Uusi lämpöpulssi keskiviikoksi: paikoin lipaistaan 10 astetta

Julkaistu

Sunnuntai toi tuulahduksen vähän talvisempaa ilmaa, mutta kuten olemme jo tänä talvena tottuneet, nämä vaiheet ovat hyvin ohimeneviä. Länsivirtaukset tuovat meille tälläkin viikolla sadealueita ja erittäin lämmintä ilmaa: keskiviikko voi hyvinkin olla viikon leudoin päivä ja tällöin maan lounaisosassa kolkutellaan tammikuulle poikkeuksellista 10 lämpöastetta. Tammilämmön takana ovat nyt voimakkaat länsivirtaukset ja föhntuulen lämmittävä vaikutus.

Keskiviikkona paikoin jopa poikkeuksellisen lämmintä

Sää lauhtuu alkuviikon aikana siten, että tiistaina plusasteita on aina Etelä-Lapin korkeudelle saakka. Kaikista lämpimin ilma saapuu meille kuitenkin keskiviikon sadealueen myötä, jolloin maan etelä- ja keskiosassa mitataan yleisesti viittä lämpöastetta, lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla lämpötila voi kivuta jopa lähemmäs 10 astetta. Näin korkeat lukemat ovat tammikuulle jo poikkeuksellisen korkeita ja lähentelevät jopa kaikkien aikojen tammikuun lämpöennätystä, joka on Jomalassa 6.1.1973 mitattu 10,9 astetta. Ruotsin itärannikolla keskiviikon lämpöpulssi voikin nostaa lämpötilan yli 10 asteen, Suomen puolella korkeimmat lukemat luetaan todennäköisesti Ahvenanmaalla.

Keskiviikko tuo Suomeen laajalti lämpöasteita, lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla lähennellään jopa 10 astetta.

Lämmön takana Atlantti ja föhntuuli – ”asetelma on hyvin vankka ja särkymätön”

Keskitalven lämpöön ja lumettomuuteen löytyy nyt kaksi olennaista syytä: voimakkaat ja lämpimät ilmavirtaukset Atlantilta ja Norjan vuoristossa syntyvä föhntuuli. Näiden myötä Länsi-Norjassa lyötiin viime viikolla uusiksi kaikkien aikojen tammikuun lämpöennätys, kun lämpötila kohosi tasan 19 asteeseen. Tämä lukema on samalla myös Skandinavian korkein talvilämpötila.

Talven alkamista maan etelä- ja keskiosassa jarruttavatkin tällä hetkellä voimakkaat länsivirtaukset, joille ei loppua näy. Asetelma on hyvin vankka ja särkymätön – syypäänä on yläilmakehässä leveysasteitamme kiertävä voimakas zonaalinen virtaus, jonka keskiarvo leveysasteillamme on tällä hetkellä noin 50 m/s. Ennusteiden mukaan virtauksen keskiarvo voi leveysasteillamme viikon kuluttua olla jopa yli 60 m/s vastaten neljännen luokan hurrikaanin tuulennopeuksia. Tämä yläilmakehässä raivoava ”hurrikaanituuli” pitääkin nyt kylmät ilmat pääsääntöisesti Suomen pohjoispuolella ja kuljettaa meille jatkuvalla syötöllä Atlantin lämpöä. Kylmemmät pakkasvaiheet tulevat olemaan lähinnä päivän tai kahden pikapyrähdyksiä.

Lämpötiloja buustaa lämpimän länsituulen lisäksi myös Norjan vuoristo, joka voi lähitulevaisuudessa useana päivänä laukaista itäpuolelleen föhntuulen. Tämänhetkinen länsituuliasetelma on nyt sellainen, joka mahdollistaa Suomessa poikkeuksellisen korkeat talvilämpötilat ja jopa paikalliset lämpöennätykset varsinkin niillä alueilla, missä ei ole lumipeitettä. En pidä täysin mahdottomana sitäkään, että kuluvan tammikuun aikana tehtäisiin kaikkien aikojen uusi tammikuun lämpöennätys. Kaikki ainekset siihen ovat kasassa: lumi- ja jääpeitteen puute mahdollistaa nyt sen, että länsituulet pysyvät hyvin lämpiminä Itämerenkin yli saapuessaan. Föhnilmiö antaa länsituulille vielä lisälämmön lähteen, joten kovin paljoa lämpöisemmäksi ei voisi keskitalven sää meillä enää käydä.

