Author: Juha Föhr

Mitä loppiainen, tämän viikonlopun kirkollinen juhlapäivämme, voisi tarkoittaa sään kannalta? Kukaan ei erikseen haikaile lumetonta loppiaista, jotta viisaat miehet itäisiltä mailta pääsisivät joulutähden alle hangissa kahlaamatta tai valkeata, jotta nämä eivät niin helposti vain tulisikaan sieltä kaukaa. Kannetaan vain suu supussa kuivunut kuusen luuranko roska-auton vietäväksi, jälkeen jää vasta äsken niin uskollisten mutta nyt katkenneiden lehvien ja neulasten vana. Moniin ikkunoihin tosin jäävät moniväriset jouluvalot vilkuttamaan aution tienoon sumupilville. Tällaisessa tilanteessa sään sopii olla huomaamatonta. Lapset tosin kerääntyvät leikkimään lahjaksi saaduilla lasketteluvälineillä pihan vierustan lumikasoille.

Etelässä on ollut viime päivinä suojaa, ja kas, Helsingin tämän illan sateetkin saattavat tulla juuri ja juuri myös vetenä. Tällä on lisämerkitystä sikäli, että heti yön kuluessa tulee eteläänkin aamuksi useita pakkasasteita. Pian on siis liukasta paitsi siellä, missä on suolattu tai hiekoitettu. Moni menee nurin, ellei ole varovainen. Sään yhä vain kylmetessä jää jännitettäväksi, laskevatko tienpintojen lämpötilat myös etelässä -6 asteen alapuolelle. Tietää nimittäin liukkauksia myös paremmilla teillä. Ilman lämpötila voi, jos sää menee tarpeeksi selkeäksi, laskea viikonlopun kuluessa alimmillaan -10…-15 asteeseen – ja puhun siis etelästä, pohjoisessa on ainakin paikoin tätä kylmempää.

Alkuviikolla Suomen yli liikkuu lumisateita itään, lauhemman ilman etureunalla. Maanantaina yleisemin, tiistaiset lumisateet painottuvat etelään. Lounaisrannikolla lämpötila voi kohota jopa lähelle nollaa. Alkuviikon sää on kuitenkin ohimenevä ilmiö, sillä koko lailla kylmä ilma näyttäisi jo heti viikon puolivälissä kaappaavan Suomen sisäänsä. Sen verran tuo ilma sisältää myös liikkuvia lumisateita ja pilviä, joten on ennenaikaista sanoa, meneekö varsinaisiksi paukkupakkasiksi, mutta mitenkään kauas niistä ei välttämättä jäädä.

Mutta juhlat, ainakin pakolliset, loppuvat, ja normaaliruokavalio voi alkaa. Kansanperinteen mukaan se arkiruoka on vaikka kaalia: kun loppiainen lopsahtaa, kaali kuppiin kopsahtaa. Näin minulle opetti äitini kertoessaan vanhasta elämäntavasta ja sanonnoista.

 

Kuvan linkki: http://pixabay.com/de/tanne-tannen-verschneit-tannenwald-3897/

 

Katselin tietokoneiden tuottamia ennustekarttoja viimeksi tänään aamupäivällä töissä, ja laadinpa jonkinlaisen viiden vuorokauden sääennusteenkin. Jo päälle päin kartoista näki, että kovastipa pitää vipinää matalapaineiden ja niiden sateiden kanssa täällä Suomessa. Ja sää on selvästi aiempaa lauhempaa, millä on mieleen lämmittävä vaikutus, vaikka se täällä etelässä tarkoittaakin kuivien talvikelien loppua. Tapa ilmaista asia se on tämäkin, mutta se pitää ajatukset vielä hetken siinä ruususenunessa, että talvi on sentään aika kaunista – ja miten kaikin eri tavoin se nyt menikään.

Viranomainen on jo vähän raiskannut uinuvaa talvitunnelmaa kertomalla, miten tärkeätä on poistaa lumi vaikkapa katoilta, koska suojasää merkitsee lumen muuttumista painavaksi. Jääköön spekuloimatta, mitä tapahtuu runsaslukuisilla hoitamattomilla tienpätkillä, missä lumi, jää, polanne, loska ja vesilätäköt vuorottelevat – tai esiintyvät yhtaikaa. Kengät ainakin kuluvat. Kaikki tämä kulminoituu maan eteläosassa, missä suojasäät ovat jatkossa pohjoista yleisempiä.

