Aleksi Jokela – Sivu 2

Juhannusviikonlopun sääennuste

Kirjoittaja Aleksi Jokela 17.6.201518.6.2015

Sää lämpenee usealla asteella loppuviikon aikana, mutta juhannussäästä on tulossa melko vaihteleva. Välillä paistaa aurinko, välillä voi niskaan tulla taas reipaskin sade- tai ukkoskuuro, rakeetkin ovat mahdollisia. Ukkoskuurot painottuvat viikonloppuna maan etelä- ja keskiosaan.

Suomen lounaispuolelle on jäämässä juhannuksen ajaksi matalapaine joka heikkenee hitaasti viikonlopun aikana. Kovia tuulia tämä matalapaine ei aiheuttane, mutta sadekuuroja sekä ukkosia sen sijaan esiintyy melko yleisesti. Kuurot elävät päivällä, mutta yöaikaan on poutaisempaa.

Juhannusaatto

Perjantai alkaa maan etelä- ja keskiosassa melko pilvisenä ja paikoin sateisena, iltapäivällä pilvisyys hieman vähenee eli auringostakin voidaan nauttia ainakin hetkittäin, mutta sadekuuroja tulee silti monin paikoin ukkosineen. Pohjoisessakin kuurottelee paikoin, mutta ukkoset eivät ole niin todennäköisiä. Lämpötila kohoaa päivällä 13-18 asteen välille, Kainuun seudulla sekä Pohjois-Lapissa voi olla hieman viileämpää. Illan aikana sadekuurot hiipuvat ja lämpötila laskee maan etelä- ja keskiosassa 10 asteen vaiheille ja paikoin voi esiintyä sumua. Pohjoisessa yö on kylmempi, Lapissa lämpötila voi tipahtaa paikoin nollaan.

Juhannuspäivä

Lauantainakin pilvisyys on vaihtelevaa, mutta aamu on vielä melko poutainen. Päivän aikana sade- ja ukkoskuurot jälleen yleistyvät etenkin Etelä-Suomessa sekä Pohjanmaalla, sadekuuroja ei esiinny niin yleisesti koko maan osalta kuin perjantaina. Etelä-Suomessa sateisinta lienee lounaassa. Lapissa on pääosin poutaa. Lauantaina on myös ehkä aavistuksen verran lämpimämpää – auringon paistaessa lämpötila voi kohota 20 asteeseen. Päivän ylimmät lämpötilat ovat koko maassa pääosin 16 ja 21 asteen välillä. Paras mahdollisuus yli 20 asteen lämpötiloille lienee maan etelä- ja keskiosassa kaakkoispainotteisesti. Pohjois-Lapissa päivälämpötila voi jäädä alle 15 asteeseen. Illalla kuurot menevät jälleen nukkumaan ja lämpötila tipahtaa yöllä suurimmassa osassa maata noin 10 asteeseen.

2. Juhannuspäivä

Sunnuntaista on tulossa juhannusviikonlopun lämpimin päivä. Maan etelä- ja keskiosassa päivän ylin lämpötila kohoaa monin paikoin 20 asteen vaiheille tai sen yläpuolelle – idässä jopa 23 asteen lukemat ovat mahdollisia. Pohjoisessakin on 15-20 astetta. Täysin aurinkoista tuskin on sunnuntainakaan missään ja sateitakin tulee paikoin, suurimman riskin ollessa lännessä, myös maan keskiosassa ja Lapissa tulee kuuroja paikoin.

Viikonlopun sateet ja ukkosriski ovat viime päivinä hakeneet paikkaansa sekä voimakkuuttansa ja etenkin sunnuntain sade-ennuste voi vielä muuttua.

Epävakaisesta ennusteesta huolimatta iloista juhannusta kaikille!

Ennustetta päivitetty 18.6. klo 17

Maapallon pilvisyys

Kirjoittaja Aleksi Jokela 3.6.20153.6.2015

Maapallon pinnasta on pilvien peitossa arviolta jopa 2/3. Erityisesti valtameret ovat hyvin pilvisiä. Merten yllä ainoastaan 10 prosentin alueella on tietyllä hetkellä täysin selkeää. Maa-alueilla sen sijaan noin 30 prosenttia taivaasta on pilvetöntä tiettynä ajanhetkenä.

