Author: Juha Föhr

Viime päivinä Länsi-Suomesta, viimeksi Pohjanmaan jokien alueelta, on lähtenyt oikea tulvauutisten tulva. Ja nyt tulviikin oikeasti. Ihan joet. Joillekin tulvapelloille pääsee parhaiten veneellä, uutiskuvat todistavat tämän. Ja monet ovat ne pellot, joilta oli määrä puida viljaa tai öljykasveja, mikä ei siis vieläkään ole ollut mahdollista. Eräskin Perniöstä minulle soittanut maanviljelijä kertoi, kuinka maa on jo ennestään niin märkää, ettei se ime vettä, ja kun siihen päälle tulee vaikka vain jokunen milli uutta vettä, pahenee tilanne heti. Kaikki vesi kun joko virtaa tai jää paikalleen kasvattamaan lätäköitä. Eikä vain peltoja, vesi saartaa jo asutustakin.

Pari äskeistä matala paineen ylikulkua ovat antaneet vettä nimenomaan lännessä laajoilla alueilla useita kymmeniä millimetrejä. Eivätkä nämä vesiryöpyt suinkaan olleet syksyn ensimmäisiä, esim. sunnuntaina 23.9. tuli, tosin eniten vähän näitä viime sateita idempänä, vettä yleisesti yli 30 milliä vuorokaudessa ja Mäntsälässä jopa 46,7 mm. Sunnilleen saman suuruusluokan sateita on siis saatu viime perjantain maissa Lounais- ja Länsi-Suomessa. Matalapaine on edelleen Suomessa, sen keskus on Merenkurkun paikkeilla ja matalapaine pysyttelee vielä sunnuntaina lähes paikallaan. Etelä- ja Itä-Suomen sää muuttunee sunnuntaiksi lauantaita pilvisemmäksi ja sadekuuroisemmaksi, mikä samalla johtaa päivälämpötilan laskuun joillain asteilla.

Maanantain vastaisena yönä matalapaineen keskus jo liikkuu Selkämeren rannikkoa hipoen etelään ja maanantaina päivällä Suomenlahtea pitkin itään. Samalla matalapaineenalue venyy kohti pohjoista niin, että se repii idästä uusia sateita Lappiin. Vähintään sadekuuroja saadaan toki missä päin maata tahansa. Matalapaineen reitistä johtuen Etelä-Suomessa voi ilmetä varsin jatkuvaakin sadetta.

Tiistaina tätä matalapainepesää pyörittää uusi, Suomen eteläpuolitse Riianlahden tasalla itään liikkuva matalapaine. Jossain Moskovan tienoilla, laajasti puhuen, se kohtaa toisen, Mustalta mereltä lähteneen matalapaineen, ja yhdessä nämä ottavat suunnan kohti Kuolan niemimaata. Saa nähdä, ulottuvatko sateet torstain maissa idästä itärajalle Pohjois-Karjalasta Itä-Lappiin. Jos, niin siinä on periaatteessa myös syksyn ensimmäisen räntäsateen mahdollisuus.

Joka tapauksessa tämä tapahtumasarja siirtää matalapaineenaluetta kokonaisuutena idemmäs, jolloin Suomeen virtaa varsinkin torstaina pohjoisluoteesta viileämpää ilmaa. Sää poutaantuu ja selkenee lännestä alkaen, mutta idässä voi tulla vesikuurojen ohella räntäkuuroja. Tuulen heiketessä yölämpötila laskee selvästi, ja varsinkin perjantaita vasten yöllä lämpötila saattaa yllättävän etelässäkin laskea selkeässä säässä nollan vaiheille.

Aurinkoa näyttäisi olevan tiedossa erityisesti perjantaille, mutta jo heti lauantaista alkaen alkaa lännestä lähestyä matalapaineita. Näin se siis menisi, jos tieteen viimeinen sana ottaisi toteutuakseen.

 

Kuvan linkki: http://de.fotopedia.com/items/flickr-2838493512

Kohta kuluneesta syyskuusta on ilmastotilastotilastojen mielessä tulossa monin paikoin yksi kaikkein sateisimmista syyskuista. Siis niistä syyskuista, jotka sisältyvät mittaushistoriaan. Kun mennään tarpeeksi ajassa taaksepäin, niin ei siinä elämänmenossa mitään mittaämpäreitä kanneltu, mutta sadevesiämpäreitä senkin edestä räystään alta sauna- ja pyykkivedeksi.

