rio de Janeirossa on kesä-elokuun tienoilla verrattain vähäsateita ja lämpötilat pysyvät päivisin reilussa 25 asteessa. Eteläisempien maiden tienoilla on talvi ja lämpötilat jäävät alemmaksi.

 

Toiveena 20-25ºC 

Hellerajan alapuolelle jääviä lämpötiloja kaipaavan kannattaa alkukesästä jäädä Keski- tai Pohjois-Eurooppaan, heinäkuussa ja erityisesti elokuussa Pohjois-Eurooppaan. Takuuvarmaa aurinkoa (tai pilvistä säätä) ei ole yhtä helppo löytää kuin lämpimämmistä ilmastoista, sillä nämä lämpötilat löytyvät usein alueilta, joilla säätyyppi on usein vaihteleva eli kuten meillä, ilmamassat vaihtelevat lämpimästä kylmään ja vuoroin on sateista, vuoroin paistaa.

Toisille mantereille kaipaavan kannattaa lähteä talviselle pallonpuoliskolle. Australian Brisbanessa eletään kuivaa aikaa ja lämpötilat pysyttelevät tilastojen mukaan hieman yli kahdessakympissä, eteläisemmässä Sydneyssä ne jäävät viileämmiksi. Brasilian eteläpuolisesta Etelä-Amerikasta löytyy myös lämpötiloiltaan sopivia kohteita, tosin kannattaa tarkistaa sadetilanne paikkakohtaisesti.

 

Toiveena 15-20ºC

Tältä lämpötila-alueelta löytyy matkailukohde läheltä: Suomi! Lisäksi toki koko Pohjois-Eurooppa. Manchester on myös oikein hyvä kohde, Lontoossa lämpötilat nousevat kesäkuukausina helpommin parinkympin yläpuolelle.

Euroopan ulkopuolelta tältä lämpötila-alueelta löytyvät mm. Australian Sydney (eteläinen Melbourne jää vielä viileämmäksi), Etelä-Afrikka sekä Etelä-Amerikan eteläisempi puolisko.

Tiettyä lämpötilaa hakevien vaihtelevan säätyypin maiden matkailijoiden (esim. Euroopassa matkustavien) kannattaa varautua siihen, että lämpötila ei pysy kiltisti keskiarvossa. Keskiarvo muodostuu ajoittaisten lämpimämpien ja ajoittaisten viileämpien jaksojen tuloksena, eli helleaalto saattaa yllättää maltillisempia lämpötiloja kaipaavan reissaajan. Mikäli esim. terveyssyistä haluaa varmistaa, että ei joudu liian lämpimälle alueelle, matkakohteen lämpötilojen vaihteluvälit kannattaa tarkistaa etukäteen ennen matkan varaamista.

 

Toivelämpötila yli 30ºC

Tähän viimeiseksi vielä erittäin lämmintä säätä kaipaaville vaihtoehtoja. Kesäkuun ja elokuun välillä lämpimimmät lämpötilat löytyvät heinäkuun lopulta ja elokuusta (aurinko on ylimmillään juhannuksena, mutta kestää pari kuukautta, että lämpötilat nousevat maksimiarvoihinsa). Lämpöä kannattaa hakea mm. Lähi-Idän maista, pohjoisesta Afrikasta, USAn etelävaltioista ja Meksikosta.

 

Myrskytoiminta

 

Auringon tuottaman lämmön mukana tulee myös myrskytoiminta. Lämpimissä ilmastoissa meren lähellä vaarana ovat jättimäiset myrskyt: hurrikaanit, taifuunit ja trooppiset syklonit. Kaikki nimet tarkoittavat samaa asiaa, mutta ne esiintyvät eri alueilla.

Pohjoisella pallonpuoliskolla aktiivisin myrskyaika alkaa elokuussa, mutta niitä voi esiintyä aiemminkin. Suosituista matkakohteista myrskyjen suosimilta reiteiltä löytyvät mm. Karibian saaret, Florida, Väli-Amerikka, Filippiinit, Taiwan, itäiset Kaakkois-Aasian maat, Japani (erityisesti eteläiset saaret) ja Bengalinlahden rannikko.

Näitä matkakohteita ei suinkaan kannata välttää, mutta tiedostaa myrskyjen mahdollisuus. Mikäli myrsky osuu ylittämään matkakohteen juuri oman matkan aikana, on syytä seurata viranomaisten ohjeita eikä lähteä ulos hengenvaaralliseen säähän tötöilemään omin päin.

 

 

Koko maailmaa on mahdoton saada yhteen pieneen blogitekstiin, joten toin tässä esiin vain muutamia yleisiä matkailukohteita. Omia vinkkejä kannattaa lisätä kommentteihin! Minkälaista matkailusäätä ja mitä kohteita sinä suosit?

 

 

 

 

Torstaina 5. huhtikuuta on mitattu vuoden tähän asti korkeimpia lämpötiloja! Kaakkoisessa Suomessa on päästy muutamalla paikkakunnalla yli kymmeneen plusasteeseen.

Kävimme nauhoittamassa videon huhtikuun faktoista keväisissä ja tutuissa Helsingin maisemissa. Tiesitkö sinä seuraavat seikat huhtikuun säästä?

