Keski-Euroopassa oleva laaja korkeapaineen alue pakottaa matalapaineet joko pohjois- tai eteläpuolelleen. Suomeen on tulossa alkuviikolla voimakas föhn-ilmiö, joka voi nostaa lämpötilat keskistä Suomea myöden lähelle 10 astetta. Espanjassa puolestaan varaudutaan Gota Fria -nimiseen ilmiöön, joka tuo itärannikolle paikoin puolen vuoden sateet kerrallaan ja sisämaahan kolmen päivän mittaisen lumipyryn.
Espanjassa varaudutaan talvimyrskyyn – ylängöille jopa metri lunta
Espanjan yli pääsee viikonlopun aikana luiskahtamaan matalapaineen keskus Atlantilta. Sitä on vastassa talvisen kylmä ilmamassa ja lämmin Välimeri. Tämä yhdistelmä luo otolliset olosuhteet matalapaineen räjähdysmäiselle voimistumiselle, sillä ilmakehän pystysuuntaiset lämpötilaerot kasvavat hyvin suuriksi. Matalapaineen keskus jää puristuksiin korkeapaineen eteläpuolelle Espanjan ja Pohjois-Afrikan vuoristojen väliin ja muodostaa rankkoja sateita kolmen päivän ajan. Espanjan kielessä tämä ilmiö tunnetaan nimellä Gota Fria eli kylmä pisara. Siihen liittyy usein tulvia ja voimakkaita tuulia.
Alkuviikon aikana iskevä talvimyrsky voi tiputtaa Itä-Espanjan ylängöille jopa metrin lumipeitteen. Lunta voidaan nähdä myös alueilla, missä se on harvinainen näky. Rantakaistaleelle myrsky tuo suuria aaltoja ja paikoin jopa puolen vuoden sateet kerrallaan, joten tulvilta tuskin vältytyään.
Itäisillä ilmavirtauksilla Espanjan itärannikko muuttuu sadetehtaaksi, missä paikalliset ”monsuunisateet” voivat jatkua päivätolkulla. Vuoristoon törmäävä Välimeren kostea ilmavirtaus voimistaa sateita merkittävästi itärannikon tuntumassa, ja tämän mekanismin johdosta Espanjan itäiset alueet ovatkin alttiita Euroopan suurimmille vuorokausisadekertymille.
Voimakas föhn-ilmiö mahdollinen alkuviikolla Suomessa: 10 astetta taas lähellä
Alkuviikon aikana Suomessa on voimistumassa lämmin länsituuli, joka voi tuoda läntisille merialueille myrskytuulia. Norjan vuoriston yli kulkeva ilmavirtaus laukaisee alkuviikon aikana voimakkaan föhn-ilmiön, jonka myötä läntinen Norja saa runsaita sateita ja vuoriston itäpuolella Suomea kohden saapuu suorastaan keväistä lämpöä. Föhn-ilmiön voimakkuuteen vaikuttaa sateiden määrä Norjan vuoristossa: mitä runsaampia sateita länsirinteillä muodostuu, sen enemmän tiivistymisen yhteydessä vapautuu lämpöä. Tarkemmin föhn-ilmiön syntytavasta voit lukea kollegani Joannan blogitekstistä.
Föhn-ilmiö lämmittää näillä näkymin eniten maanantai-illan ja tiistaiyön aikana, jolloin se nostaa lämpötilan maan etelä- ja keskiosassa laajalti yli viiden lämpöasteen, paikoin lähemmäs 10 astetta. Tiistai tuntuukin föhn-tuulen jälkimainingeissa auringonpaisteessa suorastaan keväiseltä päivältä maan etelä- ja keskiosassa, Lapissa alkaa kuitenkin jo pakastua.
Tuulen suunta muuttuu keskiviikoksi ja sää kylmenee: muutos suunnassa on pieni, mutta se sammuttaa föhn-tuulen ja tuo tilalle talvisempaa pakkasilmaa pohjoisesta. Kylmeneminen jäänee tälläkin erää vain väliaikaiseksi ilmiöksi.