Tänä vuonna sateita tuli rutkasti jo ennen syyskuuta, ja luonto näyttää päättäneen, että kerättäköön vettä vielä – pohjavedeksi, järviin, jokiin ja mereeen. Saa nähdä, jatkuuko tämä vedentulo aina lumi- ja jääpeitteen tuloon asti – vai tuleeko loppu vielä lumena. Kohta alkaa lokakuu. Muistan lapsuudestani oikeastaan harvoja melko tarkkoja sääasioita, mutta yksi sellainen on, että ensilumi satoi joinakin vuosina siinä aika lähellä Aleksis Kiven päivää (10.10.) – ja se lapsuuden paikka oli lounaisrannikolla. Toisaalta oli myös lumettomia talvia, eli vaihtelut voivat tässäkin olla eri vuosien välillä hyvin suuria.

Syysflunssaa keuhkoputkentulehduksineen potiessa ei ole välttämättä helppoa päättää, onko jonain päivänä lämmintä, viileää vai raa´an kylmää; tuntemukset kun vaihtelevat. Niin ja sitten olisi muistettava liittää lämpötila jollain järkevällä tavalla ajankohdan keskiarvoon. Lokakuun ensimmäinen päivä on maanantaina. Silloin ajankohdan keskimääräinen päivän ylin lämpötila on Vantaalla 12, Jyväskylässä ja Oulussa 9 ja Sodankylässä 6 astetta. Vastaavasti keskimääräinen yön alin lämpötila on Vantaalla 4, Jyväskylässä ja Oulussa 3 ja Sodankylässä nolla astetta. Mutta tilastoitu on sellaisiakin vuosia, jolloin päivälämpötila on ollut etelässä 17…20 (20 astetta Lappeenrannassa) ja Sodankylässä lähellä 14 astetta.

Suomen suursäätilassa säilyy edelleen määräävimpänä kaksi tekijää: ajoittain voimakkaan ilmavirtauksen etelän-lounaanpuoleisuus ja länsipuoleisen matalapaineenalueen läheisyys. Emme ole korkeapaineessa, vaan ylitsemme liikkuu monenkokoisia sadealueita, joiden sopivissa väleissä osaa toki olla verrattain aurinkoistakin. Myrskymatalankin todennäköisyys näyttäisi kasvavan loppuviikolla, mutta eivät syksyn tuulet siihen jää. Sään jonkinasteisen viilenemisen, edes lyhytaikaisen, vuoro näyttäisi olevan alustavasti vasta viikon päästä. Ainakin siihen asti syksymme näyttäisi olevan lämpimähköä, vaikkei se tietenkään kesän jälkeen helposti siltä tunnu.

 

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/502645

 

Sääennusteiden laatiminen on vuorotyötä, ja nyt lauantaina on aamuvuoroni ohi. Rakoileva pilvipeite jo houkutteleekin nauttimaan vapaasta viikonlopun lopusta, mutta ei, vielä hetkiseksi ”sorvin ääreen” ja ei kun blogia ilmoille eli nettipäiväkirja kehiin.

Nykyjournalismin termein aion nyt ”avautua” viiden vuorokauden sään laatimisesta. Ehkä vähän ”tilitänkin” sitä. Tai miten olisi viiden päivän huuma? No, yksi tunnetuimmista sääpalvelutuotteista on jo vanhastaan viiden vuorokauden sää. Miksi juuri viiden, on kaiken järjen mukaan hallinnollinen päätös, jonka lie kuka tehnyt. Ilmatieteellisessä sääpalvelussa tuon pituinen ennuste kuuluu kategoriaan ”keskipitkä sääennuste”.

Tällaisten laskemiseksi erityisesti eurooppalaisia tarpeita ajatellen mutta maailmanlaajuisen säämallin kehittäjäksi ja ylläpitäjäksi on perustettu 1975 Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus, tuttavallisemmin ECMWF eli ”Euroopan keskus” tai ”sentteri”, jos sattuu kuulemaan meteorologien välistä keskustelua. Wikipedian tietojen mukaan ( http://fi.wikipedia.org/wiki/ECMWF ) se aloitti varsinaisen toimintansa 1979 aluksi 17 maan yhteisprojektina, nykyisiä jäsenmaita on 25. Supertietokone sijaitsee Englannin Readingissa. Kiinnostuneet saavat parhaiten lisätietoja ECMWF:n omilta nettisivuilta ( http://www.ecmwf.int/ ). Vastaavanlaisia globaalisia säämalleja on tietojeni mukaan myös USA:lla, Japanilla ja Australialla. Näiden laskentatulokset ovat myös pohjana erilaisille muille, alueellisesti rajatummille säämalleille.