Aqua-satelliitin MODIS-mittausten perusteella luotu karttakuva näyttää missä maapallolla on keskimäärin pilvisintä ja selkeintä. Satelliitin päivittäinen mittausdata perustuu 13 vuoden mittauksiin.

Maapallolla on kolme laajaa aluetta, joissa taivas on todennäköisimmin pilvinen: kapea nauha päiväntasaajan lähettyvillä ja kaksi laajempaa aluetta keskileveysasteilla.

Maapallon keskimääräinen piövisyys aikavälillä heinäkuu 2002 - huhtukuu 2015. Mitä vaaleampi on väritys, sen pilvisempää alueella on keskimäärin ja sinisempi on alueen väri, sitä selkeämpää alueella on keskimäärin. — Maapallon keskimääräinen pilvisyys aikavälillä heinäkuu 2002 – huhtikuu 2015. Mitä vaaleampi on väritys, sen pilvisempää alueella on ja mitä sinisempi on alueen väri, sitä selkeämpää alueella on keskimäärin.

Päiväntasaajan alueella oleva pilvisyys on seurausta ilmakehän kiertoliikkeen Hadley-soluista, joiden alueella kylmä ilma laskeutuu lähellä 30 asteen leveyspiirejä päiväntasaajan pohjois- ja eteläpuolella ja kohoaa takaisin päiväntasaajan lähettyville palatessaan ja lämmettyään ylöspäin. Kun tämä lämmennyt kostea ilma alkaa kohota ympäröivää ilmaa kevyempänä ylöspäin, se samalla jäähtyy ja kykenee sisältämään entistä vähemmän kosteutta. Tästä syystä näkymätön vesihöyry alkaa tiivistyä pilviksi. Tämän kyseisen vyöhyke tunnetaan nimellä ITCZ, eli Inter Tropical Convergence Zone, suomeksi Intertroopinen konvergenssivyöhyke.

Pilviä tapaa myös muodostua keskileveysasteilla 60 astetta päiväntasaajasta pohjoiseen ja etelään. Suomi kuuluu tälle alueelle, jossa ilmakehän keskileveysasteiden ja polaarialueen kiertoliikkeen Ferrel-solut kohtaavat ja saavat ilman kohoamaan ylöspäin. Tällä alueella tapahtuu paljon matalapaineiden muodostumista.

Laskevan ilmavirtauksen alueella on taas usein pilvetöntä, sillä laskeutuessaan ilma lämpenee ja kykenee sisältämään enemmän kosteutta. Tällainen alue sijaitsee 15-30 astetta päiväntasaajalta etelään ja pohjoiseen. Esimerkiksi Saharan aavikko sijoittuu tälle leveyspiirille.

Merivirrat ovat myös yksi syy, jonka vuoksi jotkut alueet ovat pilvisempiä kuin toiset. Esimerkiksi Etelä-Amerikan, Afrikan ja Pohjois-Amerikan länsipuolella maapallon pyörimisliikkeestä johtuen meren pintakerros ajautuu pois rannikolta päin, jolloin kylmempää vettä kumpuaa syvemmältä ja viilentää ilmaa merenpinnan yläpuolella: kostea ilma jäähtyy ja vesihöyry tiivistyy pilviksi.

Myös maan pinnanmuodot vaikuttavat pilvisyyteen etenkin vuoristoisilla alueilla, jotka pakottavat ilman kohoamaan ylöspäin ja jäähtymään. Tyypillisesti pilvet satavat kosteuden alas ennen vuoren toiselle puolelle siirtymistään (tunnetaan meillä Föhn-ilmiönä).

Tulee pitää mielessä että kyseinen kuva kuvaa vain keskimääräistä pilvisyyttä koko mittausajalta. Eri vuodenaikoina pilvisyysjakauma voi olla hyvinkin erilainen.

Kuva: NASA Earth Observatory

Kesä pitenee tulevaisuudessa 1-2 kuukaudella

Kirjoittaja Aleksi Jokela 20.5.201520.5.2015

Puut alkavat vihertää ja kesä on hiljalleen alkamassa maan eteläosasta alkaen. Suomen kesä on lyhyt ja siitä pitää ottaa kaikki ilo irti, tulevaisuudessa kesästä voidaan herkutella kuitenkin paljon pidempään sillä se voi pidentyä jopa kahdella kuukaudella!