Tämä talvimaisema on tullut tutuksi tänä vuonna. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki

33 vastausta artikkeliin “Uusi lämpöpulssi keskiviikoksi: paikoin lipaistaan 10 astetta”

  1. Edelleen hyviä uutisia meille omissa mökeissämme asuville eläkeläisille. Katselin ennustetta tammikuun lopulle asti ja leutona kelit jatkunevat? Se tietää säästöjä lämmityskuluissa ja lumitöissä. Samalla ilmastoon tulee vähemmän pienhiukkasia ja hiilidioksidia, joka pitäisi huomioida plussana Suomen osalle maailman ilmastotalkoissa!!!!

    Kulunut syksy ja alkutalvi ovat korjanneet pohjavesilukemat täällä Keski-Suomessa kahden kuuman ja kuivan kesäkauden jälkeen. Kasvut lähtenevät keväällä hyvin ja varhain käyntiin, kun routa jää matalaksi, mikäli lumisade ehtii peittää maan ennen helmi-maaliskuun mahdollisia pakkasia? Kulunut syksy ja alkutalvi ovat kuin lottovoitto kaksi vuotta kuivuudesta kärsineille metsille ja samalla tulee lisäpotkua sille kovasti hehkutetulle hiilensidontakyvylle.
    Ei meillä suomalaisilla ole syytä huoleen ilmaston lämpenemisestä, päinvastoin. :)

    1. Jos tätämenoa jatketaan koko talvi niin jää minun elinaikani lämpimin talvi 80-luvulta toiseksi tällä seudulla. Harmi vaan, kun keskisuomessakin talvi meni vuoden vaihteessa pilalle ja nyt täällä on yhtä kurjaa, kun Helsingin seudulla normitalvena.

  2. Kiitos varsin masentavasta ennusteesta, joka on ollut nähtävissä jo netissä. Onko tämä ilmanpainekuvio samanlainen kuin 2007-08 tai mistä löytäisit vertailukohdan? Vai onko ainutkertaista?

    Kun katsoo netin kausiennusteita vaikkapa tammi-helmi-maaliskuuksi niin näyttäisi kuin tämä poikkeuksellisen lämmin putki kestäisi hamaan tulevaisuuteen. Uskallatko ottaa siihen mitään kantaa?

    Joinakin vuosina sää on kylmentynyt helmi-maaliskuussa mutta onko siitä pieniäkään merkkejä?

    1. Hei Jussi,

      Voit tarkastella historiaa esim. täältä: http://www1.wetter3.de/Archiv/

      Tammikuussa 2008 meillä näkyi olevan paljon lounaanpuoleisia virtauksia, nyt vallitseva tuulensuunta on ollut länsi. Asetelmassa on kuitenkin paljon samaa kuin ennätyslauhana talvena 2007-2008. Tällöin korkeapaineen painopiste oli Azorit-Iberia-Keski-Eurooppa -akselilla ja matalapaineet kulkivat sen pohjoispuolitse.

      Kuukausiennusteet ovat tosiaan liputtaneet lämpimän tammikuun jatkon puolesta. Joinakin vuosina kylmin talvikuukausi on ollut vasta maaliskuu, joten kyllä meillä periaatteessa on tässä vielä edellytyksiä kunnon talvisäällekin, jos vain suursäätila muuttuu. Yläilmakehän voimakkaat virtaukset ohjaavat nyt hyvin pitkälti suursäätilan kehitystä ja lähitulevaisuudessa ei näytä olevan suurempia muutoksia tiedossa. Huomenna julkaisemme sivuillemme uuden pitkän ajan ennusteen – katsotaan, onko siinä havaittavissa muutoksia.

      1. Ok, kiitos vastauksesta! Katsoin juuri, että hivenen yllättäen 2010-luvulla tammikuu oli (ainakin Helsingissä) kuutena vuonna kymmenestä keskimääräistä kylmempi ja niiden lisäksi yhtenä vuonna eli 2012 kuukausi oli vain puoli astetta keskimääräistä lämpimämpi. Nykyilmastossa se ei ole paljon mitään.