Perinteisesti viiden vuorokauden ennuste esitetään myös sanallisesti sen lisäksi, että mm. internet on nykyään täynnä jos minkälaista sääkäyrää. Näin tekee myös Foreca, ja työ kuuluu meillä aamuvuoroon. Jos tämän ennustetekstin haluaa nähdä, niin sen löytää ainakin MTV3:n teksti-TV:n sivuilta ihan sellaisenaan.  Kuten muissakin sääteksteissä, lyhyyden vaatimus asettaa monenlaisia rajoituksia sille, mitä asioita tuohon tekstiin lopulta valitsee; viidessä vuorokaudessa Suomen kokoisessa maassa tapahtuu säässä usein aika paljon. Ainakin tietyn ”punaisen langan” tulisi välittyä, jos teksti on hyvin laadittu. Kirjallisuudenkin alalaji tämä voisi siis olla: sääennuste on etukäteen kerrottu tarina.

Sää jatkuu meillä matalapainevoittoisena, minkä pitäisi tulla esille myös tekstistä, jonka pari tuntia sitten kirjoitin. Julkaisen sen myös tässä näytteenä viiden vuorokauden sanallisesta ennusteesta. Näin se menee:

”Sunnuntaina maan etelä- ja keskiosassa tuulee koillisesta ja on pilvistä, kuuroittaista sadetta tulee yleisesti. Pohjanmaalla sää vähitellen poutaantuu ja pilvipeite rakoilee. Lapin sää on pääosin heikkotuulinen, enimmäkseen poutainen ja vaihtelevapilvinen, aurinkoisinta on Etelä-Lapissa. Päivälämpötila on etelässä 8…10, maan keskivaiheilla 8…12, Lapissa 6…10 astetta. Yölämpötila on Lapissa enimmäkseen vähän pakkasen puolella.

Maanantaina kolea pohjoiskoillinen ilmavirtaus vallitsee etelästä aina Etelä-Lappiin asti. Varsinkin idässä sadekuurot ovat edelleen yleisiä, kun taas lännessä ja pohjoisessa sää muuttuu poutaiseksi ja selkeämmäksi. Lähinnä Käsivarren Lapissa pilvisyys lisääntyy ja voi sadella vettä. Päivälämpötila jää idässä 5…10 asteeseen mutta on lännessä 10…13 ja Lapissa 6…10 astetta. Yöllä Lapissa on heikkoa pakkasta, mutta myös Pohjanmaalla lämpötila voi laskea nollaan.

Tiistaina ja keskiviikkona Pohjois-Karjalassa voi vielä tulla sadekuuroja, muuten sää muuttuu selkeämmäksi. Keskiviikkona maan etelä- ja länsiosaan leviää kuitenkin lounaasta pilviä ja paikallisia sateita. Päivälämpötilat ovat etelässä ja lännessä n. 10, idässä ja pohjoisessa 6…10, Lapissa enimmäkseen +2…+6 astetta. Yölämpötila riippuu pilvisyydestä ja voi selkeässä säässä laskea etelässäkin lähelle nollaa. Loppuviikolla sää muuttuu Suomessa sateisemmaksi.”

Tässä on tekstin valittuna rakenteena, että sää esitetään kronologisesti yleensä päivä kerrallaan. Toinen tapa olisi esim. puhua vain ennustusjaksosta ja siitä, miten se suhtautuu ajankohdan keskimäärään, kokonaissademääristä ja pitäytyä mainitsemaan vaikka vain jakson sateisin kohta. Tapoja ja tyylejä voi siis olla monia. Joka tapauksessa jonkinlainen keskipitkä sääennuste kannattaa olla hallussa –  jos ei muuta, niin pohjaksi päiväkohtaisille säästä puhumisille tai internet-sääpalvelutuotteille. Sään jatkuvan seurannan merkitystä ei voi yliarvioida. Mutta nyt on kirmaistava jopa aurinkoiseen Helsinkiin. Maan eteläosassa sateistuu vasta yön kuluessa.

