Hailuoto on tänään maailman pohjoisimpia lumettomia alueita – Lapissa ennätyslumista

Julkaistu

Viime päivien lämpöasteet ja vesisateet ovat tehneet tehtävänsä: lumiraja on karannut kohti pohjoista ja kiemurtelee tänään kuta kuinkin Savonlinnasta Jyväskylän kautta kohti Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseutua. Oulun länsipuolella sijaitseva Hailuodon saari onkin aamun lumensyvyyshavaintojen perusteella yksi maapallon pohjoisimmista lumettomista alueista.

Lumiset alueet ovat kartalla valkoisella. Suomessa Pohjanmaa on torstaina 9.1.2020 yksi maailman pohjoisimpia lumettomia alueita.

Lumetonta laajalti Pohjois-Pohjanmaalla saakka

Keskiviikon olosuhteet olivat otolliset lumipeitteen hupenemiselle: lämpöasteita kautta maan, vesisadetta ja voimakasta tuulta, joka tehostaa sulaneen lumen haihtumista. Keskiviikon korkein lukema tärähti mittariin lounaissaaristossa Hammarlandin Märketissä, missä lämpötila kipusi 8,8 asteeseen. Itäisessä Ruotsissa mitattiin muutamallakin havaintoasemalla peräti 10,5 asteen lukemat.

Keskitalven lauha sää on tehnyt tehtävänsä ja pakottanut lumirajan vetäytymään pohjoisimmillaan jo Oulun tasolle. Tämän aamun havainnoissa Hailuoto osoittautuu Suomen pohjoisimmaksi lumettomaksi alueeksi ja edustaa samalla myös yhtä maailman pohjoisinta lumetonta seutua. Mantereen puolella Siikajoen Ruukki on Suomen pohjoisin lumeton havaintoasema.

Hailuodon aamu valkeni torstaina lähes lumettomana. Kuva: Traffic Management Finland, kelikamerat

Pohjois-Pohjanmaan lisäksi ainoastaan Länsi-Norjan rannikkoseudulta löytyy tällä hetkellä yhtä pohjoiseen yltäviä lumettomia alueita. Norjan rantakaistaleen ja saarien lumettomuus ei kuitenkaan yllätä, sillä aivan Atlantin rantaviivan tuntumassa useammat talvet ovat hyvin vähälumisia. Erikoisena ja harvinaisena pitäisin sen sijaan lumirajan vetäytymistä Suomessa näinkin pohjoiseen tammikuun puoliväliä lähestyttäessä. Tilastollisesti pysyvä lumipeite on tähän aikaan vuodesta jo tullut koko Suomen mantereelle.

Myös Kilpisjärven länsipuolella Pohjois-Atlantin rannalla sijaitsevassa Skibotnissa lunta oli niukalti tammikuun alussa. Kuva: Markus Mäntykannas

Keski- ja Pohjois-Lapissa ennätyshanget

Meri-Lapin ja muun Lapin välillä on tällä hetkellä huima kontrasti lumensyvyydessä: kun Kemin ja Tornion suunnalla paljas maa jo pilkistelee ohuen lumipeitteen alta, oli lunta Rovaniemen mittausasemalla aamulla liki puolen metrin verran. Paksuimmat hanget löytyivät aamun mittauksissa Sodankylän Vuotsosta, missä lumensyvyys on 89 senttiä. Myös Kittilän Pokassa lumensyvyys ylsi 88 senttiin.

Osassa Lappia lunta onkin tällä hetkellä harvinaisen paljon, muutamalla mittausasemalla jopa ennätyksellisen paljon ajankohtaan nähden. Tavanomaista lämpimämpi talvisää on antanut lisäpotkua Atlantilta jatkuvalla syötöllä saapuneille sadealueille ja mahdollistanut runsaat talvisateet Lapissa. Lisääntyvien talvisateiden kytköstä lämpeneviin talvikuukausiin tarkasteltiin lähemmin aikaisemmassa blogitekstissä.

Osasyynä Meri-Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan vähälumisuuteen on lähes täysin sulana lainehtiva Perämeri, joka on tuonut lämpöä ja kosteutta sisämaahan päin. Tällä hetkellä lähes kaikki Suomen merialueet ovat jäättömiä, mikä on tammikuulle outoa. Jos länsi- ja lounaisvirtaukset jatkuvat samaan malliin, on kunnollisen talven alkaminen rannikoilla haastavaa, koska merivesi on nyt niin lämmintä.

Jäätöntä on tammikuun alussa ollut myös Vaasan edustalla. Kuva: Matti Hietala

18 vastausta artikkeliin “Hailuoto on tänään maailman pohjoisimpia lumettomia alueita – Lapissa ennätyslumista”

  1. Hei,
    näyttäisi kartan mukaan olevan melkein puoli maapalloa lumen peitossa. Onko tämä ihan normaalia vai onko normaalia lumisempaa? Sitä en tekstistä löytänyt. Ja miten kartta osuu ilmastomallinnusten ja ennusteiden kanssa kohdilleen?

