Uskomaton tammikuu saa jatkoa. Linnut visertävät, laineet liplattavat ja ruohikko vihertää. Päivälämpötilojen puolesta Helsingissä ja Turussa vietetään parhaillaan Frankfurtille tai Budapestille tyypillistä talvea. Eikä tämä tästä muuksi muutu: keskiviikosta näyttäisi uusimpien ennusteiden mukaan tulevan kuluvan talven tähän asti lämpimin päivä, jolloin Ahvenanmaalla ja lounaisrannikolla voidaan rikkoa 10 asteen raja. Kaikkien aikojen tammikuun lämpöennätys on 10,9 astetta.
Atlantin lämpötykki iskee taas: keskiviikkona voi olla ennätyksellisen lämmintä, rannikoilla tulvii
Viikko sitten suursäätila oli hyvin samankaltainen kuin nyt, ja tällöin spekuloitiin, kuinka korkealle lämpötila pääsee kohoamaan. Viime viikon keskiviikkona mitattiin Märketissä 8,8 astetta, joka onkin toistaiseksi tämän talven lämpöhuippu.
Atlantin lämpöpumppu tykittää meille keskiviikoksi seuraavan annoksen poikkeuksellista talvilämpöä. Osa ennustemalleista on väläytellyt mahdollisuutta jopa 10 asteen rikkoutumiselle Ahvenanmaalla ja lounaisrannikolla. Näin ollen saatamme keskiviikkona olla hyvin lähellä kaikkien aikojen tammikuun lämpöennätyksen, 10,9 astetta, rikkoutumista. Se mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa 6.1.1973.
Jos lämpötila kohoaa mantereen puolella yli 10 asteeseen, on tämäkin ennätyksellistä. Tiettävästi yli yhdeksän asteen lämpötiloja on mitattu Manner-Suomessa vain muutamalla havaintoasemalla mittaushistoriamme aikana tammikuussa.
Voimakkaat lännen ja lounaan puoleiset tuulet sekä runsaat vesisateet voivat saada rannikkokaistaleen tulvimaan tiistaina ja keskiviikkona. Molempina päivinä tuuli voi yltyä myrskylukemiin läntisillä ja eteläisillä merialueilla. Pitkään samasta suunnasta puhaltava voimakas lounaistuuli pakkaa merivettä kohti Suomen rannikkoa, joten erityisesti alavilla mailla meri voi tunkeutua mantereen puolelle aiheuttaen rannikkotulvia.
Polaaripyörre sanelee lopputalven sään
Joka kerta, kun olen työvuoroissani viime aikoina avannut päivitetyt ennustemallit, valtaa mieleni odotus: joko siellä olisi viimein merkkejä isosta muutoksesta? Tälläkään kertaa muutosta ei ollut näköpiirissä seuraavan 10 vuorokauden aikana, ja syytä onkin hyvä etsiä ylempää ilmakehästä.
Polaari- eli napapyörre syntyy nimensä mukaisesti pohjoisen napa-alueen ympärille talvikuukausien ajaksi. Sen syntymekanismi liittyy pohjois-etelä-suuntaisiin lämpötilaeroihin: kun napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden väliset lämpötilaerot kasvavat, pyörre saa alkunsa. Se syntyy aluksi alempiin ilmakerroksiin, mutta nousee napa-alueen yhä kylmetessä troposfäärin yläosaan ja stratosfääriin. Mitä tiiviimpi pyörteestä muodostuu, sen voimakkaammat länsituulet meidän leveysasteillamme keskimäärin vallitsevat pyörteen alla.
Mutta miltä näyttää lopputalven sää? Tuleeko tästä huippulauhan talven 2007-2008 toisinto? Silloinhan Helsingin Kaisaniemessä terminen talvi kesti vain reilun viikon ja sitä odoteltiin aina maaliskuulle saakka. Lopputalven sään saneleekin aika pitkälti polaaripyörteen käytös. Länsivirtaukset ovat lähipäivinä polaaripyörteen alla voimistumassa tämän talven huippulukemiin, mutta jonkin sortin muutosta on havaittavissa ensi viikolla. On varhaista vielä spekuloida, mitä tuleman pitää, mutta sanottakoon sen verran, että länsivirtauksissa näkyy tammikuun loppupuolelle mentäessä pientä heikkenemistä. Varovainen arvioni tämän perusteella on se, että kylmän ilman purkaukset meillä saattavat lisääntyä ja niiden kesto kasvaa. Tilastollisessakin mielessä olemme koko ajan menossa kohti talven kylmimpiä hetkiä, jotka koetaan yleensä tammi-helmikuun vaihteessa, rannikoilla ja saaristossa helmikuun alussa.
