Sateet väistyvät paraikaa kaakkoon ja sää on muuttumassa poutaisempaan suuntaan. Kolmen seuraavan päivän säätilanteissa ei oikeastaan ole suurta eroa. Suomi kuuluu heikkoon korkeapaineen selänteeseen, minkä ansiosta sää on monin paikoin aurinkoista. Erityisesti öisin sää on selkeää ja heikkotuulista ja lämpötila pääsee laskemaan rajusti. Esimerkiksi ensi yönä jossain Kainuun korvilla voi olla jopa parikymmentä astetta pakkasta ja monin paikoin etelämpänäkin pakkanen kiristyy yli 10 asteeseen. Kaikkein aurinkoisinta on aamupäivisin, jolloin aurinko pääsee hetken paistamaan selkeältä taivaalta ja nostaa lämpötilaa nopeasti. Päivälämpötila onkin lähes koko maassa nollassa tai vähän suojan puolella.
Päivällä taivaalle kehittyy kumpupilviä, joista osa kehittyy aina kuurosadepilviksi asti. Lumi- ja räntäkuuroja tulee pääsiäispyhien aikana kaikkein suurimmalla todennäköisyydellä Länsi-Suomessa – ei kuitenkaan aivan rannikolla, jossa on selkeää. Suuri osa pilvestä kuitenkin lauttaantuu, mikä tekee iltapäivistä monin paikoin pilvisiä.
Tuskinpa kukaan pistää kevään tuloa enää pahakseen tässä vaiheessa: voin ilokseni ja teidän iloksenne kertoa, että kun arki alkaa, sääkin alkaa lämmetä. Seuraavan viikon lopulla mittarissa on 5-10 astetta korkeampia lukemia kuin nyt!
Pääsiäisen säätä kuvaa hyvin sana ”talvinen”. Päivälämpötilat nousevat hädin tuskin plusasteille etelässä ja pohjoisessa on yleisesti pakkasta. Lumisateitakin tulee, vaikka suuri osa sateista on melko ohimeneviä kuuroja, joista ei suuria määriä uutta lunta kerry.
Loppuviikon voimakkain sadealue on liikkeellä pitkäperjantaina maan etelä- ja keskiosan yli kaakkoon. Uudellamaalla sataa vettä, muualla kertyy lunta muutama sentti. Lapissa kuitenkin on jo perjantaina monin paikoin aurinkoista. Lauantaina kuivaa ilmaa virtaa myös maan eteläosaan ja ilma kirkastuu.
Lauantai näyttäiskin pääsiäispyhien päivistä kaikkein suotuisimmalta noin sään puolesta, mutta tämäniltainen uusi yhdysvaltalainen laskelma tuo maan eteläosaan lisää lumipyryä! On mahdollista, että lumisade jatkuu maan etelä- ja itäosassa vielä sunnuntainakin. Uusin Euroopan keskuksen ennuste ei sen sijaan tue tätä näkemystä, vaan sen mukaan lauantai olisi koko maassa aurinkoinen poutapäivä ja sunnuntaikin monin paikoin aurinkoinen.
Pääsiäisen säässä on siis vielä hiomista, joten palataan asiaan torstaina.
Blogimme täyttää muuten näinä päivinä vuoden. Ensimmäinen kirjoitus on päivätty 11.3.2011, mutta kaikkien luettavaksi blogi tuli hieman reilu vuosi sitten. ”Sään takaa” onkin saavuttanut mukavan kokoisen seuraajakunnan. Kiitokset teille lukijoille mukanaolosta ja osuvista kommenteistanne!
No niin, rakas nettipäiväkirjani – Tai Forecan – mutta tännehän minä vain enimmäkseen
Äkkiä vaatetta päälle, tipuset, näin kylmänä pääsiäisaikana! Kuva: krisdecurtis/flickr
kirjoitan. Ja säätäkin saisi aihe lähentyä. Tämä on helppoa, koska sään kanssa voi niputtaa melkein minkä muun aiheen tahansa. Sää on kerta kaikkiaan niin merkittävä ja kaikkeen läpitunkeva juttu, kun vain vähän istahtaa ja miettii. Pois joutuu ehkä lukemaan ensin abstraktioilta tuntuvia asioita, kuten vaikka matematiikan tai kirjallisuuden, mutta niissäkin suhde säähän toimii vähintään toiseen suntaan. Oikeastaan kirjallisuudessa kahteenkin, koska sää vaikuttaa ja on vaikuttanut – jos ei muuhun, niin viimeistään romantiikkavaikutteiseen kirjoittamiseen varmasti. Jumalan puheena luonnon kautta, jonka kieltä vain taiteilijat, poikkeusyksilöt, osaavat tulkita.