Ilmasto lämpenee ja sen myötä myös kesä kestää pidempään, kesä alkaa aiemmin ja päättyy myöhemmin. Vastaavasti talvi lyhenee huomattavasti, tai jää välistä ainakin etelässä välillä kokonaan. Viimeisen 10 vuoden aikanahan on jo ollut kaksi talvea, joina talven virallinen määritelmä ei ole kaikkialla kunnolla täyttynyt.

Tyypillisesti terminen kesä alkaa maan eteläosassa toukokuun loppupuolella ja päättyy syyskuun lopussa. Tänä aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee pysyvästi +10 asteen yläpuolella. Pohjoisessa terminen kesä alkaa vasta kesäkuun puolella ja päättyy jo elokuun lopussa. Etelässä kesä kestää siis noin 4 kk ja pohjoisessa 2-3 kk.

Suomessa talvikuukausien lämpötilat nousevat ilmastoskenaarioiden mukaan huomattavasti enemmän, jopa kaksi kertaa enemmän kuin kesäkuukausien lämpötilat. Kesäkuukaudetkin lämmennevät kuitenkin useilla asteilla riippuen kuinka pessimististä tai optimistista skenaariota katsotaan. Seuraavaksi vertaan kahden eri skenaarion ennustamia kesän pituuksia Suomessa. Toisessa skenaariossa (B1) kasvihuonepäästöt ovat vähäisiä ja toisessa (A2) runsaita.

Violanpuisto alkaa vihertää Helsingin Hermannissa 19.5.2015. Vuonna 2080 puisto saattaa näyttää tältä jo ennen vappua.

Suomen kesät vuonna 2050

Vähäpäästöisen B1-skenaarion mukaan kesäkuukausien lämpötilat nousevat vuoteen 2050 mennessä noin 1,5 asteella (talvikuukaudet n. 3 asteella), pessimistisen runsaspäästöisen A2-skenaarion mukaan n. 2 asteella (talvikuukaudet n. 4 asteella)

Pelkästään tämä 1,5 asteen nousu keskilämpötiloissa tarkoittaa sitä, että etelässä keskilämpötila nousee 10 asteen yläpuolelle jo toukokuun alkupuolella ja kesä vaihtuu syksyyn syys-lokakuun vaihteessa (pituus lähes 5 kk). Pohjoisessa kesä alkaisi toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa ja päättyisi elo-syyskuun vaihteessa (pituus n. 3 kk). A2-skenaarion tapauksessa kesä alkaisi ja päättyisi suunnilleen yhtä viikkoa aikaisemmin ja myöhemmin. Kesät pitenevät siis 40 vuoden kuluessa jo noin kuukaudella!

Suomen kesät vuonna 2080

Harva meistä elää vielä tällöin, mutta jälkeläisemme joutuvat tottumaan entistä kuumempiin ja pidempiin kesiin, jotka vastaavat ilmastoltaan esimerkiksi maan eteläosassa jo eteläisen Keski-Euroopan – esim. Ranskan, Unkarin tai Itävallan kesiä.

Vähäpäästöisen B1-skenaarion mukaan kesäkuukausien lämpötilat nousevat reilulla 2 asteella (talvikuukaudet 4-5 asteella), A2-skenaarion mukaan reilulla 3 asteella (talvikuukaudet 7-8 asteella)

Kuukausien keskilämpötila Helsingissä nykyisessä ilmastossa, sekä B1 ja A2-skenaarion mukaisessa ilmastossa vuonna 2080. — Kuukausien keskilämpötilat Helsingissä nykyisessä ilmastossa, sekä B1 ja A2-skenaarion mukaisessa ilmastossa vuonna 2080.

Tämä 2-3 asteen nousu kesäkuukausien lämpötiloissa tarkoittaisi sitä, että kesän pituus olisi etelässä n. 5,5 kk. Kesä alkaisi jo huhti-toukokuun vaihteessa ja päättyisi vasta lokakuussa. Pohjoisessa kesä kestäisi yhtä kauan kuin tällä hetkellä eteläisimmässä Suomessa eli n. 4 kk. Kesä alkaisi toukokuussa ja päättyisi syyskuussa. Kesä saattaa kestää siis vuosisadan loppupuolella 1,5-2 kuukautta nykyisiä kesiä pidempään.

