Huhtikuu: Jopa kesäistä lämpöä ja vähäsateista

Julkaistu

Hyvää vapun jälkeistä elämää!

Huhtikuu on nyt ohitettu, eli on aika katsoa, minkälaisessa säässä huhtikuuta vietettiin.

Kuva: Maarit Siitonen

Ensimmäiset silmiinpistävät asiat: huhtikuu oli 2-3 astetta tavanomaista huhtikuuta lämpimämpi, ja myös hyvin vähäsateinen.

Lämpötila

Huhtikuu oli keskilämpötiloiltaan 2-3,5 astetta lämpimämpi kuin keskimääräinen huhtikuu. Korkeapaine ja lämmin ilmamassa yhdessä nostivat lämpötilan jopa kesäisen tuntuiseksi. Korkein havaittu lämpötila oli Turun Artukaisissa 27. huhtikuuta mitattu 22,8 °C. Aivan ennätykseksi asti lämpötila ei yltänyt, ylin mitattu huhtikuun lämpötila vuoden 1961 jälkeen on vuonna 2000 mitattu 24,9 °C. Muistaisin kuulleeni jopa huhtikuun helteistä tuota varhaisemmalta ajalta, mutta en äkkiä etsiessäni löytänyt lähdettä muistikuvan tueksi – olisiko teillä lukijoilla tarkempi tieto? (Edit: Huhtikuun lämpöennätys on mitattu 27.4.1921 Jyväskylässä, 25,5 astetta.)

Kuun alin mitattu lämpötila osui tällä kertaa Kilpisjärvelle, jossa oli 5. huhtikuuta aamulla vain -22,2 °C. Tämäkään ei päässyt ennätykseksi asti, alin huhtikuun havaittu lämpötila vuoden 1961 jälkeen on vuonna 1977 mitattu -34,5 °C. (Edit: Mittaushistorian kylmin huhtikuun lukema on -36,0 astetta. Se on mitattu 2.4.1912 Kuusamossa ja 9.4.1912 Sodankylässä.)

Sade

Sademäärät jäivät pitkien korkeapainejaksojen takia hyvin alhaisiksi, Ilmatieteen laitoksen mukaan jopa ennätyksellisen alhaisiksi. Sateisin paikka oli Niinisalo, jossa satoi koko kuun aikana 45,3 mm. Silti useilla paikkakunnilla sademäärä jäi alle 10 mm:n, jopa alle 5 mm:n. Esimerkiksi Turun seudulla sadepäiviä eli päiviä, jolloin sadetta mitattiin asemalla vähintään 0,1 mm, oli yhteensä vain viisi kappaletta koko kuussa.

Auringonpaiste

Auringonpaistetunteja huhtikuussa kertyi runsaasti. Auringonpaistetiedot oli meillä saatavilla vain kuudelta havaintoasemalta, mutta niiden joukosta Kuopiossa aurinko paistoi eniten: peräti 288 tuntia huhtikuun aikana. Saman aseman auringonpaistetuntien keskiarvo vuodelta 1981-2010 oli 194 tuntia, eli päättyneessä huhtikuussa aurinko paistoi nelisen kokonaista vuorokautta enemmän kuin yleensä.

Kuva: Maarit Siitonen

Tuuli

Myrskypäiviä eli päiviä, jolloin 10 minuutin keskituulen nopeus on jollakin havaintoasemalla vähintään 21 m/s kolmen tunnin välein tehtävissä Synop-säähavainnoissa, oli tässä huhtikuussa yhteensä kaksi: 8. huhtikuuta ja 9. huhtikuuta. Molempina myrskysi Märketin asemalla, jälkimmäisenä päivänä myös Valassaarilla. Vuoden 2019 huhtikuun korkein mitattu myrskytilastoihin hyväksyttävä tuulilukema oli 8. huhtikuuta Märketillä mitattu 23,1 m/s. Kovin puuska, 30,6 m/s, puolestaan havaittiin Valassaarilla 9. huhtikuuta.