Rikkooko kulunut tammikuu ennätyksiä?
Nyt kun tammikuun jatko näyttää näin lämpimältä, eikä pitkäkestoisesta kylmenemisestä ole merkkejä, on mahdollista, että kulunut tammikuu tulee olemaan usealla havaintoasemalla mittaushistorian lämpimin. Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla kuun alkupuoliskon keskilämpötila on ollut +2,8 astetta. Termisen talven alkaminen näyttää Euroopan keskuksen laatiman pitkän sääennusteen valossa epätodennäköiseltä maan etelä- ja lounaisosassa. Näin ollen osassa maata eletään vieläkin termistä syksyä. Jääköhän terminen talvi tänä vuonna kokonaan välistä?
Markukselta tulee hyviä uutisia. Luonto auttaa meitä omissa mökeissämme asuvia. Lämmityskulut pienenevät edelleen.
Löysimme tosin pakkasen puremia suppilovahveroitakin eilen metsässä kulkiessamme. Ilma on sopivan kostea ja raikas ulkoiluun ainakin täällä Keski-Suomessa.
Kyllä suomalaiset saavat kiittää lämpimiä säitä. Ulkoilman puhtaus on kerrassaan erinomaista pakkasaamuihin verraten. Ei ole lämmitykseen liittyvistä palamisista tulevia erilaisia käryjä eikä hiukkaspäästöjä. Lämmityskulut ovat paikanneet mitättömän eläkekorotuksenkin, joka sekin vähä otetaan helmikuun alusta verotaulukoiden tarkistuksin pois!
Toivottavasti helmikuukin jatkuu samalla menolla! :)
On tämä aikamoista tuskaa talvifanille lukea näitä päivityksiä! Juuri, kun on katsonut, että jahas, nyt voisi olla kylmenemistä luvassa, niin eiköhän se parissa päivässä muutu +5:ksi ja uudeksi lämpöaalloksi.
Uskallan jo nyt arvata, että tammikuun paikalliset lämpöennätykset menevät ympäri maata rikki, ja aika hyvällä todennäköisyydellä ”talvesta” tulee lämpimämpi kuin 2007-08. Vai olisiko jollakin jotain vahvaa vasta-argumenttiä? Olen kyllä jo läpeensä turhautunut, vaikka tappelussa luonnonvoimia vastaan voi tietysti vain hävitä.
Nuo pidemmän ajan sääennusteet menevät ennustettavuudeltaan niin, että lämmin ennuste toteutuu aina 100% varmasti, mutta kylmä ennuste peruuntuu 9 kertaa kymmenestä. Tämä on tälläkin sadekaudella nähty jo monen monta kertaa. Ennustemallit eivät todennäköisesti ota tarpeeksi huomioon sitä, että matalapainevyöry Atlantilta on Uuden Ilmaston talvikaudella niin dominoiva säätyyppi, ettei mitään muuta yksinkertaisesti enää ole.
Itsehän en seuraa sääennusteita päivittäin, koska en tykkää kiduttaa itseäni.
https://youtu.be/RZUwLB8skRc
Elämme mielenkiintoisia aikoja ainakin näiden talvisäiden osalta. Reilun viikon kuluttua tulee täyteen 21 vuotta siitä, kun Kittilän Pokassa mitattiin Suomen pakkasennätys -51,5°. Tälle talvelle tuskin ja toivottavasti ei enää tule tuommoisia lukemia, tosin Utsjoella mitattiin juuri tämän talven pakkasennätys -37,9°. Tuolla blogitekstissä mainitset, että osassa maata eletään vielä termistä syksyä. Espoossa on kuulemma mustarastas muninut munat pesään, joten kohta voidaan varmaankin jo puhua termisestä keväästä. ;-)
Olen pitkään ollut sitä mieltä, että talven termistä määritelmää pitäisi muuttaa vastaamaan Uutta Ilmastoa ja nykyihmisten käsityksiä. Mielestäni +5 olisi järkevä raja jonka alapuolella olisi talvi: tällöin talvi kestäisi etelässä suunnilleen marraskuusta maaliskuuhun. Vastaavasti kesä olisi nykyisen +10 sijasta yli +15 astetta.