        Sen sijaan keskimääräistä kylmempiä helmikuita oli vain kolme (2010, 2011 ja 2018) ja vähintään 3-4 astetta keskimääräistä lämpimämpiä helmikuita peräti kuusi! Tähän kun yhdistää sen faktan, että joulukuut ovat säännöstään hyvin lauhoja, niin useimpina vuosina kunnon talvea riittää korkeintaan noin kuukaudeksi tänne etelään. (ja jos huono tuuri käy, niin ei edes sitä tänä vuonna)

        Sään ääripäät todella korostuvat ilmastonmuutoksessa ihan kaikkialla, joka vuodenaikana. Esim. kesällä 2017 helteitä oli koko maassa 19 päivää, 2018 taas 63 päivänä! (viime kesänä kolmisenkymmentä)

        1. Hei Jussi, mielenkiintoisen havainnon olet tehnyt. Talvien keskilämpötilan muutokseen liittyen meillä on tulossa lähiaikoina blogitekstiä, vertailussa katsotaan mm. Helsinki Kaisaniemen talvilämpötilojen kehitystä. Palataaan siis aiheeseen.

      2. Onko Atlantti muuten tavallista lämpimämpi nyt? Viime kesähän oli hurjan kuuma Keski- ja Etelä-Euroopassa.

        Minkä verran meren lämpö vaikuttaisi kokonaisuuteen?

        1. Hei Jussi,
          Mielenkiintoinen kysymys. Atlantin meriveden lämpötilapoikkeama on tällä hetkellä vaihteleva: https://www.ospo.noaa.gov/data/sst/anomaly/2020/anomnight.1.2.2020.gif

          Poikkeamasta riippumatta eniten korkeisiin lämpötiloihimme vaikuttavat tällä hetkellä hyvin voimakkaat länsivirtaukset, jotka jaksavat kuljettaa Pohjois-Atlantin lämpöä Suomeen saakka. Vielä Norjankin edustalla pintaveden lämpötila on keskimäärin 7-9 -asteista, joten tarpeeksi voimakkaissa länsituulissa tuo lämpö jaksaa siirtyä meille Suomeenkin saakka.

  3. Tosiaan 47 vuotta vanha tuo tammikuun ennätys eli kauan saanut olla rauhassa. Kiitokset tästä merkinnästä, missä lämmölle löytyi perusteet ihan vain vallitsevista ilmavirtauksista.

    1. Vallitsevat ilmavirtauksetkin vain kuljettavat ilmamassoja, joiden lämpötila lopulta ratkaisee mitä mittari maan pinnalla näyttää. Eritoten meillä pohjolassa sydäntalvella auringon säteilyn ollessa niin minimaalista, ettei sillä ole pintalämpötiloihin oikeastaan mainittavampaa vaikutusta, on lämpöennätykset käytännössä suoraan ilmamassan ansiota. Ja noin lyhykäisesti ja hyvin paljon yksinkertaistaen, mitä lämpimämpää meillä täällä on, sitä lämpimämpää on tänne saapuneen ilmamassan reitin varrellakin ollut, lähtöpisteestä alkaen.

      1. Kyllä, näin on, kuten kuvasit. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ilmamassa ole erityisen lämmintä, vaan lämmin ilma advektoituu voimakkaan tuulen saattelemana suoraan lämpimän Atlantin yltä. Toki mukana on myös föhntuulen buustaava vaikutus.

        1. Juu, kuten sanoin hyvin paljon yksinkertaistaen. Ja käytin sanaa ilmamassa, vaikka tarkoitin rajakerroksen ilmaa josta se 2:n metrin lämpötila mitataan. En siis 850 hPa. Minulla kun on nopeimman kansan pää, joka on jo 3-4 lausetta edempänä kuin mitä kirjoittaa :). Usein jää yksityiskohtia ja muita nyansseja väliin, mutta samaan lopputulokseen päätyy.

          Pointti oli siinä, että vastaavassa virtausasetelmassa voi käydä myös toisinkin lämpötilan kanssa riippuen olosuhteista matkan varrella sinne pisteeseen lähelle päiväntasaajaa mistä päin nyt ikinä tänne sattuu kulloinkin ilma kulkemaan. Esimerkiksi vähän kylmempi Pohjois-Atlantti ja vähäisempi tai olematon haihdunta siitä niin Föhn-ilmiökin jää heikommaksi. Ja jos sattuisi ihan viileän kuivia terveisiä olemaan, niin fööniä ei synny ollenkaan vaikka kuinka Skandien yli puhkuisi.

