Author: Joanna Rinne

Mediassa ja keskustelupalstoilla käydyssä sääkeskustelussa, kuten muidenkin alojen keskusteluissa, nousee aika ajoin pintaan ”hitti-ilmiöitä”, jotka herättävät erityisen paljon kiinnostusta. Sääkeskustelussa viime vuosina tällaisia ilmiöitä ovat olleet mm. polaaripyörre, erilaiset indeksit ja omega-korkeapaineet.

Yksi näistä ilmiöistä, omega-korkeapaine, näkyy mahdollisuutena ensi viikon sääkartalla Suomen yllä, joten nyt on sopiva aika käydä läpi, mistä oikein on kyse.

Suomi matalapaineiden reitillä

Suomen leveysasteilla ilmavirtaus käy keskimäärin lännestä kohti itää. Keskimääräisessä tilanteessa Suomen eteläpuolelle jäävän keskileveysasteiden ilmamassan ja pohjoispuolisen polaarisen ilmamassan rajavyöhyke kulkee ylitsemme. Liikkuvat matalapaineen keskukset liikkuvat tuota rajavyöhykettä pitkin, joten sää on meillä usein epävakainen ja vaihteleva.

Keskileveysasteiden ja polaarisen ilmamassan välinen rajavyöhyke ei suinkaan käyttäydy hyvin ja pysy kartalla siististi paikallaan, vaan todellisuudessa se mutkittelee kuin käärme. Kartalta katsottuna näyttää välillä siltä, kuin matalapaineiden reittiä työntäisi paikoin eteläpuolelta ja paikoin pohjoispuolelta iso, näkymätön sormi, joka saa reitin pullahtamaan uuteen suuntaan.

Silloin tällöin matalapaineiden reitille pääsee muodostumaan korkeapaine. Korkeapaine on matalapaineille kuin niiden eteen rakennettu este, jonka läpi ne eivät pääse, vaan joka on pakko kiertää. Kuvana tilanne näyttää osapuilleen tältä:

Virtaus ja matalapaineen keskukset pääsevät mustia viivoja pitkin, mutta korkeapaine estää niiden kulkemisen lävitseen.

Tällaista korkeapainetta nimitetään esimerkiksi sulkukorkeapaineeksi, blocking-korkeapaineeksi tai omega-korkeapaineeksi (omegaksi siksi, että matalapaineiden reitin muoto muistuttaa kreikkalaista omega-kirjainta). Tällainen tilanne voi olla yllättävän stabiili, se saattaa pysyä paikallaan jopa pari viikkoa.

Korkeapaine ensi viikolla

Sääkartoilla ensi viikolla omega-korkeapaine näyttää kovasti yrittävän muodostua Fennoskandian ylle. Alkuviikolla sellainen käväisee kääntymässä lyhyesti, mutta viikon puolivälin matalapaine puskee sen pois. Tämän hetken ennusteissa lopullinen läpimurto näkyy ensi viikonloppuna:

Tilanne näyttää lähes koulukirjamaisen tyylikkäältä. Lauantaiaamun ECMWF-mallin ennusteissa korkeapaine on parkkeerannut Fennoskandian ylle ja matalapaineiden reitti kulkee sen molemmin puolin. Mikäli tämä ennuste toteutuu, on luvassa poutainen, laajalti aurinkoinenkin viikonloppu koko maahan!

Valitettavasti tätä ennustetta ensi viikonlopulle ei voi pitää vielä täysin varmana, sillä korkeapaineen muoto ja tarkka sijoitus on vielä vaihdellut jokin verran ennusteissa. Jonkunlaisen muodon korkeapaine varmasti ottaa, mutta jos se jää esimerkiksi liian länteen, matalapaineiden reitti siirtyy Suomen itäpuolelta kulkemaan suoraan ylitsemme ja aurinkoennuste muuttuu sade-ennusteeksi.

Jäämme seuraamaan tilannetta!

 

 

Rauli-myrsky etenee parhaillaan Suomen yli, tätä kirjoittaessani tuuli on voimakkain Pohjanlahden rannikolla, erityisesti Pietarsaaressa. Tilanne elää ja kehittyy yhä.

Siksi on ajankohtaista täsmentää – mistä on paras seurata tulevien tuntien tuulihavaintoja ja -ennustetta?