Vuodenvaihteen tienoilla Suomessa vaikuttaa jopa neljä eri sadealuetta, siis sellaista selvästi ympäristöstään erottuvaa sadetta. Mahdolliset tihkusateet, osaksi jäätävät, tulevat sitten vielä päälle. Ensimmäinen näistä sateista, etelässäkin varmimmin lumisade, on tätä kirjoittaessani levinnyt jo läntisimpään Suomeen. Yöllä sen saa jo suurin osa maata. Tässä en pui näiden sadealueiden yksityiskohtia muuten, mutta kiinnostavinta voi olla, että sadealueista kolmas, lounaasta leviävä, sateistaa ja tuulistaa aattoiltana ensin maan eteläosan ja sitten yölä vielä maan keskiosankin. Sateen aikataulu voi tästä toki heittää, mutta kalliilla ökyilotulitteilla on tällä tietoa hyvät mahdollisuudet syöksyä etelässä sumupilveen ja vesisateeseen. Sadetakeilla voi olla kysyntäpiikki.

Uudenvuodenpäivänä lounaasta olisi tulossa vielä yksi selvä sade, minkä jälkeen matapainetoiminta rauhoittuisi. Tämä ei tarkoita, että poistuisimme sinänsä laajan matalapaineenalueen vaikutuksesta. Tämä matalapaineenalue vain on erilainen, normaalimpi kuin edeltäjänsä eikä sisällä ainakaan läheskään niin paljoa ja niin kylmää ilmaa.

 

Kuvan linkki: http://pixabay.com/de/feuerwerk-farben-nacht-explosionen-3594/

 

 

Paukkupakkasia on piisannut, ja vielä niitä on ennen kuin vasta sopivasti joulunpyhiin – oikeastaan heti niiden päättymiseen – ajoittuu sään *) lauhtuminen etelässä ja pakkasen heikkeneminen pohjoisempana.  Jopa nollassa ollaan tietokoneen mukaan etelässä torstaina ja perjantaina, minkä jälkeen heti lauantain maissa käytäisiin taas jopa 10 pakkasasteessa, kunnes vielä selvempi sään lauhtuminen lounaasta alkaen aina maan etelä- ja keskiosassa tulisi ajankohtaiseksi sunnuntain 30.12. kuluessa.

Joulunpyhien jälkeiseen lauhtumiseen liittyy lumisateita, jotka vielä hakevat paikkaansa ennustekartoilla. Jopa niin voi käydä, että siinä kaksikin matalapainetta koko lailla peräkanaa kulkisi Suomen eteläpuolitse itään. Tämä voisi kasvattaa varsinkin Etelä-Suomen hankia vielä selvästi. Toinen lauhtuminen on sekin jäämässä vain lyhytaikaiseksi, mitä ainakaan varsinaisiin suojasäihin tulee. Mutta ottaen huomioon, minkä kokoisia matalapaineenalueita Pohjois-Atlantilla olisi vuodenvaihteessa tänne tulossa, en uskoisi ainakaan paukkupakkasten ihan heti palaavan. Mutta mutta: tilastojen mukaanhan vasta helmikuu on se kylmin, joten kaikkea ehtii vielä tänä talvena tapahtua!

Juhlistamme jaloin on siis tänä vuonna jo väistämättä valkoinen, ei niin päättömiä juttuja ilmakehässä tapahdu, että se voisi vaarantua. Ja suurin osa joulua menee vieläpä aika tuhdissa pakkassäässä. Jos lasketaan pois autojen käynnistymättömyys pakkasessa ja alunperin paikoin jäisiksi jääneet tiet, lienee sään kannalta suurin asia paluuliikenne. Sään lauhtuminen kun tietää helposti vähintään kuuran muodostumista ja sitä kautta liukkautta. Pääteillä maaginen raja on tienpinnan lämpötila yli -6 astetta: sen jälkeen maantiesuola toimii taas liukkauden torjujana.

*) Tämän tarkennuksen teen jo heti sunnuntaina: lauhtuminen joulunpyhien osalta on kuivumassa kokonaan kasaan, eli karvahattua vaan syvemmälle myös etelässä!

Koska minulla ei ole enää kirjoitusvuoroa ennen joulua, toivotan kaikille riemukasta joulunaikaa ja kepeitä askeleita tonttupuuhiin!

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/azanialand/2134227814/

 

 

Jo tämän kuun alussa saatoin toivottaa valkeata joulukuuta, ja tarkkaavaisimmat varmaan huomasivat, että veikkasin suursäätilanäppituntuman perusteella jo silloin myös valkeata joulua. Valkeus, olisipa sitä myös muualla kuin maassa ja puussa, on tässä lumimuodossa kylmän talvimatalapaineenalueen tuomaa. Matalapaine vetelee vielä lähipäivät viimeisiään niin, ettei idän kylmää ilma aivan heti pääse maan länsiosaan, missä pakkaslukemat siis pysyvät joten kuten aisoissa, viikon puolivälissä kuitenkin jo noin kymmenessä asteessa. Vähän luntakin vielä satelee, tosin päivä päivältä kohta enää lähinnä etelärannikolla. Toisaalta ns. kevyttä pakkaslunta voi sadella vaikka missä.