Oletko iloinen pitenevistä kesistä? Mikä olisi sopiva pituus kesälle?

Valkeaa vappua!

Kirjoittaja Aleksi Jokela 28.4.201529.4.2015

Vappu osuu siitä mielenkiintoiseen ajankohtaan, että käytännössä mikä tahansa vuodenaika ja sääilmiö on mahdollinen, lumimyrskystä lähes helteisiin ja rajuihin ukkosiin.

Vapun sää on siis hyvin mielenkiintoinen myös meteorologeille, mistä ehkä kertoo myös se, että joka vuosi järjestetään meteorologian opiskelijoiden keskuudessa perinteinen vappusääveikkaus, jännimmistä ja erikoisimmista ilmiöistä saa eniten pisteitä! Veikkaus suoritetaan yleensä viimeistään viikkoa ennen vappua, eli ennen sitä ei kannata edes meteorologeilta kysyä mitään vapun säästä ;)

Tänä vuonna vappuaatto välttää täpärästi varsin jännittävän säätapahtuman, lumimyräkän, joka tuo osaan maata lunta jopa kymmeniä senttejä! Helleilmamassakin jää Venäjän puoelle, mutta ei jäänyt kauaksi sekään vaihtoehto!

Etelästä on nousemassa voimistuva matalapaine runsaine sateineen keskiviikkoyön aikana maan eteläosaan. Sateet leviävät kohti pohjoista keskiviikon kuluessa ja ennättävät loppuiltaan mennessä Oulun korkeudelle saakka. Samalla sade muuttuu lumisemmaksi maan Keski-Suomessa ja siitä Pohjois-Savon kautta Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen ulottuvalla alueella, jossa lumikertymätkin ovat suurimpia. Eli tällä alueella tulee laajalti 10-25 cm lunta vappuaaton päivään mennessä. Suurimmat kertymät osuvat ennusteissa Pohjois-Savoon sekä Kainuuseen. Sateiden yhteydessä myös tuuli voimistuu yöllä idässä puuskissa myrskyisiin lukemiin, jopa yli 20 m/s. Tykkylumen ja tuulen aiheuttamia sähkökatkoja on siis odotettavissa. Ja märät loskakelit vappuaatoksi!

vappuennuste_1 — Vappuaaton 30.4.2015 ja -päivän 1.5.2015 ennuste klo 15. Vappuaaton kuvassa rajattu mustalla käyrällä alue, jossa lunta kertynee maahan asti.

Vappuaatoksi sateet väistyvät kuitenkin itään ja tuuli heikkenee ja aattoillasta on tulossa laajalti poutainen, ja päivä on monin paikoin myös aurinkoinen, lähinnä lännessä on pieni sadekuurojen mahdollisuus. Lämpötila on aattona etelässä ja lännessä 10 asteen vaiheilla tai sen yläpuolella, idässä ja pohjoisessa 0 ja +8 asteen välillä, viileintä on itärajalla ja Pohjois-Lapissa. Lämpötilojen osalta ollaan melko lähellä tavanomaisia lukuja vuodenaikaan nähden.

Aattoillan jälkeisenä yönä pakkasta on laajalti idässä ja pohjoisessa, etelässä ja lännessä pysytellään plussan puolella

Vappupäivänä pilvisyys lisääntyy koko maassa ja tuuli hieman voimistuu, suurin riski kastumiselle on maan länsiosassa sekä Lapissa, joiden yllä mutkittelee rintama etelä-pohjoissuuntaisesti ja sadekuuroja tulee paikoin etenkin iltapäivällä sekä illalla, Lapissa räntänä ja lumenakin tuleva sade voi olla hieman jatkuvampaa. Ihan täysin tukossa taivas ei yleisesti kuitenkaan ole, vaan ajoittain aurinko voi näyttäytyä pilvien takaa. Lämpötila kohoaa päivällä maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjanmaan rannikkoseudulla Ouluun asti +10 ja +15 asteen välille. Kainuussa ja Lapissa lämpötila on 0…+7 astetta.

Millainen on mieleenpainuvin vappusääsi? Itse ainakin muistan, kun jokunen vuosi sitten Helsingissä sateli vappupäivänä hieman lunta!