 

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/tomitapio/6103164599/sizes/z/in/photostream/

 

 

Syksy on etelässä hyvässä lähtökiidossa, pohjoisessa ruskineen oikeastaan jo täydessä menossa. Lähiajan lämpimin päivä on huomenna sunnuntaina, jolloin myös aurinko paistaa laajalti. Verrattain lämmintä ulkoilusäätä arvostavan siis kannattaa ottaa sununtaista kaikki irti. Iltapäivälämpötilaksi lasketaan etelässä ainakin 3-4, Lapissakin enimmäkseen asteen pari vuodenajan keskiarvon yli olevia lämpötiloja. Mielestäni jopa lähelle 20 astetta saatetaan päästä jossain etelän-lounaan suunnalla. Etelästä meille ulottuvan korkeapaineenselänteen myötä myös tuuli on heikkoa.

Jo heti alkuviikolla sää on sekä sateista että tuulista, ja pitkin viikkoa matalapaineet sateineen peuhaavat Suomessa niin, että jos laskelmia uskoo, torstaina voisi olla etenkin etelässä ja idässä laajemmillakin alueilla ohimenevästi poutaisempaa. Päivälämpötilat laskevat varsinkin etelässä usealla asteella sunnuntaisista. Vasta ensi sunnuntaina (23.9.) alkaisi lämmin eteläinen ilmavirtaus voimistua, näin siis tieteen viimeinen sana tänään. Matalapainevoittoisessa säätyypissä on kuitenkin se hyvä puoli, etteivät yölämpötilat laske niin alas kuin tähän vuodenaikaan korkeapaineissa, joten erilaisista metsänantimista saataneen nauttia vielä pitkään. Hyvät kumisaappaat vain jalkaan märkään maastoon.

Puut alkavat saada näköjään jo etelässäkin syysväritystä – ainakin suurten vaahteroiden ylimmät oksat. Pihlajat muistaakseni punertuvat lähes ensimmäisinä, ja tämäkin näkyy jo joissain kasviyksilöissä. Kuitenkin päällisin puolin, kunhan vain on aurinkoinen ja lämpimähkö päivä, kaikki näyttä vielä jokseenkin kesäiseltä. Katson ikkunasta ulos Etelä-Suomessa. Istuttamassani pirkkalankoivussa on vasta jokunen mutta täysin kellastunut oksa.

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/622215

 

 

Ihanaa olla vielä myöhäisellä lomalla – ja ilmamassassa, joka hätyyttelee alkuviikolla myös Suomea. Käännänpä osat toisin päin: minä kysyn säästä ja tuo toinen vastaa. Ohikulkija – ei, pakotan pysähtymään – siis vastaantulija. Lyhyen vielä läpinäkyvämmän ns. small talkin jälkeen puhe on helppo kääntää sääksi. Siitähän saa puhua kaikkialla.

-Mistä nyt tuulee? (vasta pitkän syvän hiljaisuuden jälkeen) – Ei näköjään mistään. -Jos tuulisi, niin mistä tuuli syntyy? – (lisäyksenä vielä edelliseen )Toivottavasti vielä hetken aikaa etelästä tuulisi. -Mutta sen synty? – Ettäkö mistä tuuli syntyy, niinkö? – Juuri niin. Syntyykö se sitten eri ilmamassojen lämpötilanvaihteluista että ne lähtevät liikkeelle? – Tarvitsetko elämässäsi sääpalvelua? – Yleensä riittää, että katson ikkunasta ulos, millaista siellä on. Harvoin tulee katsotttua erikseen mitään ennusteita. – Kastutko tällä tavalla vasten tahtoasi usein? – En. Ulkona tulee oltua yleensä noin tunti kerrallaan, joten sen kyllä näkee. – Onko säitä, joista pidä tai et pidä? – Ehkä pidän melkein säästä kuin säästä. Helle on suosikki, mutta osaan nauttia myös vesisateesta tai pakkasesta. Pahimpia ovat syksyn sateet ja räntäsade. (pahus, mitenkähän tässä pitää edetä…)