Matalapainetta syrjäyttää korkeapaine, joka vahvistuu ja tunkee meitä kohti Pohjois-Venäjältä. Juuri sieltä, mistä päin meidän perinteisten kunnon talvisäiden tulla pitääkin ilman, että joku vetää kehiin ilmastonmuutoksen. Ensi viikonlopulla myös maan länsiosassa tuollaiset 10…15 asteen pakkaset ovat tavallisia. Pilvisyydestä ja tuulestariippuu joska jossain olisi parinkymmenenkin asteen pakkasia. Toisaalta maan pohjoisosaan voisi virrata jo ainakin tietyille alueille lauhempaa ilmaa.

Aikaisintaan tapaninpäivälle näyttäisi nyt ajoittuvan sään lauhtuminen lounaasta päin. Se tietäisi selvästi aimpaa liukkaampaa keliä. Jouluun mentäessä sää on etupäässä pakkasen kiristymistä hiljalleen. Kireän pakkasen talvikelille on ominaista tietty kuivuus, koska on niin kylmää, etteivät maantiesuolat tehoa. Tienpinnalle voi lauhempien tilanteiden jäljiltä jäädä kosteutta, joka sitten on ja pysyy jääkerroksena pitkät ajat, ja jos jääkerroksen päälle satelee vaikka vain hyvin vähän lunta, niin liukastahan se on. Kun suolan teho loppuu, jäljelle jää hiekoitus.

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/1670958

 

 

Talvisen kylmän matalapaineenalueemme loppu näkyy tietokoneen sääkartoilla. Suurin yksittäinen lähiajan muutos liittyy tiistaina kaakosta Suomeen leviävään lumisateeseen. Keskiviikkona siitä on rippeet vielä Lapissa. Tämän lumisateen jälkipuolella pakkanen on selvästi aiempaa heikompaa, tosin tuuli sitten voi tehdä oman purevuutensa, eli ei tämä selvästi talvi suinkaan lopu. Ilmamassan muttuminen on selvintä idässä.

Alkavan viikon loppupuolella meille työntyy sitten jo matalan tilalle idästä korkeapaine. Vaikka niiden maine on kylmä, on tämän korkeapaineen ilma selvästi lauhempaa kuin mitä tämä edeltävä matalapaineenalue sisällään pitää. Lämpötila voi loppuviikolla kohota aika laajoillakin alueilla ajoittain lähelle nollaa. Toisaalta, korkeapainetilanteen pitkittyessä keskitalvella, sää muuttuu vähitellen myös selkeämmäksi, jolloin lämpöä karkaa avaruuteen ja lähelle maanpintaa muodostuu lämpötilainversio: kylmin ilma makaa maan pinnalla ja lauhinta on korkeilla tuntureilla. Meret ovat edelleen avoimia vaikuttaakseen sieltä puhaltavan tuulen avulla etenkin rannikon lämpöoloihin.

Ensi viikonloppuna idän korkeapaineen lasketaan paitsi ulottuvan meille, myös kaivautuvan eteläpuolellemme, kohti Keski-Eurooppaa. Näin mahdollistuu vähitellen aina vain lauhemman ilman virtaaminen lounaasta meille, tosin mitään erityisen lauhaa ei edes sieltä päin voi olla luvassa, ellei siellä ensin lämpene. Korkeapaine lopettaa meillä lumisateet, paitsi mitä nyt meri voi edelleen aiheuttaa lumikuuroja rannikolla, ja kevyen pakkaslumen satelemnen jää toki mahdolliseksi.

Sään ennustamiselle eivät välttämättä koita yhtään helpommat ajat. Vaikka lumipyryjen vahtiminen vähenee, tuottavat lämpötilat edelleen hankaluuksia. Niin, lämpötilat talvisissa kireän pakkasen tai korkeapaineiden tapauksissa. Kun on lipsahdettu esittämään yhden ja 5-10 vuorokauden ennusteita yhtä tarkan näköisesti, on ilmeisesti alettu luulla, että esim. lämpötilaoloja voitaisiin noin vain ennustaa miten tarkasti tahansa. Suurin vaikeus tulee talvisesta pilvisyydestä: pilvet ovat mapallon turkki. Keskitalvella taivaalta tulevan auringonsäteilyn päivittäisvaikutus voidaan unohtaa; voime saada esim. suojasäätä ainoastaan meille kaukaa kulkeutuvien lauhojen ilmamassojen myötä, aurinko ei meille niitä suoraan anna. Ja mitenkäs Lapissa: eihän aurinko edes nouse!