  4. Mitä vaatisi se, että tämänhetkinen lämpöpumppu purkautuisi? Jos ja kun se on niin vahva kuin on, jotenkinhan tuollaisetkin ilmanpainetilat purkautuvat.

    Kiinnostaa, puhutaanko tässä ihan ennätysvauhdista kaiken kaikkiaan.

    1. Hei Jussi,

      Kiitos kysymyksestä. Mikään ei ole ikuista – ei tämä ”lämpöpumppukaan”.

      Suursäätilaa arvioidessa on hyvä suunnata katseet yläilmakehään, jossa meillä on keskimäärin tällä hetkellä hyvin voimakkaita länsivirtauksia leveysasteillamme. Niiden myötä kylmä ilma pysyy pääosin Euroopan pohjoispuolella napa-alueen ympäristössä. Yksi kuvio, joka voisi purkaa tämän tilanteen, on stratosfäärin lämpeneminen – tällä on yleensä länsivirtauksia heikentävä vaikutus. Myös Keski-Euroopassa sijaitsevan korkeapaineen sijainnin vaihtuminen voisi ohjata matalapaineita eri reitille ja tuoda meille kylmempää ilmaa. Tämä ei kuitenkaan näytä kovin todennäköiseltä lähiaikoina, vaan suursäätila pysyy samanlaisena.

      Jos tammikuu jatkuu yhtä lauhana, voidaan tässä hyvinkin olla ennätysjahdissa monellakin eri osa-alueella: keskilämpötila, termisen talven alkaminen, ylimmät lämpötilat…

      1. Kyllähän se sää tosiaan voi nopeastikin muuttua. Esim. talvena 2004-2005 oli lähes vastaavaa säätä joulukuussa ja tammikuun loppupuolelle asti. Mutta sitten säätyyppi muuttui ja lopputalvi olikin melko tavanomainen, maaliskuu jopa tavanomaista kylmempi. Mutta kyllä se sää voi toisinkinpäin muuttua: Lupaavasti alkanutkin luminen talvi voi muuttua lauhaksi kevääseen asti. Esimerkkinä vaikka tilastojen mukaan talvi 1988-1989: Silloin joulukuu oli selvästi tavanomaista kylmempi ja lunta oli vaikkapa Turussa 48 cm ennen vuodenvaihdetta. Mutta tammi-maaliskuussa olikin ennätysmäisen lauha kolmen kuukauden putki, huomattavasti lämpimämpi kuin 2007-2008.

        1. Kiitos kommentista, näin voi hyvinkin käydä. Tavanomaista leudompi alkutalvi voi hyvinkin kääntyä vielä kylmäksi lopputalveksi. Joskus maaliskuu on vasta se kylmin talvikuukausi, joskin päivälämpötilat alkavat siinä vaiheessa jo väkisinkin hilautua ylöspäin auringon vaikutuksesta – yöt voivat kuitenkin olla vielä hyvin kylmiä.

    2. Polaaripyörre on nyt hyvin tiukka ja ”pallon” muotoinen. Samalla paikoittain ennätyskylmää yläilmakehässä. Tämä kiihdyttää myös alailmakehässä länsivirtausta ja lukitsee kylmemmän ilman ylemmille leveysasteille. Samalla ilmanpaine putoaa navan ympärillä ja keskiasteiden korkeapaineet voimistuvat. Tämä on ilmeisen tyypillistä neutraalille ENSO tilanteelle ja vielä kun tuo MJO on ollut kovin neutraali + IOD tilanne ja nämä kaikki yhdessä niin soppa valmis. Tähän ei yleistä ilmakehän lämpeämistä kannata lähteä sotkemaan.

      Tilanne purkaantuu viimeistään, kun aurinko alkaa tarpeeksi lämmittämään yläilmakehää ja polaaripyörre alkaa heikkenemään. Taitaa olla tavallisesti niin, että polaaripyörteen ollessa hyvin vahva se myös ”romahtaa” äkkinäisesti. Toki jos jostain tähän saisi SSW:n taiottua, niin voisi nopeasti olla toinen tilanne.