Hei Olli,
Kyllä, näin on. Hankala kuvitella, että joskus on ollut noinkin kylmää, eikä tarvitse mennä kuin vuosi taakse päin, niin Helsinkikin oli tulvillaan lunta :)
Eläinten ja kasvienkin tilanne tosiaan huolestuttaa. Pakkasjakso voi iskeä vielä maaliskuunkin puolella – toivotaan, että kylmyys ei pääse tekemään tuhojaaan. Lumihan siihen hyvänä eristeenä auttaa, mutta jos lumipeitettä ei ole, pakkasjakson seuraukset voivat olla joillekin fataaleja.
Utsjoella kilahti saman tien -37 tauluun kun tuo aivan pohjoispuolellamme oleva kylmä ilmamassa hieman osui reunallaan. Samassa ilmamassassa Grönlannissa tuli uusi kylmyysennätys. Se on nyt aika pienestä kiinni kääntyykö tuo ilmamassa enemmälti Suomen ylle kuun vaihteen tietämillä. Silloinhan voidaan hätyytellä -50 asteen lukemia.
Tammikuun viimeisen viikonhan piti olla jo huippukylmä. Siirtyivätkö ne pakkaset TAAS viikolla eteenpäin?
Täällä tosimaailmassa tuuli käy lounaasta ja Atlantilta vyöryy matalapaineita toinen toisensa perään.
Järkähtämättä GFS edelleen laskee kylmenemistä, ajoitus hieman vaihtelee. Kuten sanottu, se on pienestä kiinni sillä huippupakkaset mahdollistava ilmamassa on siinä aivan lähellä.
Noissa pidemmissä ennusteissa on ihan tyypillistä, että jossain 10vrk jälkeen siellä esiintyy viilenevä muutos. Ajan kuluessa muutos siirtyy aina vain pidemmälle, ja suurimmassa osassa tapauksia peruuntuu lopulta kokonaan. Tämä ilmiö on tänäkin vuonna nähty jo monta kertaa.
Eipä ole minkäänlaista viilenemistä näköpiirissä edes GFS:llä tällä hetkellä. Jatkuvaa matalapaineiden vyöryä seuraavat 15 vuorokautta.
Tottakai jossakin Uralilla näkyy korkeapaine pakkasineen, mutta se on ja pysyy siellä kuten aina.
Kyllähän viimeistään nyt, kun matalapainevyöry on varmistunut myös seuraavaksi viikoksi eteenpäin, voidaan olla varmoja että tammikuusta tulee ennätyslämmin ainakin suurimpaan osaan Suomea. Kaisaniemessä +2 astetta tulee rikkoutumaan komeasti.
Tällaisen talven tulo, jonka nyt näemme, oli vain ajan kysymys. Matalapainevyöry Atlantilta on dominoinut muutamaa vuotta lukuunottamatta jokaista talvea koko 2000-luvun, ja 2010-luvulla yltynyt entisestään. NAO-indeksi on vuodesta 2014 lähtien jäänyt talvisin positiiviseksi lopullisesti ja pysyvästi, oltuaan sitä suurimmassa osin jo 1990-luvulta lähtien.
Kaksi aiempaa samantyyppistä talvea on jo koettu 2007-08 ja 2014-15. Noinakaan talvina ei talvinen säätyyppi saanut otetta missään vaiheessa muutamaa päivää pidemmäksi aikaa. Nyt on taas uusi aallonharja käsillä, ja lämpöennätykset tullaan rikkomaan tammikuun ja koko talven osalta. Ja kuten aiempinakin vuosina, matalapainevyöry jatkuu kevääseen asti, jolloin se loppuu, alkaakseen taas uudestaan loppusyksystä. Tähän liittyykin Uuden Ilmaston ainoa todellinen vaihtelu: alkaako sadekausi jo marraskuussa vai vasta joulukuussa? Ja loppuuko se jo maaliskuussa vai vasta toukokuussa?