Kun tuohon nyt pulpahti tuo matematiikka, niin siihen en usko sään vaikuttavan muuten kuin joidenkin tutkimusaiheiden kautta ehkä. Sen sijaan matematiikka muuttaa maailmaa kokonaisen maailmankuvan myötä. Tieteellisen maailmankuvan. Matematiikka on myös ilmakehän fysiikan kieli. Onkohan matematiikkakin Jumalan puhetta, jota vain poikkeusyksilöt osaavat tulkita? Näin keväällä, jos tai kun on aikaa eikä lumikaan tuosta maasta vielä oikein ota lähteäkseen, voi ajatuksiaan mainiosti risteyttää, idättää, kylvää ja kasvattaa vaikka rairuohoksi pikku tipuille. Rairuoholla saa kotiinsa vihreyttä jo pääsiäiseksi, joka on jo melkein ovella.
Tätä kirjoitan lauantaina, kylmänkalvakkaan mitättömässä olevinaan kevättalven säässä. Isojakin laikkuja on jo ilman lunta, ne ovat pälviä. Vähän niin kuin pälvikaljussa lähtee tukka. Mutta rohtoa pukkaa: lunta on tulossa vielä roppakaupalla ja varsinkin sinne, missä noita pälviä jo on. Luonto siis vähän paikkailee ja yksiväristää tienoota. Huomenna on palmusunnuntai. Jos haluaa eroon pikku trulleista ja virpomisista, kannattaa irottaa ovikello jo aamuksi. Tai sitten voi vain antautua, jolloin muna- ja karkkivarastot vain ajan tasalle. Älkää, virpojat, palelluttako itseänne!
Palmusunnuntaina ripottelee lunta vain siellä täällä, mutta malkamaanantain maissa lumisade yleistyy lounaassa, pikku hiljaa myös idempänä. Etelärannikolla lumisade saattaa saeta. Tikkutiistaina sää poutaantuu, paitsi niitä ihan vähäisiä pakkaslumia nyt voi tulla. Selkeintä on kellokeskiviikon tienoilla. Saa nähdä, miten hurjiksi yöpakkaset ehtivät.
Kiirastostain – Pitkäperjantain tienoo tuo matalapaineen ja lunta etenkin maan etelä- ja keskiosaan, mutta vähän sataa myös pohjoisessa. Lankalauantaina lumisade väistyy muka itään, mutta ei hätää, lännestä leviää jo saman päivän aikana uutta lumisadetta. Maan etelä-ja keskiosassa voi olla pääsiäispäivinä pyryssä pitelemistä. Tai ehkä sen saa pois vanhoin konstein: haetaan maanantaina puut (malat), ja veistetään ne tiistaina tarpeen mukaan, jota niistä voidaan tehdä keskiviikkona kello.
Paitsi puista, pääsiäisperinteillä on tietoa myös rautaesineiden ja tervapadan käyttämisestä siihen, mikä olisi tärkeää kiirastorstaina: melun aiheuttaminen. Etenkin vanhojen mummojen (missä ovatkaan nyt?) oli tapana lastata kelkkoja edellä mainitulla tavaralla ja vetää näitä kuormia samalla metelöiden koko kartanon ympäri. Tämä suojeli pahalta ja oli tietysti tarpeen, koska heti kohta, pääsiäislauantaina (Jeesuksen kuoltua pitkänäperjantaina!), olisivat noidat likkeellä, kunnes Kristuksen ylösnousemuksen aamuaurinko vääjäämättä lopettaa noitien puuhat.
Näitä pääsiäisjuttuja ja outojen viikonpäivänimien selityksiä on muuten monenlaisia rippuen kerrostumista ja paikkakunista. Viimeinen kerrostuma, joka edustaa kristinuskoa ja sen juurtumista meille, on tässä yhteneväisempi. Mutta nykyinen tieteellinen sään ennustaminen siis tietää kertoa, että kovin on kylmää tämä pääsiäisaika. Siinä kannattaa noitienkin pitää visusti palttoot päällä ja kokoontua tänä vuonna vaikka vain nuotiolle lämmittelemään kaiken pahanteon sijaan. Pääsiäiskokkoja poltetaan alueittain jo muutenkin, pahan karkottamiseksi.
Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/krisdecurtis/449358784/
Matalapaineiden liikettä voi varmasti helpoiten seurata television säätiedotuksista tai internetistä, mutta on se mahdollista ilman nykyaikaisia ”vempaimiakin”. Luonnossa liikkuessa voi pelkistä taivaan merkeistä usein lukea paljonkin matalapaineiden liikkeistä. Riittää, kun opettelee seuraavat kaksi sääntöä.