      1. Hyvä huomio, Masa. Tiukan polaaripyörteen myötä kylmä tosiaan pysyy loitolla, ja ennusteissa näkyy viitteitä siitä, että ensi viikon alkupuolella polaaripyörre voimistuisi entisestään.

        Polaaripyörre tosiaan purkaantuu viimeistään siinä vaiheessa, kun napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden väliset lämpötilaerot alkavat pienentyä auringon lämmityksen myötä kevätkuukausina. Tätäkin ennen toki polaaripyörre voi hajota tai jakaantua esim. stratosfäärissä tapahtuvan voimakkaan lämpenemisen myötä. Seurataan tilannetta.

  5. Miksi olet pitänyt blogisi piilossa? Nyt kun tämän löysin, niin taas uusi hieno seurattava löytyi. Onko teillä MTV+YLE meteorologeilla yhteistyötä? Välillä tuntuu, että joitakuita heivataan pimentoon…

  6. Helsingin tammikuut muuten ovat viilenneet jyrkästi viimeiset 32 vuotta, noin 3 astetta näyttää lineaarinen trendi. Tämä tammikuu näyttää siis olevan Föhn -tuulien aiheuttama poikkeus vallitsevassa trendissä.

    Ilmastomallien mukaan tammikuiden olisi tuona aikana pitänyt lämmetä noin 0.7 astetta per vuosikymmen, yhteensä noin 2 astetta, eli tammikuiden osalta anomalia Etelä-Suomessa on viiden asteen luokkaa reilun kolmen vuosikymmenen osalta.

    Näin ollen tämän tammikuun ei pitäisi aiheuttaa mitään riemun kiljahduksia, mutta näin saattaa kyllä käydä.

    1. Joulukuut ovat taas lämmenneet voimakkaasti nimenomaan, kun perusvirtaus on käynyt lämpimän kantilta – kuten on nyt. Peruskuvio ollut joulukuisin samantyyppinen hyvin monena vuotena (ilmanpaine matalalla korkeilla leveysasteilla ja korkealla keskiasteilla.

      Tämä muutos on harmittavasti ruokkinut ilmastonmuutoskeskustelua ja vallitsevaksi kannaksi tuntuukin muodostuvan, että joulukuun lämpeneminen johtuu kasvihuonekaasujen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Toki tällä on oma vaikutuksensa, mutta ei tulisi nyt sekoittaa siihen faktaan, että meillä on joulukuisin tapahtunut ihan luonnollinen ”ilmaston muutos”. Joulukuun kelkka tulee kääntymään toiseen suuntaan ihan varmasti. Lokakuut eivät esimerkiksi ole lämmenneet kummoisesti – no eipä tuo virtauskenttäkään ole samanlaisesti muuttunut kuin joulukuisin.

      1. Hei Masa,
        Kiitos kommentista. Voi hyvinkin olla, että meidän kannalta lämpimät suursäätilat ovat osuneet joulukuille, mutta yksinomaan sään luonnollisen vaihtelun piiriin en joulukuiden voimakasta lämpenemistä laittaisi. Lämpenemistä on tapahtunut myös muissa talvikuukausissa, joskin joulukuissa keskimäärin enemmän.

        1. Mielenkiintoista on tuo, että tammi ja helmikuut ovat pysyneet melko samalla tasolla 80-90-lukujen vaihteesta asti. Jos kymmenen vuoden kausiin jakaa, niin kaikki nuo kolme kautta, eli: 1990-1999, 2000-2009 ja 2010-2019 ovat olleet melko samalla tasolla, viimeisin kausi jopa hiukan kylmempi kuin kaksi edeltävää. Toki noin lyhyissä kausissa korostuu sattuma, mutta hassu tuo miten lauhat talvet ikään kuin alkoivat kuin nappia painamalla vuoden -87 jälkeen ja sitten on pysytty suunnilleen samalla tasolla.

        2. Ei ole Suomen talvilämpötiloilla korrelaatiota hiilidioksidipitoisuuteen. Vuodesta 1961 alkaen voidaan todeta, että 1960 -luvulle osui kaksi poikkeuksellisen kylmää talvea ja 1980 -luvulle peräti 4. 2020 -luvulle on jo aika osua useampikin kylmä talvi. Tämä on vain sitä heiluntaa mikä kuuluu Suomen ilmastoon.