Ei mitään uutta auringon alla. Kun olin lapsi niin 1970-luvun alussa Kuhmossa yhtenä talviyönä tammikuussa keskellä talvoi satoi vettä, salamoi ja ukkosti. Olikohan se samaan aikaan kun yksi silta meni tammikuun vai olikohan joulukuun tulvassa poikki ja koulukyydissä meidän piti ajaa pitkä kiertotie kouluun kun ei koulubussi reittiään pitkin päässyt ajamaan. Kyllä 1970-luvusta jäi mieleen se että välillä piti olla huopatossut ja seuravalla viikolla kumisaappaat kun vettä oli lätäköissä talvellakin. Mieleen muistuu myös 1970-luvun puolivälin yksi yö kun edellispäivän -30 pakkasasteesta seuraavana aamuna herättiin vesisateeseen. Eli on sitä ennenkin ollut poikkeuksellisia säitä. Mutta se on totta että ennen oli rutiinia että oli välillä -40 astetta pakkasta mutta nykyään niin kovia pakkasia kyllä harvemmin.
Tässä viestissä on sen verran totuutta, että Vanhassa Ilmastossa talvet todellakin vaihtelivat vuodesta toiseen. 1970-luvulla oli kaksi lauhaa talvea, mutta myös muutama erittäin kylmä talvi. Samoin oli 1920-30 luvuilla, joiden lauhoja tammikuita denialistit tykkäävät muistella: he jättävät mainitsematta, että tuolloin oli myös kylmiä talvia. Vaihtelua oli myös talvien sisällä, esim. kuuluisan lauhan tammikuun 1930 jälkeen tuli nykyajan mittareilla talvinen helmikuu. Tämä on se todellinen ero Vanhan ja Uuden Ilmaston välillä. Se mikä ennen oli poikkeus, on nyt sääntö: se mikä ennen oli harvinaista, toistuu nykyään joka vuosi.
Helsingin Kaisaniemessä lämpötilat edelleen kuin Milanon tammikuussa. Mikä mahtaa olla korkein tammikuun keskilämpötila Kaisaniemessä mittaushistorian aikana? Onko Markuksella tietoa?
Vanha ennätys on +1,4 astetta vuodelta 1930, joka tullaan rikkomaan tänä vuonna komeasti. +2 tulee varmasti ylittymään, parhaassa tapauksessa jopa +3.
Hei,
Kiitos kysymyksestä. Tilastotietojen mukaan Helsinki Kaisaniemen tammikuinen keskilämpötilaennätys on 1,4 astetta ja tämä lukema tulee vuodelta 1930.
Kaisaniemessä ollut marraskuusta lähtien kohta 3 kuukautta putkeen keskiarvoa lämpimämpää. Joulukuu ja Tammikuu selvästi lämpimämpiä. Voi olla, että tammikuu on lämpimämpi kuin marraskuu ja joulukuu.
Talvilajien harrastajana on kyllä masentavaa seurata sääennusteita ja säämalleja kun minkäänlaisia merkkejä sään kylmenemisestä ei juurikaan näy. Ankeaa on jos tällainen sää jatkuu vappuun asti. Luminen ja stabiili pakkasjakso helmikuun alusta maaliskuun loppuun on toiveissa.
Ei ollenkaan mahdotonta, että etelässä tulee kuukauden lämpöennätys ja pohjoisessa tehdään mittaushistorian pakkasennätys samana talvena. Tämän mahdollistaa tiukka polaaripyörre joka jakaa ilmamassat terävästi.
Ei ole ollenkaan mahdotonta, että ensi talvena Lappi on lumeton. Siihen ei tarvita muuta kuin hiukan vielä voimakkaammat matalapaineet ja vielä vähän vahvempi ilmavirtaus lounaasta.