Sääntö 1
Matalapaine sijaitsee vasemmalla ja korkeapaine oikealla puolella. Kuitumaisten yläpilvien liikesuunnasta voi päätellä, minne matala- ja korkeapaine ovat liikkeellä
Kun seisot selkä tuuleen päin, matalapaine sijaitsee aina vasemmalla puolellasi. Sääntö jää ehkä paremmin mieleen, jos nouset nyt seisomaan ja kuvittelet tuulen puhaltavan selkääsi. Nosta vasen käsi vaakatasoon. Tällöin kätesi osoittaa kohti matalapainetta. Nostamalla oikean kätesi vaakatasoon kätesi osoittaa kohti korkeapainetta.
Sääntö 2
Mikäli sinun on samalla mahdollista nähdä taivaalla hentorakenteisia kuitumaisia yläpilviä, pystyt päättelemään, minne päin matalapaine ja korkeapaine ovat liikkeellä => Ne liikkuvat samaan suuntaan kuin nämä kuitumaiset yläpilven juovatkin.
– Matalapaine on tulossa, jos yläpilven ”koukut”, ”reenjalakset”, ”kalanruodot” ja ”rastaanrinnat” saapuvat vasemmalta puolelta sinua kohti.
– Korkeapaine on puolestaan tulossa ja matalapaine väistymässä, mikäli yläpilvet lähestyvät oikealta puolelta sinua kohti.
Tuuli kiertää matalapainetta vastapäivään
Tuuli kiertää matalapainetta vastapäivään. Mikäli tuuli puhaltaa kohti selkää, on matalampi paine aina vasemmalla puolella.
Aluksi voi tuntua oudolta, miten matalapaine voisi aina sijaita juuri vasemmalla puolella. Näin kuitenkin on, ellei kyse ole hyvin pienestä tai lyhytaikaisesta ilmiöstä. Maapallon pyöriminen aiheuttaa Coriolis-voiman, jonka ansiosta pohjoisella pallonpuoliskolla tuuli kiertää matalapainetta vastapäivään ja korkeapainetta myötäpäivään. Tästä johtuen asettumalla selkä tuuleen päin on matalampi paine vasemmalla puolella ja korkeampi paine oikealla puolella (eteläisellä pallon puoliskolla tilanne on päinvastoin ja korkeapaine siis sijaitsee vasemmalla puolella).
Yläpilven tunnistaminen
Yläpilvet sijaitsevat yli 5 km:n korkeudella ja ne koostuvat jääkiteistä. Yläpilven erottaakin helpoiten jääkiteiden aiheuttaman kuitumaisen rakenteensa ansiosta. Alempana sijaitsevat pilvet, kuten esimerkiksi kumpupilvet, koostuvat pienistä vesipisaroista ja ovat siten selvärajaisempia ja yläosastaan ”kukkakaalimaisia”. Yläpilvet ovat myös muita pilviä läpikuultavampia ja aurinko näkyy niiden läpi aivan terävärajaisena. Yläpilvet sijaitsevat samalla korkeudella kuin suihkuvirtaukset eli juuri ne tuulet, jotka kuljettavat ja ohjailevat matalapaineita. Niinpä yläpilvien liikesuunta on varsin luotettava arvio siitä, minne päin lähistöllä sijaitseva matala- tai korkeapaine on seuraavaksi liikkeellä.
Yläpilven kuitumainen rakenne johtuu jääkiteistä. Toisinaan yläpilvi voi kattaa koko taivaan harsollaan. Välillä se voi esittää reenjalasta, koukkua, kalanruotoa tai vaikkapa sulkaa.
Tähän viikonloppuun lankeaa yksi tärkeimpiä vanhan kansan ilmanennustuspäiviä, kuten Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantietokin, tuo mainio entisajan sääenteiden ja muun elämänmenon perusteos, tietää kertoa. Päivä on vieläpä omalla paikallaan, koska sattuu suoraan sunnuntaille. Päivä liittyy jouluun. Vilkuna muistuttaa jo kirkkoisä Augustinuksen kertovan, että enkelin käynti Neitsyt Marian luona tapahtui maaliskuun 25. päivänä eli tasan yhdeksän kuukautta ennen joulua. Siinä, missä talvipäivän seisauksen juhla on joulu ja kesäpäivän seisauksen juhannus, Marian ilmestyspäivä edustaa vuotuisessa katsannossa kevätpäivän tasauksen tienoota. Kevätpäivän tasaus meni jo, joten kevät on voitolla, vaikka talvi miten pyristelisi vastaan.
Mitä lunta Mariana katoilla, sen verran vappuna pelloilla. Marjalta kala kudulla, lintu soitimella. Mitä ennen Mariaa lämmittää, sen jälkeen pakastaa. Jos Mariana on yöpakkanen, sen jälkeen jäätää 40 yönä. Mitä sää Mariana, sitä sää Jyrkiin (23.4.). Marian aikainen tuuli pysyy koko kevään. Esimerkit ovat lukuisat. Ei siis mikä tahansa päivä.