Vastaus löytyy sivustomme vasemman laidan palkista, pari laatikkoa bloginaaman alapuolelta. Sieltä löytyy sinivihreä otsikko ”veneilysää”. Nimestään huolimatta se on hyvä väline ei vain vesialueiden, vaan myös maa-alueiden tuulitilanteen seuraamiseen.

Klikataanpa tuota veneilysää-otsikkoa ja katsotaan, mitä aukeaa:

Tadaa! Kartta näyttää tuuliennusteen lähipäiville. Koska kartta kulkee veneilysää-nimellä, ensimmäisessä näkymässä tarjolla on tuuliennuste merialueille. Kuten kuvasta näkyy, reipasta tuulta on luvattu tällekin hetkelle.

Entä jos haluaisin tietää, kuinka kovaa rannikolla pahimmillaan voi tuulla? Tässä kuvassa näkyy ennustettu keskituuli, mutta keskituuli tarkoittaa, että puhutaan mitattujen tuulien keskiarvosta, eli mittaustuloksissa on mukana ollut todellisuudessa sekä matalampia että korkeampia lukemia. Keskituuli on 15 m/s riippumatta siitä, onko mitattu 14 ja 16 m/s vai 0 ja 30 m/s!

Tähän löytyy vastaus klikkaamalla kartan yläpuolelta ”puuskat” ja vielä ”riskirajat”.

Johan värit muuttuivat! (Myönnettäköön, muutin draaman takia vielä ajanhetken täksi illaksi puolenpäivän sijaan.) Violetti väri paljastaa nopeasti, että myrskypuuskia on ennustettu Perämerelle ja Suomenlahden itäosaan. Myrskypuuskien riski näkyy tiheästi raidoitetulla alueella, kovan tuulen riski harvemmin raidoitetulla. Näiden alueiden lähellä rannikollakin kannattaa varautua myrskypuuskien tuomiin ongelmiin.

Entä maa-alueet? Suurin osa Suomen pinta-alasta on maata, ei merta. Vieläpä Lappi, joka on nyt täysin piilossa?

Ei hätää! Klikataanpa kartan ”Vaihda alue”-näppäintä ja valitaan sen alta alueeksi Fennoskandia. Kartan yläpuolisesta palkista puolestaan valitaan alueeksi meren sijaan maa. Miltä nyt näyttää?

Heti auttoi! Kartan mukaan kolmelta iltapäivällä myrskypuuskia on odotettavissa maan länsiosassa, kovan tuulen puuskia lähes koko maassa. Tilanteen muuttumista ajan kanssa voi seurata oikean reunan aikapalkilla liikkumalla.

Ylimmästä palkista voi siirtyä seuraamaan vesistöjen tuulihavaintoja, aaltoennustetta ja muita mielenkiintoisia asioita.

Tämän avulla Raulia ja muita tuulia seuraamaan, pysykää ehjinä!

 

Lämmin viikonloppu lähestyy!

Lähestyvä lämpö on herättänyt myös toimittajat kyselemään yksityiskohtia. Yksi yleisesti kysytty asia on ”voiko tätä kutsua jo intiaanikesäksi?”

Intiaanikesä-sana on peräisin Pohjois-Amerikasta ja sitä käytetään, kun syksyn viileiden säiden alettua sää muuttuukin takaisin kesäisen lämpimäksi. Siis takatalven vastakohta.

Elokuu on monille (myös itselleni) tuntunut viileältä sadekuurojen ja ajoittain tuulisen sään takia, Facebookin uutisvirran täyttyminen tuttujen sienikuvista ei yhtään vähennä tunnetta syksyn alkamisesta. Sikäli ei ole ihme, että lämpeneminen tuntuu paluulta kesään syksyn jo alettua.

Mutta miten syksyn alkaminen oikeasti määritellään? Yhteen paikkaan sidottujen ihmisten ”mutu” ei tietenkään vielä riitä tieteelliseksi määritelmäksi.