Keskitalven olosuhteissa lämpöa karkaa selkeässä säässä avaruuteen – tekisi mieli sanoa – niin että kohina käy. Ensin jäähtyy maanpinta ja sitten pinnan läheinen ilma. Pilvisyys sen sijaan estää varsin tehokkaasti tämän ns. ulossäteilyn. Lopputuloksena pakkanen on pilvisen sään alueilla usein selvästi heikompaa kuin selkeässä säässä, ja pilvisyys voi muuttua jo lyhyelä matkalla kokonaan toiseksi.

Pilvilauttojen tilanne ei ole mitenkään harvinainen: jos meteorologi kuvamuotoisessa säpalvelutuotteessa yrittää esim. esittää, että huomenna on Kuopiossa selkeää ja Joensuussa pilvistä, ja enustaa sitten vastaavasti 5 astetta pakkasta Joensuuhun ja 15 tai 20 astetta Kuopioon, toteutuu tämä helposti päin vastoin, jolloin on helppoa pitää kumpaakin ennustetta pieleen menneenä, vaikka sanallista ennustetta ymmärtävälle olisi helppoa kertoa, millaisesta säästä tässä nyt on kyse. Eli loppupeleissä vain pilvisyyden oma seuranta vaikka sitten satelittikuvia apuna käyttäen voi antaa vaaditun tarkkuisen ennusteen. Jokaisella pilvellä kun on myös pilven reuna.

 

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/itux/2982601536/sizes/z/in/photostream/

Joulukuu  sai talvimyrskyn myötä valkean alun ainakin maan eteläisimmässä osassa, missä Hankoniemellä mitattiin jopa lähes puolimetrinen hanki. Meri siihen vaikutti, yleisesti ei  noin paljoa satanut. Kaisaniemen sademäärä13 millimetriä vedeksi muutettuna lienee kuvaavin, kun katsoo maastoa ja yrittää miettiä, mikä voisi olla lähes lumettomien aika isojenkin laikkujen ja sitten taas melko korkeidenkin kinosten keskiarvo.  Lumessa siis on omat pikku hankaluutensa, koska se varsinkin uutena tuulisessa säässä kovasti pöllyää ja kasautuu kinoksiin. Nyt ensilumi tuli kovalla tuulella. Maan keskivaiheilla lumipeite on edelleen aika olematonta, mitä nyt maa on laajoilla alueilla valkoisena. Kelikameroista sen parhaiten näkee.

Kun säätä katsoo vaikka viikon verran eteenpäin, ei lumi ainakaan ole sulamassa, sen sijaan lumipeite vahvistuu, tosin eri päivinä eri puolella maata. Talvisessa matalapaineenalueessa tapahtuu kaikenlaista, mm. nyt sunnuntaina erillinen matalapaineen keskus liikkuu suunnilleen Suomenlahden yli kohti koillista, illaksi ja yöksi Itä-Suomeen. Sen lumisateita saadaan ainakin maan etelä- ja itäosassa. Vähintään paikallisia lumisateita suosiva matalapaineenalue vaikuttaa pitkälle alkavaa viikkoa, ja jos tietokoneen ratkaisuun haluaa uskoa, voisi ensi perjantain maissa levitä isompikin pyry Suomeen kaakosta.

Pakkasta riittää, sitä on laajoilla alueilla enimmäkseen 10…15 astetta, mutta jos sää pysyy riittävän pitkään tarpeeksi selkeänä, voi pakkanen tässä ilmamassassa kiristyä helposti ainakin 20 asteeseen. Rannikolla sen sijaan ratkaisee, käykö tuuli maalta vai mereltä. Suhteellisesti lämpimältä avoimelta mereltä tulee paitsi lauhempaa ilmaa, joskus myös meren synnyttämiä lumikuuroja.

Kuukauden nimi kertoo, mitä ehkä eniten odotetaan, ja sen tulisi monien mielestä olla valkoinen. Veikkaan suursäätilanäppituntumani pohjalta jo nyt, että valkoiseksi se maisema jää ainakin sinne asti. Siis valkea joulu tulossa, sitähän pitää oikeastaan ihan maistella jo kahtena sanana suussa. Jostain pitäisi saada hevonen ja reki, jotta körötellä kulkusten soidessa vaikka varhain jouluaamuna kirkkoon. No, muistumia tulee mieleen, mutten olisi varma, jaksaisiko sitä joulun eteen sentään ihan noin paljon. Parempi, että omalla painolla vällyjen alla, vonkka vinkukoon ulkona.

 

Kuvan linkki ja joulukalenteri: http://de.fotopedia.com/items/flickr-68071698