    1. 1967-2018 NH lumipeitetrendi on seuraava kuukausittain:

      lokakuu: kasvava
      marraskuu: kasvava
      joulukuu: kasvava
      tammikuu: kasvava
      helmikuu: pienenevä
      maaliskuu: pienenevä
      huhtikuu: pienenevä

      Näkyyhän tämä Suomenkin lämpötiloissa siten, että lokakuut eivät ole lämmenneet kyseisenä aikana, mutta maalis-huhtikuut ovat. Sama varmaan koskee sitten yleisemminkin koko NH:ta.

    2. NASA muuten (tietysti) väittää että loka- ja marraskuut ovat lämmenneet useita asteita 1967-2018. Lapissa lämpeneminen lokakuissa on sen mukaan 2…4 astetta, missä on taas aika paljon liikaa.

      Ilmastotiedemiesten mukaan siis NH lumipeitealueet ovat lämpötilan mielessä kokeneet valtavan ilmastonmuutoksen loka-marraskuulla, mutta lumipeitealue kuitenkin on ollut selvästi laajenemaan päin.

      Pitäisikö näitä ottaa sitten vakavasti?

      1. Lumipeitteestä ei voi päätellä muuta kuin sen, että lämpötila on pysynyt nollan alapuolella kun se on maahan jäänyt? Ja eikä se lumi plussan puolella ollessakaan silmänräpäyksessä häivy jos sitä senttiä enemmän on. Lumi ei kerro esimerkiksi, että jonkin kuukauden keskilämpötila onkin lumipeitealueella kohonnut kymmenestä pakkasasteesta seitsemään. Noin niinkuin hatusta vetäistynä kansantajuisena esimerkkinä.

  2. Kiitoksia artikkelista. Onpa huolestuttava arvio Uudenmaan hiihtäjille tuo meriveden lämmön vaikutus. Toisaalta meille puutarhapalstan pitäjille lämpöisempi meri voisi antaa nopeamman startin keväällä, jos vaan kelit ovat muutoin suotuisia.

  3. Tarkennetaan taas että talvet eivät 30 vuoteen ole Suomessa lämmenneet, joten on melkoisen harhaanjohtavaa kirjoitella ”lämpenevistä talvikuukausista”.

    1. Tarkennetaan vielä, että juuri nimenomaan 1990-2019 talvet ovat Suomessa lämmenneet, joten on enemmän kuin harhaanjohtavaa kirjoitella päinvastaista.

      1. Katsoin kahden sattumalta valitun aseman tiedot. Sodankylässä ja Seinäjoella ei tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä viimeiseen 30 vuoteen. Joten mitähän Jukka meinaa?

        1. Jukka saattaa tarkoittaa että Suomessa talvet ovat lämmenneet 1990-2019. Ehkäpä se ei näy Sodankylässä ja Seinäjoella tilastollisesti, mutta Suomessa näkyy. Mitäs sinä meinaat, kun ennustit tästäkin talvesta tosi ankaraa ja jääkauden tuloa pikapuoliin?

  4. No luulis jo hitaimpienki tajuavan mitä on tapahtumassa eli jos tammikuussa sataa enimmäkseen vettä niin kyllä jotain on muuttunut, kun muistelee lapsuuden talvia täällä pirkanmaalla niin oltiin iloisia poikia jos sattui lumi mennä suojan puolelle joskus ja silloin kiireesti tehtiin lumilinnoja sekä ukkoja ja lyhtyjä ennenkuin taas kääntyi pakkaselle ja kylläpä ne lumilinnat kesti kevääseen asti ,että?

    1. Tunnelmia erityisesti 1930- luvun vesisadejouluista Tampereella:

      https://www.aamulehti.fi/a/200615135

      Muistelet varmaan 1980 -lukua, jolloin monena talvena jämähdettiin kuukausiksi Siperian ilmamassaan. Menee ihan normaalin heilunnan rajoihin.

  5. Minusta on ajanhukkaa pohtia, onko ilmastonmuutosta ja ovatko talvet lämmenneet. Tietysti ovat! Siitä ei minusta ole ollut pienintäkään epäselvyyttä yli 10-15 vuoteen.

    Jo todella pitkään tilanne on ollut se, onko talvi lauha vai todella lauha, vaikka toki viime vuosinakin on ollut ihan pitkiä, kylmiä jaksojakin etenkin pohjoisessa. Ja a) ilmastonmuutoksesta huolimatta yksittäinen talvi voi olla kylmä ja b) talven sisään voi mahtua yksi kylmäkin kuukausi, kuten viime vuoden tammikuu.