 

Vuodenajan alkaminen voidaan määritellä useilla eri tavoilla, mediassa ehkäpä yleisimmin käytetty määritelmä on termiset vuodenajat. Perinteisesti termiset vuodenajat on määritelty seuraavasti:

• Kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli 0 Celsiusastetta
• Kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli 10 Celsiusastetta
• Syksy alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi alle 10 Celsiusastetta
• Talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi alle 0 Celsiusastetta

Termiset vuodenajat vaihtuvat eri osissa Suomea eri aikoihin ja niiden vaihtuminen on nähtävissä aina vasta jälkikäteen. Suomessa lämpötilat eivät etene suoraviivaisesti päivien edetessä, vaan heittelehtivät vuoristoradan lailla erilaisten ilmamassojen ja säätyyppien ylittäessä maatamme. Vuodenaikojen vaihdokset todetaan virallisesti Ilmatieteen laitoksella edellisten viikkojen ja kuukausien lasketun lämpösumman perusteella.

Siksi niinkin yksinkertaisiin kysymyksiin kuin ”onko syksy jo alkanut” tai ”milloin syksy alkaa” on hankala vastata, virallisesti voidaan sanoa syksyn alkaneen vasta sen ollessa jo pitkällä!

Mukavaa viikonloppua kesäisessä säässä!

 

Heippa!

Viime viikkojen sää on ainakin itselleni tuntunut tipahdukselta suoraan syksyyn – viileitä päivälämpötiloja ja kuurosateita päivittäin.

Ensi viikon sääkartoilla on näkyvissä ainakin lämpenemisen mahdollisuus, yläilmakehän laaja matalapaineen alue yllämme hellittää otettaan ja kaakosta saattaa päästä meille lämpimämmän ilman aalto. Mikäli tämä ennuste toteutuu, ei kyse ole sentään ihan seksivaumegahelteistä (iltapäivälehtihenkistä sanamuotoa lainatakseni), vaan loppuviikolla lämpötila nousee yleisesti 20-24 Celsiusasteen paikkeille.

Katsotaanpas vielä Euroopan ensi viikon sääennustetta kuvina:

Viime päivät Suomen yllä palloillut matalan keskus sateineen heikkenee aluksi, mutta saa uusia voimia yhdistyessään Kaspianmeren itäpuolelta purskahtavan ilmavirtauksen etureunaan. Tiistai on siis tuulinen, sateinen ja viileä.

Keskiviikkona ja torstaina lämpimän ilmavirtauksen vaikutus näkyy jo karttaväreissä, oranssi saa tummempia sävyjä. Tämän hetken ennusteissa sää ei täysin poutaannu, vaan kuuroherkkä sää jatkuu edelleen. Silti sateiden välissä lämpötila nousee etenkin viikonloppua lähestyessä yli 20 asteen, mikä ainakin itselleni on tervetullutta vaihtelua, edessä on kuitenkin taas kolme viileämpää vuodenaikaa.

Ennuste on pysynyt tämänkaltaisena jo useamman peräkkäisen malliajon, jäämme seuraamaan tilanteen kehittymistä jännityksellä!

Tällä viikolla monissa kunnissa pienet ja vähän suuremmat reput lähtevät taas liikkeelle. Minkälaista säätä repuille on tiedossa?

Tuleva viikko ei tuo suuria yllätyksiä, epävakainen sää jatkuu.

Maanantai on viikon päivistä poutaisin, mutta lounaistuuli alkaa vähitellen voimistua. Voimakkaimmillaan tuuli on tiistaina, sitten pahin alkaa olla ohi.  Tiistaista alkaen sadekuurot yleistyvät jälleen, kuurosateita on odotettavissa runsaimmin iltapäivisin maan länsi- ja pohjoisosassa.

Keskiviikosta perjantaihin sää jatkuu hyvin samanlaisena. Suomen mittakaavassa täysin poutaista päivää ei ole, mutta sateet on ripoteltu joka päiväksi hieman eri osiin maatamme. Kannattaa siis varautua antamaan repunkäyttäjille sateenvarjot ja kumisaappaat mukaan!

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Suomen aktiivisin kesälomakausi on alkanut, joten heinäkuun sää kiinnostaa useita. Paikallissääennusteet ulottuvat aina maksimissaan vain parin viikon päähän, ja niiden luotettavuus heikkenee Suomen oloissa selvästi jo muutamannen päivän kohdalla, joten tänään luodaan katsaus kuukauden pitkän ajan ennusteeseen.