1. Huhtikuuhun mennessä terminen kevät on yleensä jo alkanut etelässä ja alkaa kuukauden aikana valtaosassa maata lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia.
2. Huhtikuun tyypillinen päivälämpötila on maan etelä- ja keskiosassa 4-8 ja pohjoisessa 0-5 astetta.
3. Huhtikuun lämpöennätys, +25,5 astetta, on mitattu Jyväskylässä 27.4.1921. Huhtikuun pakkasennätys on -36,0 astetta, joka on mitattu sekä Kuusamossa että Sodankylässä vuonna 1912.
4. Huhtikuu alkaa yleensä lumettomana etelässä ja kuun edetessä lumet sulavat myös keskisestä Suomesta. Sitä vastoin Lapissa hanki on paksuimmillaan vasta huhtikuun alkupuolella.
5. Huhtikuussa sään vaihtelu on hyvin suurta. Keväiset, joskus jopa kesäiset päivät, voivat hetkessä muuttua lumipyryksi. Kylmät ilmamassat vaanivat vielä Suomea itä- ja pohjoispuolellamme, kun taas Etelä-Euroopasta pääsee välillä virtaamaan jopa kesäisen lämmintä ilmaa.
6. Huhtikuun loppupuolella UV-säteilyindeksi ylittää etelässä kolmen, jolloin suojautumistarve alkaa.
7. Huhtikuussa valtaosa muuttolinnuista palaa Suomeen ja siitepölykausi pyörähtää käyntiin.

Sinivuokkoja Vaasassa 24. huhtikuuta 2017. Kuva Matti Hietala

Pääsiäisen pyhät kolkuttavat jo ovella! Tänään blogissa katsellaan toisaalta pääsiäisen säätä, mutta toisaalta myös pääsiäisen jälkeen sääkartoilla näkyvää lämpenemistä.

Pitkäperjantai, pääsiäislauantai ja pääsiäispäivä (pe-su)

Perjantaista sunnuntaihin sää on niin samankaltainen, että päivät kannattaa niputtaa yhden otsikon alle. Katsotaanpa ensin kuvin:

Kuten näkyy, näiden päivien sään voisi lähes esittää yhdellä kartalla. Etelässä on aurinkoisinta ja Lapissa pilvisintä, mutta Lapissakaan pääsiäinen ei ole täyspilvinen vaan auringosta voidaan nauttia pilvilauttojen välissä.

Sateet jäävät vähäisiksi, joskaan eivät täysin olemattomiksi, Lapissa voi sadella paikoitellen vähän lunta. Iltapäivisin lämpötila voi Lapissakin hiipiä nollan tuntumaan, jopa yläpuolelle, etelässä on ihan rehellisiä lämpöasteita (mikä on epärehellinen lämpöaste?). Ilmamassa yllämme on vielä hyvin kylmää, mutta auringonsäteily auttaa nostamaan iltapäivälämpötiloja.

Näiltä kartoilta ei näe sitä, että öisin lämpötila laskee reilusti. Pakkasta on selkeillä alueilla reilusti yli 10, paikoin jopa 20 astetta. Paikalliset pilvilautat estävät lämpöä karkaamasta, siksi pilvisillä alueilla pakkasta on vain muutama aste.

Toinen pääsiäispäivä (ma)

Maanantain säässä piilee jymy-yllätys: eilisissä tietokonelaskelmissa sää oli maanantaina vielä täysin poutainen, hyvin paljon edellispäivien kaltainen. Tänään töihin tullessani hieraisin hetken silmiäni ennen karttaan uskomista – eilisissä ennusteissa huomattavasti kauemmaksi jäänyt matalapaineen keskus sateineen oli muuttanut reittiään niin, että runsaat lumisateet kulkevat Suomen yli.

 

 

Tämä ennustemuutos oli niin dramaattinen, että kannattaa varautua siihen, että ennuste elää vielä, mutta mikäli tämän hetken ennuste pitää paikkansa, tuuli voimistuu ja lumisade alkaa maan eteläosassa jo aamuyöllä. Iltapäivään mennessä sade on jo ehtinyt suureen osaan maan etelä- ja keskiosaa, yöhön mennessä se kattaa Keski- ja Pohjois-Lappia lukuun ottamatta koko Suomen. Sadealue on niin laaja, että vielä illallakaan sade ei ole loppunut etelässä.

En keksi asialle kaunistelua – maanantain paluuliikenteen keli on näillä näkymin hirveä. Lunta tulee tuulen kanssa, maan kaakkoisosassa voi sataa vähän räntää tai vettäkin, ja uutta lunta tulee suuressa osassa maata 20 cm tai ylikin. Mikäli tämä ennuste ei tästä muutu, maanantaita ei juuri voi suositella varsinkaan pitkän matkan ajamiseen.

Pääsiäisen jälkeen tulee kevät?!

 

 

Sadealue väistyy vähitellen Suomen yltä tiistain ja torstain välisenä aikana, maan pohjoisosasta se väistyy viimeisenä. Etelässä aurinko alkaa paistaa jo alkuviikolla, maan keski- ja pohjoisosassa pilvien väistymiseen menee vähän pidempään.

Hyvä uutinen on se, että lämpötilat alkavat lämpimämmän ilmamassan myötä vihdoin nousta. Voimakkaimmin muutos näkyy yölämpötiloissa, kireät pakkaset vaihtuvat pikkupakkasiin. Päivälämpötilatkin kipuavat ylöspäin ja loppuviikolla etelässä lämpötila voi nousta yli +5 Celsiusasteen, joissakin tietokonemalliajoissa on väläytelty jopa +10ºC tienoilla olevia lukemia. Tuollaiset lukemat eivät ole vielä varmoja, mutta eivät suinkaan mahdottomia!

Hyvää pääsiäistä!

Kävimme eilen Markus-kollegan kanssa juttelemassa säästä ja tulevasta pääsiäisestä toimiston sohvalla – pääsiäispupu ja pääsiäisvelho sekä koko Forecan väki toivottavat oikein hyvää pääsiäistä kaikille!