Helmiäispilvet liittyvät vahvaan polaaripyörteeseen
Viime aikoina polaaripyörre on ollut tiivis ja siihen liittyvät länsivirtaukset voimakkaita. Yksi merkki tiiviistä ja voimakkaasta polaaripyörteestä ovat näyttävät helmiäispilvet, joita onkin viime aikoina nähty runsaasti Lapin yllä. Pyörteen sisällä ilma voi stratosfäärissä kylmetä selvästi ympäristöään enemmän, jolloin stratosfäärissä oleva kosteus tiivistyy suotuisissa olosuhteissa helmiäispilviksi. Ne voivatkin vielä lähiaikoina selkeällä säällä värittää taivasta erityisesti napapiirin lähistöllä Lapissa.
GFS tarjoilee viikon päähän sellaista skenaariota, että yöaikaan Espanjan keskilämpötila on alhaisempi kuin Suomen.
Tammikuun viimeinen viikko voinee tosiaan olla lämpötiloiltaan normaali tai jopa kylmempi. Mikäli arktinen päättää rysähtää päälle, niin se tulee parissa päivässä.
Mitkä tekijät selittävät tätä polaripyörteen vahvuutta, ja miksi aiempina vuosina pyörre ei ole ollut yhtä kauan yhtä voimakas?
Hei Kimmo,
Kiitoksia kysymyksestä. Polaaripyörre syntyy viimeistään alkutalveksi, kun pohjoinen napa-alue jäähtyy voimakkaasti säteilyjäähtymisen seurauksena ja lämpötilaerot kasvavat suuriksi eteläisempien leveysasteiden kanssa. Voisi kuvitella, että jos tämä alkutalven aikana syntyvä ratkaiseva prosessi ei syystä tai toisesta ole tarpeeksi voimakas, eli jos napa-alue onkin huomattavan lämmin ja jääpeite tavanomaista vähäisempi, voi polaaripyörre jäädä heikoksi. Toisaalta tilanne elää läpi talven ja polaaripyörre voi moneen otteeseen vahvistua uudelleen ja siinä välissä heiketä ja jakaantuakin. Täytyy myös muistaa, että tämänhetkisestä tiiviistä polaaripyörteestä huolimatta talvi ei ole kaikkialla pohjoisen pallonpuoliskon keskileveysasteilla ollut lämmin: esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa on ollut aika ajoin hyvinkin talvista ja lumista – kylmät arktiset ilmat ovat ohjautuneet sinne.
Kiitos jälleen päivityksestä! Tästä tuli taas mieleen se, että te meteorologit voisitte hieman päivittää omia kommenttejanne julkisuudessa. Vielä nykyäänkin näkee kommentteja, että ”tulevaisuudessa etelän talvet voivat hävitä lähes kokonaan” ja ”tulevaisuudessa Etelä-Suomen talvet voivat muistuttaa Etelä-Ruotsin tai Tanskan talvia”.
Jättäisitte sen tulevaisuudessa-sanan suosiolla pois :). Olemme siellä jo. Totta kai tiedän, että tämä talvi on ollut ja on yhä hyvin poikkeuksellinen, ehkä jopa omaa luokkaansa, mutta ei päätrendihän on ollut jo vuosia sama: lauha on jo normi, hyvin lauha entistä yleisempi, ja kylmä talvi varsinainen poikkeus.
Hei Jussi,
Hyvä pointti. Usein me meteorologit vertaamme tämänhetkistä säätä viimeisimpään ilmastolliseen vertailukauteen (1981-2010), jonka perusteella todetaan, onko tavanomaista lämpimämpää (kylmempää) ja onko sää harvinaista, poikkeuksellista vai ”normaalia”. Kaikki, mikä tapahtuu tästä ajanhetkestä eteenpäin, on meteorologille tulevaisuuden ennustamista. :) Osa näistä ennakoiduista muutoksista on jo tapahtunut ja osa on tapahtumatta. Paljon on myös sellaisia muutoksia, joita emme vielä tällä hetkellä varmaksi tiedä, mitä tuleman pitää.
Ymmärrän kyllä tämän asenteen ja näinhän tieteessä pitää edetä.
Helmikuun lopussa 2008, kun takana oli kaikkien aikojen lämpimin talvi, meteorologi Hanna Tietäväinen ilmatieteen laitokselta kommentoi tilannetta näin. Jotenkin tutulta kuulostaa :) Tietäväinen oli sikäli oikeassa, että 2008-09 talvi oli selvästi kylmempi, mutta 2009-10 ja 2010-11 olivat vasta todellisia hankien ystävän paratiiseja:
”Suomen yli on talven ajan puhaltanut lämpimiä ilmavirtauksia etelästä. Ne ovat tuoneet lämminta ilmaa mukanaan aina Afrikan edustan merialueilta saakka.
Tietäväinen ei osaa arvioida, miten suuri osuus ilmastonmuutoksella on ollut tähän talveen. Talven lempeyden perusteella ei voi myöskään tehdä johtopäätöksiä kesästä tai ensi talvesta.