Yksi merkittävimmistä säämallituottajista, ECMWF (European Centre for Medium-Range Forecasts), tekee ”normaalien” ennusteiden lisäksi kuukauden ja vuoden pituisia pitkiä ennusteita.

Pitkät ennusteet eroavat lyhyistä siinä, että niissä ei lainkaan pyritä ennustamaan säätä tietylle ajanhetkelle tietyssä paikassa, vaan niissä pyritään arvioimaan sitä, millä todennäkösyydellä esim. lämpötila, sade ja ilmanpaine ovat laajalla alueella ajankohdan keskiarvoa suurempia tai pienempiä jollakin ajanjaksolla.

Kuukauden mittaisissa ennusteissa arviot annetaan viikkokohtaisesti: maanosakohtaiset kartat näyttävät sinisinä tai punaisina läntteinä ne alueet, joissa tietyllä viikolla arvioidaan esim. sadetta tulevan keskimääräistä enemmän tai vähemmän. Vuoden ennusteet toimivat samalla periaatteella, mutta pidemmällä ajanjaksolla: niissä jakson pituus on peräti kolme kuukautta.

Pitkät ennusteet ovat parhaimmillaan tropiikissa, mutta etenkin kuukauden mittaiset ennusteet ovat varsin hyviä täälläkin antamaan viitettä siitä, mitä tuleman pitää. Puran tässä lyhyesti auki sitä, mitä ennusteet tarjoavat heinäkuulle. Tekijänoikeussyistä kuvia ei saa näyttää blogissa sellaisenaan, joten ennusteiden olennainen sisältö tulee tekstimuodossa.

Kirjoittamista ja lukemista helpottaakseni jaan ennusteajanjakson viikot neljäksi seuraavasti:

Viikko 1: 3-10.7. Viikko 2: 11-17.7. Viikko 3: 18-24.7. Viikko 4: 25-31.7.

Sade

Viikko 1 on Suomessa sateinen. Se näkyy lyhyenkin ajan ennusteissa; sää on epävakainen ja Suomen yli pyyhkii sadealue toisensa jälkeen. Väliin mahtuu onneksi toki aurinkoistakin säätä. Viikko 2 on myös hieman keskimääräistä sateisempi, viikoilla 3 ja 4 lähestytään keskiarvoa. (Tämä käytös on tyypillistä pitkille ennusteille, loppupäässä ennuste aina ”tasoittuu” ja suuria eroja normaaliin nähden ei enää nähdä)

Yhdistettynä ilmapaine-ennusteeseen sade-ennuste näyttää siltä, että alkujakson ajan matalapaineiden reitti pyyhkii suoraan Suomen yli ja sää on epävakainen. Viikkojen 3 ja 4 ennusteiden mukaan pidempiaikainen korkeapaine ei ole täysin poissuljettu, jos ei täysin varmakaan vaihtoehto.

Lämpötila

Viikko 1 on maan länsiosassa keskimääräistä viileämpi, seuraavat kolme viikkoa ollaan lähellä lämpötilan keskiarvoa. Tämän mukaan seuraavien viikkojen sää ei ainakaan sisältäisi massiivisia helleaaltoja, vaan pahimpien sateiden jälkeen parinkympin ympärillä pyöriviä lämpötiloja.

___________

Pitkän ajan ennusteista ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä päätelmiä. Esimerkiksi vaaleanpunainen Suomi lämpötilakartalla ei automaattisesti tarkoita sitä, että on tulossa suuri helleaalto. Se voi tarkoittaa esimerkiksi joko sitä, että joka päivä on asteen verran keskiarvoa lämpimämpää tai sitä, että yksi päivä viikosta on hirmuisen kuuma ja loput normaalia viileämpää! Ennuste ei millään tavoin ota kantaa siihen, tapahtuuko poikkeama keskiarvosta kertarysäyksellä vai hiljaa hissutellen.

Jään itse tämän päivän jälkeen kesälomalle, mutta saatan kirjoitella tänne lomallakin, ihan viimeistään taas kuukauden päästä. Tämä teksti jäi kuvaa vaille, joten keksitäänpäs loppuun vielä jotakin heinäkuuhun sopivaa:

Hyvää heinäkuuta kaikille!