-Jos nyt kuitenkin sataa juuri silloin, kun olet suunnitellut jotain muuta, miten reagoit? – Niin, se riippuu siitä, mitä on suunnitellut, mutta jos ulkona olemista, niin sitten pitää vain varustautua sateeseen. Ja ennemmin sitä jää sisälle kuin kylmää sadetta ottaa niskaansa. (ahaa, selvästi jäyhä kuin suomalainen, ainakaan tunteilla ei pelata)

Mikä on matalapaine? -Voi ei!…  Eikös matalapaine juuri tuo ne sateet? Näin on, suuren osan sateista. – Mutta oliskos käsitystä siitä, miksi juuri matalapaineissa sataa usein? – Ei minkäännäköistä hajua. – Mitä sinulle merkitsee kuurosade tai sadekuuro? –  Lyhytkestoista sadetta. – Entä hajanainen tai yhtenäinen sade? (vierestä kuuluu kikatusta, vastaantulijani ei siis ole yksin) – Outoja termejä. Hajanaisessa tulee kai välillä vettä, välillä ei, yhtenäinen sade voisi ola tasaista sadetta. (kommentti vastaantulijan vierestä: voiko hajanainen sade olla sitä, että sadepisarat lentävät tuulessa eri suuntiin?).

– Onko Forecan täsmäsää tuttu? – On tullut joskus käytyä sivuilla. Kätevää kännykällä. – Miten tulkitset ennusteen, jos klo 15 on pelkkä aurinkosymboli ja klo 21 pilvi ja monta sadetippaa sen alla? – Jos ilmamassat menevät siihen suuntaan kuin on ennustettu, on todennäköistä, että vettä tulee, muttei se kiveen kirjoitettu juttu ole: tilanne saattaa muuttua ennen sitä (hämmästyttävää, mikseivät ne kaikki, jotka niitä katsovat, ole yhtä fiksuja…). -Ihanko varmasti ei esim.  niin, että sade alkaa vasta klo 21? -Ei kai sitä nyt niin tarkkaan pysty ennustamaan, ja esim. kuurot voivat olla hyvinkin paikallisia… (ei ole mahdollista, tämäkö on satunnainen vastaantulija…)

– Mitä tiedät sadetutkasta? – Ei mitään käsitystä. (autan ja näytän Foreca.fi -sivuston sadetutkaa, otsikolla salamatutka http://www.foreca.fi/Finland/Tampere/veneilysaa/salamat  ),…eikös siitä näe suurin piirtein, minne satavat pilvet ovat menossa? – Kyllä vain. Voisitko ajattella joskus käyttäväsi tällaista hyväksi? – Jos jossain työhommissa tarvii tietää.

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/2463442

 

Alkusyksyn aurinko paistaa, läheinen lentokenttä ilmoittaa lämpötilaksi 19 astetta. Siinä on kaksi astetta yli tavanomaisen. Vajaa puolet taivaasta on kumpupilviä, jotka kurkottelevat itään. Sinne ne yölliset sateetkin menivät, tihkua tulee vielä pitkin Itä-Suomea. Navakat länsituulen puuskat suhisuttavat puita ja puskia. Huomenna on maanantai, jolloin tullevat koko kuluneen kesän ilmastotiedot. Taitavat olla sateet pääosassa, mutta kylmää ei sentään ollut.

Nyt alkavan viikon myötä ilmamassa Suomessa muuttuu viileämmäksi, eli hyvä jos tuossa torstain-perjantain maissa päästään maan eteläosassakaan edes 15 asteeseen. Sateitakin riittää, samoin tuulia. Vielä ensi viikonloppu olisi tätä. Mistään ”lopullisesta” sään viilenemisestä ei sääennustusmallin mukaan kuitenkaan olisi kyse, vaan erityisesti seuraavan viikon alussa Suomeen virtaisi vielä kesäisen lämmintä ilmaa. Hyvin alustavaahan tämä tässä vaiheessa on, mutta toivoa antavaa. Tai ainakin oma toiveeni on pitkä ja lämmin syksy. Jokaisesta lämpimästä päivästä kannattaa ottaa vielä kaikki ilo irti; vielä on pakkastenkin ja viiman aika. Äsken kirjoittamani perustuu ns. Euroopan keskuksen globaaliin sääennustemalliin, mutta kun kurkkasin vielä USA:n vastaavaa, sain huomata sen laskevan käytännössä ihan samalla tavalla.