Ennustekartat: MTV (Pekka Pouta)

Revontulet ennustavat lauhoja talvia

Kirjoittaja Aleksi Jokela 8.4.201515.4.2015

Tuoreen Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan aurinkotuulella on osavaikutus Suomen lämpimiin talviin, sillä auringon aktiivisuudesta riippuva aurinkotuuli näyttää vaikuttavan Pohjois-Atlantin suursäätilaan ja saa osaltaan keskimääräistä lämpimämpiä talvia pohjoiseen Eurooppaan ja kylmempiä talvia Grönlantiin sekä Pohjois-Amerikan koillisosaan.

Ilmiö syntyy kun stratosfääri kylmenee tuulen vaikutuksesta, joka synnyttää positiivisen NAO-vaiheen, eli kiihdyttää länsituulia pohjoisella pallonpuoliskolla, jolloin meille kulkeutuu talvisin lauhaa ilmaa Atlantilta.

Ilmiö syntyy auringon aktiivisuuden hiipumisvaiheessa kiihtyvästä aurinkotuulesta, tuuli koostuu siis enemmän energiaa sisältävistä hiukkasista. Maan magneettikenttään törmätessään tuuli kiihdyttää magnetosfäärin hiukkasia, jotka pääsevät tunkeutumaan alemmas ilmakehään ainoastaan napa-alueiden lähistöllä. Törmätessään ilmakehän molekyyleihin, hiukkaset synnyttävät typen ja vedyn oksideja, jotka syövät otsonia. Normaalisti auringon säteily hajottaa näitä yhdisteitä, mutta talvisaikaan auringon säteilyä on niin vähän, että yhdisteet säilyvät ilmakehässä pidempään ja tuhoavat stratosfäärin otsonia, jolloin stratosfääri pääsee kylmenemään.

Kun stratosfääri kylmenee, se voimistaa pohjoisnapaa kiertävää napapyörrettä, eli kiihdyttää napa-aluetta normaalistikin kiertävää länsituulta, joka taas estää kylmien ilmamassojen valumisen napa-alueelta kohti etelää, ja tuo meille lauhaa ilmaa ja matalapaineita Atlantilta.

Auringon aktiivisuus vaihtelee n. 11 vuoden jaksoissa ja esimerkiksi revontulien määrä on huipussaan silloin, kun aurinko on aktiivisimmillaan. Tutkimuksen mukaan lauhat talvet yleistyvät kun tämä aktiivisuus alkaa jälleen hiipua. Hienot revontulivuodet siis ennustavat lauhoja talvia lähivuosina. Tällä hetkellä auringon aktiivisuus on juuri alkanut vähentyä, joten edessä voi olla lisää lauhoja talvia lähivuosina.

Kun taas auringon aktiivisuus on minimissään, eli n. 11 vuoden kuluttua maksimista, jolloin hiukkasia kulkeutuu maahan vähän ja revontulet loistavat poissaolollaan, ovat talvet meillä todennäköisemmin kylmiä ja lumisia, kuten vuosina 2009-2010. Kylmiä talvia koetaan meillä silloin, kun napapyörre on heikko ja alkaa mutkitella pohjois-eteläsuunnassa, niin että kylmää arktista ilmaa pääsee valumaan tavallista etelämmäs.

Auringon aktiivisuus ei siis suoraan vaikuta lämpötiloihin, vaan ilmakehä reagoi aurinkotuuleen, jolloin lämpö jakautuu maapallon pinnalla eri tavalla auringon aktiivisuuden mukaan. Toisaalla on kylmempää, kun toisaalla on lämpimämpää.

Oulun yliopiston tiedote tutkimuksesta

Kuva: Heikki Nurmi

Sääelokuvat

Kirjoittaja Aleksi Jokela 18.3.201518.3.2015

Sää kiinnostaa aina, sillä se vaikuttaa elämäämme pakostikin jollain tavalla, vähintään siten, että joudumme miettimään mitä laitamme päälle kun astumme ovesta ulos. Pahimmassa tapauksessa sää voi olla tappava, kuten trooppisilla merillä riehuvat hirmumyrskyt.