    Se, mikä tässä talvessa on poikkeuksellista, on se, miten laajalle alueelle lämpö ja lumettomuus on ulottunut ja miten pitkään lämpö kestää. Jo vuodenvaihteessa tuli mieleen se karmea vuodenvaihde 2007-08, jonka toistuminen ei ole enää mitenkään kaukaa haettua. Ja iso tärkeä pointti on se, mitä Markuskin on käynyt läpi eli nyt lämpötilapoikkeama on niin suuri, että ilmastonmuutos ei sitä yksin selitä vaan myös harvinaisen paikalleen lukkiutunut suursäätila.

  6. Joensuun seudulla 1986-2000 normaalia vähälumisempia talvia oli 2 kpl ja runsaslumisempia 2 kpl.

    2000-2020 normaalia vähälumisempia talvia oli 3 kpl ja runsaslumisempia 9 kpl.
    Johtuuko talvien lämpenemisestä ja pitkien ankarien pakkasjaksojen tilalle on tullut lumisateita entistä useammin? Normaalia selvästi leudompina talvina on sitten tälläistä säätä jopa lumivarmemmilla alueilla esim. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kuten tuoreimmassa blogissa aihetta sivuttiin. Markus, korjaatko jos olen väärässä?

    1. Hei,

      Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä. Asiaan vaikuttaa varmasti monikin tekijä, kuten suursäätyyppi ja matalapaineiden reitti, mutta pitkällä tähtäimellä havaittavat muutokset lienevät juurikin sen mukaisia, mitä kuvasit. Talvikuukausien sademäärä kulkee meillä käsi kädessä lämpötilan kanssa: mitä lämpimämpää, sen enemmän voi sataa. Tämä muutos tuntuu suurimpana alueilla, missä lämpeneminen on voimakkainta eli Suomen osalta Lapissa.

      Kerroit tarkastelleesi Joensuun talvien lumisuutta ja havainneesi, että 2000-luvulla yhä suurempi osa talvista on ollut runsaslumisia. Lumen ystävien kannalta Joensuun sijainti on armollinen, sillä lauhat länsituulet eivät yllä sinne niin herkästi sulattamaan lumihankia, kuten käy vastaavilla leveysasteilla esim. länsirannikolla Vaasassa. Joensuu pysynnee lähivuosikymmeninäkin melko lumivarmana kaupunkina, joskin lumipeitekauden kesto lyhenee todennäköisesti sielläkin.

      Voisi kuvitella, että talvien lumisuuden osalta Joensuussakin trendi on nyt Pohjois-Suomen kaltainen: talvisadannan kasvaessa keskitalven lumipeitteen paksuus kasvaa, sillä suurin osa sateista pysyy vielä Pohjois-Karjalassakin lumena. Tilanne voi tosin muuttua ja ehkä jossain vaiheessa kuluvaa vuosisataa Joensuussakin saavutetaan talvien lämpenemisen myötä käännekohta, jonka jälkeen runsastalviset talvet kääntyvätkin harvinaisemmiksi.

  7. Hei Markus,
    Kysyin aiemmin. Näyttäisi kuvasi mukaan olevan peräti lähes puolet maapallosta lumen peitossa. Onko tämä normaalia?

    1. Hei Maarit,

      Kiitos kysymyksestä. Nopean laskennan perusteella lumipeite kattaa tilastollisesti tammikuussa 30 % pohjoisen pallonpuoliskon maa-alueista: https://www.ncdc.noaa.gov/snow-and-ice/extent/snow-cover/nhland/1

      Tällä hetkellä lunta näyttäisi olevan tilastollista keskiarvoa enemmän, joskin Yhdysvaltojen osalta tilanne vaihtelee nopeaan tahtiin. Kylmän ilman purkaukset ovat viime aikoina ohjautuneet Yhdysvalloissa hyvinkin eteläisille leveysasteille, mikä selittää mantereen laajan lumipeitteen.

      1. Sama tunne on myös minulla. Tuntuu kuitenkin että esim. media ei tunne asian oikeaa laitaa. Miksiköhän meteoroligit eivät kerro asiasta säälähetyksissä?

        1. Säälähetyksissä aika on usein rajallinen ja sen puitteissa tulisi kertoa mahdollisimman monipuolisesti kotimaan säästä ja taustoittaa sitä.

          Nämä globaalit sääilmiöt ml. lumipeitteen laajuus ovat erittäin mielenkiintoisia aiheita, mutta säälähetykset ovat yksinkertaisesti liian lyhyitä, jotta kaikesta ehtisi kertoa. Mielestäni moni ilmiö vaatii vähän taustoittamista: tarkoitan siis, että jos kerron omassa säälähetyksessäni tämänhetkisestä lumipeitteestä ja sen erikoisuudesta, haluaisin myös avata katsojalle syitä, miksi näin on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.