Nykyihmiselle tuleva sunnuntai on toisella tavalla tärkeä – ja tärkeä myös sääpalvelulle. Säähavainnot esimerkiksi kun tehdään kaikkialla maapallolla periaatteessa yhtaikaa, samoilla kellonlyömillä. Näin ne ovat keskenään vertailukelpoiset selvitettäessä vaikkapa matala- ja korkeapaineiden sijaintia ja olemusta. Nämä kellonajat vaikuttavat läpi koko sääpalvelujärjestelmän: mm. siihen, mitä säätietoja meteorologi ehtii saada ennen minkäkin sääpalvelutuotteen valmistumista.
Tämä maailmanlaajuinen tuotantoprosessi tosiasiassa jatkaa elämäänsä järkähtämättä, mutta kellonajat ja niiden myötä yhteiskunta notkahtavat pikkuisen raiteiltaan. Minä, tai elimistöni, ei ole koskaan kunnolla tottunut siihen, että on herättävä joka aamu todellisuudessa tuntia aikaisemmin ties minkä energiansäästöfasismin nimissä. Ei tarvita valaistusta niin myöhään illalla, kun saadaan väki nukkumaan. Kun vain osaisikin tällä varjolla aikaistaa yöpuutaan!
Joten muistathan laittaa herätyskellon soimaan vähän ennen kolmea sunnuntain vastaisena yönä, jotta ehdit kääntää kotisi kaikki kellot tunnilla eteenpäin, siis klo 4:ksi. Kolmesta tulee neljä ja lasikengistä tulee kurpitsa, vai sekoitankohan nyt jo useita asioita. Mutta jos ja kun kello yhtäkkiä näyttää tunnin verran ”etuaikaa”, tarkoittaa se meteorologin työssä, että kaikki uusi sääaineisto tulee tunnin verran ”myöhässä”. Kellonaika on sopimus, vähän niin kuin valuutta. Kun on valuuttaa, saa vaikka junamatkan, mutta kellonaika voi tarkoittaa, että juna meni justiinsa.
Kuvan linkki: http://www.fotopedia.com/items/flickr-2236990916
Lähde: www.meteoalarm.euJos kevät tulee keikkuen Suomeen niin Espanjassa se vasta heitteleekin! Viikko sitten Espanjan etelä- ja keskiosissa lämpötila nousi yleisesti yli 20°C. Etelässä mitattiin jopa +25°C. Eilen maan keskiosissa päivän ylimmät jäivät paikoin alle +5°C. Tänä aamuna lämpötila vaihteli -1°C ja +2°C välillä ja satoi lunta. Koko Itä-Espanjaa varoitetaan lumesta ja jäästä.
Lumisateet ja viileä sää ovat seurausta matalapaineesta, joka taas liittyy jo viikonloppuna Länsi-Eurooppaan saapuneeseen säärintamaan. Silloin yläilmakehään, noin 5-6 km korkeudelle, irtosi kylmemmän ilman saareke joka jäi pyörimään Länsi-Euroopan ylle. Kylmä pisara, la gota fria on Espanjassa melko tavallinen ilmiö. Se kuroutuu syystä tai toisesta (tällä kertaa kai korkeapaineen pakottamana) irti alkuperäisestä sääsysteemistään ja liikkuu sitten omaan tahtiinsa sitä ympäröivän lämpimämmän ilman keskellä. Sen alueella esiintyy voimakkaita tuulia ja epävakaista säätä. Kylmä pisara voi säilyä yläilmakehässä pitkiäkin aikoja, vaikkei näy pintakartalla juuri lainkaan. Nyt vanha yläkerran matalankeskus on saanut lisäpontta ja synnyttänyt laajan sadealueen joka sataa Espanjanssakin lunta.
500 hPa painekenttä (mustat käyrät) ja 500 hPa lämpötilajakauma (värilliset käyrät) kertovat kylmästä pisarasta Espanjan yllä.Pintapaine (mustat käyrät) ja 2 m lämpötila (värilliset käyrät) eivät kerro mistä Espanjan keväinen lumisade johtuu.
Yleisesti ottaen tähän aikaan vuodesta Etelä-Eurooppa alkaa olla meikäläisittäin kesäinen matkakohde. Esimerkiksi Italiassa ja Kroatiassa päivälämpötilat ovat 20 °C kieppeillä koko viikon. Suunnitteletko sinä kevätmatkaa etelään?
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
Tuskinpa kukaan pistää kevään tuloa enää pahakseen tässä vaiheessa: voin ilokseni ja teidän iloksenne kertoa, että kun arki alkaa, sääkin alkaa lämmetä. Seuraavan viikon lopulla mittarissa on 5-10 astetta korkeampia lukemia kuin nyt!