  7. Onko esim. pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötila kunakin ajankohtana vakio.Siis jos jossakin on normaalia lämpimämpää niin onko jossakin vastaavasti kylmempää koska maapallon keskilämpötila on pientä nousua lukuunottamatta lähes sama vuodesta toiseen.

    1. Hei Simo,
      Käytännössä kyllä, eli jos jossain on tavanomaista lämpimämpää, on jossain oltava tavanomaista kylmempää. Tällä hetkellä hyvin kylmä ilma ohjautuu Kanadan mantereelle sekä toisaalta Grönlannin ylle, kun taas vastaavasti suuressa osassa Eurooppaa on tavanomaista leudompaa.

  8. Kun katsoo accuweatherin ja metchekin ennusteita näyttävät ne kylmempää säätä helmikuulle -5-15 asteen pakkasia ja juuri helmikuulle asti tuo tuore kuukausiennuste ei yllä.

  9. Voisiko tällainen säätila millä todennäköisyydellä toistua myös tulevina talvina? Yleensä tuntuu, että lauhan talven jälkeen tulisi taas kunnon talvi seuraavana vuonna. Näin huonoa talvea en kyllä muista, että olisi ollut.
    Odotan kunnon talvea ja lunta melkein enemmän kuin mitään. Joka aamu pakko ensimmäisenä tarkistaa onko ennuste muuttunut suuntaan tai toiseen. Mutta toistaiseksi joka kerta saanut pettyä…

    1. Hei Henkka,
      Kiitoksia kysymyksestä. En valitettavasti osaa suoralta kädeltä sanoa todennäköisyyttä, mutta kun tarkastelee tilastoja 1960-luvun alkupuolelta, näkyvät kylmät ja lämpimät talvet tulleen meillä välillä ryppäinä: https://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961
      Toki vaihtelua on myös eli kylmää talvea voi seurata lämmin talvi ja päinvastoin.

      1. Aivan.Muistan kyllä ”lapsuuden kylmät talvet”1960-luvun lopulta ja kannattaa vilkaista tilastoja vuosilta 1966-1970.Ankaria talvia 5 putkeen. Ja tietysti omaa luokkaansa olleet pakkastalvet 1985-1987.

    2. NÄin jonkun uutisen pari vuotta sitten, jossa ennakoitiin, että seuraava aurinkopilkkuminimi osuisi vuosikymmenen taitteeseen. En siis kuulu niihin, jotka väittäisivät, että aurinkopilkkukeskustelu kumoaisi ihmisen voimistaman ilmastonmuutoksen vaikutukset, mutta käsittääkseni viime vuosikymmenen taitteessa, kun neljän vuoden sisällä saatiin nauttia kolmesta pitkästä ja lumisesta talvesta neljän vuoden sisällä (2009-10, 2010-11 ja 2012-13), aurinkopilkkujen määrä oli aika minimissään. Olenko oikeassa?

      Siis käytännössä lumiset ja kylmät talvet ovat mahdollisia, vaikka niiden todennäköisyys vähenee koko ajan. Muistan aivan erityisen lämpimät talvet kuten 2006-07 ja etenkin 2007-08, joka rikkoi kaikki ennätykset. Silloin olin varma, että ei taida tulla enää yhtäkään kunnon talvea etelään, mutta onneksi olin väärässä!

      Etenkin 2012-13 talvi oli aivan mahtava: lumet satoivat muistaakseni 1. joulukuuta ja viimeisetkin sulivat vasta maaliskuun lopussa! Kunnon lumitalvea kesti siis neljä kuukautta Helsingissäkin! Sitä on lähes mahdoton uskoa juuri nyt!

  10. Ei tainnut tulla ennätyksiä, menikö edes 8 astetta missään rikki. Noh, trendin huomioon ottaen ei mikään ihme ja voi kestää vielä toiset 47 vuotta tammikuun ennätys.

    1. Hei,
      Eilisen korkein lämpötila oli Hammarlandin Märketissä mitattu 8,8 astetta. Ruotsin itärannikolla meni 10 astetta rikki. Täällä tarkemmin lämpötiloista: https://twitter.com/forecasuomi/status/1214929393715482624

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.