Melkein satunnaisen vastaantulijan sääkoe

Sää merkitsee eri ihmisille hyvinkin eri asioita. Testasin lähes satunnaisen vastaantulijan.Kuva: wfmillar/geograph.

Ihanaa olla vielä myöhäisellä lomalla – ja ilmamassassa, joka hätyyttelee alkuviikolla myös Suomea. Käännänpä osat toisin päin: minä kysyn säästä ja tuo toinen vastaa. Ohikulkija – ei, pakotan pysähtymään – siis vastaantulija. Lyhyen vielä läpinäkyvämmän ns. small talkin jälkeen puhe on helppo kääntää sääksi. Siitähän saa puhua kaikkialla.

-Mistä nyt tuulee? (vasta pitkän syvän hiljaisuuden jälkeen) – Ei näköjään mistään. -Jos tuulisi, niin mistä tuuli syntyy? – (lisäyksenä vielä edelliseen )Toivottavasti vielä hetken aikaa etelästä tuulisi. -Mutta sen synty? – Ettäkö mistä tuuli syntyy, niinkö? – Juuri niin. Syntyykö se sitten eri ilmamassojen lämpötilanvaihteluista että ne lähtevät liikkeelle? – Tarvitsetko elämässäsi sääpalvelua? – Yleensä riittää, että katson ikkunasta ulos, millaista siellä on. Harvoin tulee katsotttua erikseen mitään ennusteita. – Kastutko tällä tavalla vasten tahtoasi usein? – En. Ulkona tulee oltua yleensä noin tunti kerrallaan, joten sen kyllä näkee. – Onko säitä, joista pidä tai et pidä? – Ehkä pidän melkein säästä kuin säästä. Helle on suosikki, mutta osaan nauttia myös vesisateesta tai pakkasesta. Pahimpia ovat syksyn sateet ja räntäsade. (pahus, mitenkähän tässä pitää edetä…)

-Jos nyt kuitenkin sataa juuri silloin, kun olet suunnitellut jotain muuta, miten reagoit? – Niin, se riippuu siitä, mitä on suunnitellut, mutta jos ulkona olemista, niin sitten pitää vain varustautua sateeseen. Ja ennemmin sitä jää sisälle kuin kylmää sadetta ottaa niskaansa. (ahaa, selvästi jäyhä kuin suomalainen, ainakaan tunteilla ei pelata)

Mikä on matalapaine? -Voi ei!…  Eikös matalapaine juuri tuo ne sateet? Näin on, suuren osan sateista. – Mutta oliskos käsitystä siitä, miksi juuri matalapaineissa sataa usein? – Ei minkäännäköistä hajua. – Mitä sinulle merkitsee kuurosade tai sadekuuro? –  Lyhytkestoista sadetta. – Entä hajanainen tai yhtenäinen sade? (vierestä kuuluu kikatusta, vastaantulijani ei siis ole yksin) – Outoja termejä. Hajanaisessa tulee kai välillä vettä, välillä ei, yhtenäinen sade voisi ola tasaista sadetta. (kommentti vastaantulijan vierestä: voiko hajanainen sade olla sitä, että sadepisarat lentävät tuulessa eri suuntiin?).

– Onko Forecan täsmäsää tuttu? – On tullut joskus käytyä sivuilla. Kätevää kännykällä. – Miten tulkitset ennusteen, jos klo 15 on pelkkä aurinkosymboli ja klo 21 pilvi ja monta sadetippaa sen alla? – Jos ilmamassat menevät siihen suuntaan kuin on ennustettu, on todennäköistä, että vettä tulee, muttei se kiveen kirjoitettu juttu ole: tilanne saattaa muuttua ennen sitä (hämmästyttävää, mikseivät ne kaikki, jotka niitä katsovat, ole yhtä fiksuja…). -Ihanko varmasti ei esim.  niin, että sade alkaa vasta klo 21? -Ei kai sitä nyt niin tarkkaan pysty ennustamaan, ja esim. kuurot voivat olla hyvinkin paikallisia… (ei ole mahdollista, tämäkö on satunnainen vastaantulija…)

– Mitä tiedät sadetutkasta? – Ei mitään käsitystä. (autan ja näytän Foreca.fi -sivuston sadetutkaa, otsikolla salamatutka http://www.foreca.fi/Finland/Tampere/veneilysaa/salamat  ),…eikös siitä näe suurin piirtein, minne satavat pilvet ovat menossa? – Kyllä vain. Voisitko ajattella joskus käyttäväsi tällaista hyväksi? – Jos jossain työhommissa tarvii tietää.

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/2463442

 

3 vastausta artikkeliin “Melkein satunnaisen vastaantulijan sääkoe”

  1. Kylläpä sä Juha panet taas halvalla sun tuottaman palvelun loppukäyttäjiä, hurjaa!!

  2. Mistähän mahtaa johtua, että sääennusteet tuntuvat pitävän nykypäivänä hieman huonommin paikkaansa kuin esim. 90-luvulla? Tuntuu, että monesti illalla esitetty ennuste seuraavan päivän säästä ei pidä ollenkaan paikkaansa ja ennusteet kannattaa katsoa vasta saman päivän aamuna. Siltikin, ne voivat heitellä päivän aikana paljonkin.

    Luulisi, että tekniikka olisi kehittynyt ja tuskin meteorologien tietotaitokaan ainakaan huonompaan suuntaan olisi mennyt. Haetaan siis syytä jostain näistä seuraavista:

    1) Ilmasto on muuttunut arvaamattomammaksi
    2) Olen muuttanut eri kaupunkiin erilaiseen ympäristöön, jossa esim. lähellä oleva suuri järvi vaikuttaa siihen miten esim. sadepilvet liikkuvat oman pääni yli. Usein tuntuu, että suuren järven rannalla on aivan eri sää kuin 5 km päässä kaupungin keskustassa
    3) Kaikki on vain mutua ja muistelen vain väärin
    4) Ehkä kaikki kolme yhdessä tai joku aivan muu

    Ehkä Juhalla tai jollain muulla konkarilla on oikein tilastoa etenkin tuohon kolmoskohtaan liittyen?

  3. Kyllä on Juhalle jäänyt paha katkeruus päälle joistakin palautteista. Montahan blogientryä olet jo kirjoittanut aiheesta ”te tyhmät ette tiedä tästä mitään ja valitatte turhasta, ja oli oma syynne että kastuitte”?

    Suosittelisin lähestymistapana hyväksymistä ja relaamista; ei-toivottua palautetta tulee aina tulemaan joten loukkaantumisen ja katkeran piikittelyn sijasta voisit vaan relata ja jättää palautteet omaan arvoonsa.

    Näillä vuodatuksilla joissa yrität päästä tasoihin sinua vastaan rikkoneen kanssa pitkität vain omaa ongelmaasi, sillä voit olla varma että trolli ja haistattelija ei näitä lue tai jos lukee, ei välitä pätkääkään.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.