Sää näkyy myös mediassa entistä enemmän, on huomattu että sillä voi tehdä rahaa. Rajut myrskyt ovat klikkihitti ja varmaa viihdettä – oli se sitten faktaa tai fiktiota. Sää näyttelee pääosaa siis myös lukemattomissa elokuvissa, jo elokuvien alkuajoista lähtien. Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat katastrofit kiinnostavat, koska ne ovat arkipäivää myös tosielämässä. Ai näinkin meille voi käydä? Monissa sääkatastrofielokuvissa on kuitenkin melko epärealistisia, jopa huvittavia piirteitä. Monet tapahtumat olisivat käytännössä tieteellisesti mahdottomia tai äärimmäisen epätodennäköisiä, mutta pitäähän sitä viihdettä repiä jostakin vaikka väkisin. Ehkä paras combo syntyykin siitä, kun faktaan heitetään sisään myös vähän fiktiota.

Listaan tässä omia suosikkejani ja sääaiheisia elokuvia joita muistan vuosien varrelta.

The Day After Tomorrow (2004)

Ehkä mieleen painunein näkemäni säähän liittyvä elokuva kertoo koko maapallon sääjärjestelmän sekoittavista valtavista mannerten kokoisista matalapaineista. Matalapaineet muodostuvat merivirojen pysähtyessä ja tuovat jääkauden maanpinnalle imaistessaan jäätävän kylmän ilman hetkessä avaruudesta maan pinnalle. Kovinkaan todennäköiseltä ja tieteellisesti mahdolliselta tällainen skenaario ei kuitenkaan vaikuta, joka on miinusta.

2012 (2009)

Mayojen ennustamaan maailmanloppuun pureutuvassa elokuvassa intialainen fyysikko huomaa auringon roihupurkausten aiheuttavan mikroaaltosäteilyn kaltaista säteilyä maapallon keskuksessa. Säteily kuumentaa maapallon sisusta ja aiheuttaa maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia, tsunameja, ukkosmyrskyjä, kuivuutta, tulvia sekä nälänhätää. Elokuvassa on vaikuttavat erikoistehosteet, mutta se on lytätty epätieteellisyyden vuoksi – ajatus auringonpurkausten mikrosäteilyn vaikutuksesta maapallon ytimeen ja sitä kautta mannerlaattojen liikkeeseen on tieteellisesti mahdoton tapahtumaketju.

In To The Storm (2014)

Vaikuttava elokuva myrskynmetsästäjistä, jotka jahtaavat tornadoja Yhdysvaltain keskilännessä ja saavat hieman enemmän mitä toivoivat. Sääilmiöt ja efektit ovat positiivisena yllätyksenä meteorologisesti varsin todenmukaisia ja aidontuntuisia. Aluksi olin huvittunut tulitornadosta, mutta ilmeisesti sellaisetkin ovat mahdollisia. Vaikkakin kyse on tosielämässä lähinnä pölypyörteen kaltaisesta tapahtumasta, jossa pyörre syntyy tulipalon keskellä selkeällä säällä eikä pyörre yhdisty pilveen, kyseessä ei siis tässä tapauksessa ole tornado.

The Colony (2013)

Kauhuelokuva, jossa ilmaston lämpenemistä hillitsevien laitteet menevät epäkuntoon ja aiheuttavat jääkauden, jolta selvinneet ihmisjoukot yrittävät selvitä bunkkereissa, melko huonolla menestyksellä.

Säämies – The Weatherman (2005)

Draama-komedia kuuluisasta mutta arvostuksen puutteessa elävästä TV-meteorologista, joka kamppailee perheongelmien kanssa ja yrittää saada pirstaleiseen elämäänsä järjestystä.

Päiväni murmelina (1993)

Komedia meteorologista, joka jää jumiin Yhdysvaltalaiseen pikkukaupunkiin lumimyrskyn aikana herätessään samaan päivään yhä uudestaan ja uudestaan.

Meren raivo – The Perfect Storm (2000)

Tositapahtumiin perustuva elokuva hurrikaanin kouriin joutuneesta kalastusaluksesta ja sen miehistöstä.

To Die For (1995)

Musta komedia häikäilemättömästä Nicole Kidmanin tähdittämästä syöjättärestä, joka keinoja kaihtamatta raivaa itselleen uraa TV-meteorologina.

Twister (1996)

Klassikkopätkä, jonka tehosteet ovat kuitenkin omaa aikaansa.

Tuleeko sinulla mieleen muita mieleen painuneita sääelokuvia ja mikä on oma suosikkisi?