– Nämä tekijät ovat niin syvällä tuolla ilmakehän mekanismeissa, että niistä on vaikea sanoa tulevaa, Tietäväinen kertoo.
– Voi käydä esimerkiksi niin, että virtaukset keikahtavat ja Siperiasta tulee ensi talveksi kylmää ilmaa.”
Talvet eivät ole Suomessa TILASTOLLISESTI lämmenneet 30 vuoteen, joten pitäisikö Jussi77 opetella tilastomatematiikan alkeita. Huvittavaa kun kaikki huutaa kuorossa talvien lämpenemistä, on tuo aivopesu vaan onnistunut hyvin.
Olen huomannut, että NAO-indeksi on ”rauhoittumassa” ja painumassa pikku hiljaa lähemmäs nollaa. Perinteisestihän voimakkaan positiivinen indeksi on indikoinut vahvaa matalapainetoimintaa. Tietysti varsinaisen pakkaskorkeapaineen aikana indeksi on selvästi miinuksella.
NAO ei kuitenkaan ole ihan suunnattomasti ollut plussalla, tai ainakaan ei samassa suhteessa kuin tuulisuus antaisi ymmärtää. Vai miten on, Markus?
Lyhyesti NAO-indeksistä: se kyllä antaa osviittaa suursäätilasta Euroopan yllä, mutta NAO-arvoja ei pidä tulkita liian mustavalkoisesti. Toisinaan Suomessa sää on ollut lauhaa negatiivisenkin indeksin aikoihin ja päinvastoin.
Pohjois-Atlantin myrskyaktiivisuuden puolestaan voisi kuvitella kulkevan hyvin käsikädessä NAO-arvojen kanssa: positiiviset arvot indikoivat syviä matalapaineita ja tavanomaista alhaisempaa ilmanpainetta Islannin ympäristössä. Toisaalta neutraalissakin NAO-tilanteessa Islannin seudun ilmanpaine on ympäristöään alhaisempi ja meillä länsi- ja lounaistuulet todennäköisiä. Yhtä hyvin vastaavassa tilanteessa Suomen itäpuolella voi lymytä kylmä pakkaskorkeapaine, jolla ei juurikaan ole vaikutusta NAO-indeksiin. Hyvin erilaisia tilanteita on tullut nähtyä, ja aina NAO ei kerro koko totuutta.
Pitää paikkansa. Ja vaikuttaa siltä, että kausiennusteetkaan eivät saa kiinni todella suuria poikkeamia. Vielä joulukuun alussa ECMWF ennusti, että tammi-maaliskuu tulisi olemaan vain 1-2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Nyt pitäisi helmi-maaliskuussa iskeä todellisen holotnan, että noihin päästäisiin :).
No joo eiköhän tuo tulossa oleva jäätyminen näytä jo olevan saletti. Eli homma kääntyy päälaelleen ja joudutaan ikään kuin pohjoisnavalle. Sieltä näyttäisi nyt tulevan niskaan niin kylmää ilmamassaa ettei ihan heti muistu vastaavaa mieleen. Pakkanen ei ainakaan heti pääse kiristymään huippulukemiin, sillä ollaan matalapaineessa, mutta keli tulee etelää myöten tuntumaan todella jäätävältä.
Mihinköhän jäätymiseen kenties viittaat? Joku linkki, kiitos!
Uusi jääkausi alkaa näillä hetkillä.
Talvi 1960-1961 oli hyvin samantapainen kuin tämä talvi. Syksyllä 1960 talven alku ei paljon poikennut keskiarvosta. Seuraavana keväänä kirjoitettiin poikkeuksellisesta lumi- ja lumettomuustalvesta. Sää muuttui tavallista lauhemmaksi joulukuussa 1960. Pohjois-Atlantilla sijainneen matalapaineen eteläpuolitse saapui osakeskuksia ja lauhaa ilmaa maaliskuun lopulle 1961 saakka. Etelä-Suomi Salpausselän korkeudelle saakka oli ajoittain lumeton ja lunta oli vähän myös täällä Etelä-Savossa jatkuvien suojasäiden takia. Keski-Euroopassa päästiin lähes hellelukemiin helmikuun lopulla ja maaliskuussa. Lapissa lunta oli runsaasti. Matalapaineiden reitti muuttui eteläisemmäksi maaliskuun puolenvälin jälkeen, jolloin saatiin myös Etelä-Suomeen 2 kunnon pyryä.
1920 luvulla täällä Suomenselällä on tammikuussa kylvetty ruista mistä on tiettävästi tullut myös hyvä sato.Vuosi lienee 1926.Millaisen sääkartan meteorologi näkee silmissään tällaisen tilanteen mahdollistumisesta pallomme ilmastossa.Tällaiset Atlannin lämpötykit ei riitä peltojen lämmittämiseen ja kuivattamiseen kylvökuntoon ja viljan orastumiseen.Olisko ”tykillä” ammuttu suoraan Saharasta eikä vain kertalaukaus :)