Myrskypäivien määrä nousi yli huhtikuun keskiarvon: keskimääräisessä huhtikuussa niitä on 0,7 (keskiarvon laskemisesta muodostuva luku, jossa ei tietenkään käytännössä ole järkeä – päivä joko on myrskypäivä tai ei, ja todellinen myrskypäivien määrä on aina kokonaisluku).

Lumipeite

Lumipeite karkasi huhtikuun aikana maan etelä- ja keskiosasta. Paksuin lumipeite mitattiin Puolangan Paljakassa, jossa kuun ensimmäisen viikon tienoilla lumensyvyys oli tasan metrin lähes koko viikon ajan. Sen jälkeen lumensyvyys lähti Paljakassakin laskuun.

Mitä sinulle jäi parhaiten mieleen huhtikuun säästä?

12 vastausta artikkeliin “Huhtikuu: Jopa kesäistä lämpöä ja vähäsateista”

  1. ”Muistaisin kuulleeni jopa huhtikuun helteistä tuota varhaisemmalta ajalta, mutta en äkkiä etsiessäni löytänyt lähdettä muistikuvan tueksi – olisiko teillä lukijoilla tarkempi tieto?”

    https://ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia

    Huhtikuun Suomen lämpennätys on helteen puolella.

  2. Huhtikuun lämpötilaennätys on 25,5 astetta ja se on mitattu 27.4.1921
    Jyväskylässä. Kyseessä on kaikkein vanhin kuukausikohtainen ylin lämpötilaennätys.
    (Ilmatieteenlaitos, lämpötilaennätyksiä)

  3. Huhtikuu oli pitkästä aikaa kuukausi, joka saattoi päästä top10 listalle sadan vuoden ajalta. Ilmastonmuutoksen kannalta tämä ei kuitenkaan riitä mihinkään, uusia ennätyskuukausia pitäisi tulla jo solkenaan. Toukokuu näyttää menevän sitten toiseen ääripäähän.

    1. Kuulehan, niitä top10 kuukausia on tosiaan tullut solkenaan 2000-luvulla. Nyt tämä huhtikuu. Viime vuoden toukokuu oli ennätyslämmin, aivan ykköseksi listalla. Heinäkuu oli myös top-tasoa. Kylmiä kuukausia sen sijaan ei juurikaan enää tule.

      1. Ei valitettavasti riitä alkuunkaan. Pelkästään 2000 -luvulla olisi pitänyt jo lämmetä asteen verran (plus sitten se mitä jo aiemmin). Itse asiassa puolet kuukausista pitäisi jo olla jatkuvasti top5 kamaa, eikä mitään alle top20 kuukausia pitäisi enää juurikaan tulla. Uusia ennätyskuukausia pitäisi tulla pari joka vuosi.

        Ennustettu lämpenemistahti on niin hurja, että on jo ihan selvää ettei sitä tulla koskaan saavuttamaan, ei lähimainkaan.

  4. Pientä ”pilkunviilausta” näin aamutuimaan. ;)

    Lainaus tekstistä:
    ”Kuun alin mitattu lämpötila osui tällä kertaa Sodankylään, jossa oli 5. huhtikuuta aamulla vain -22,2 °C.”

    Miksi tuo vain-sana lämpötilalukeman edessä? Onhan tuo kuitenkin ihan kipakka pakkanen.

    1. Hyvä huomio ja kieltämättä hankala alue sanankäytöllisesti – ”jopa”-sana mieltyy helposti korkeaan lukemaan, mutta miinuslukema eli matala kaipaisi päinvastaista. Silti samaa mieltä, ”vain” kuulostaa myös tässä yhteydessä hassulta. Näin jälkikäteen ajatellen – ehkäpä olisi ratkennut sanamuodolla ”jopa 22,2 pakkasastetta”. Mukavaa viikonloppua!

  5. Vaikka Suomessa tulisi ennätyskuukausia joka toinen kk, sinä et uskoisi maapallon lämpenemiseen. Toisekseen Suomen sää ja lämpötila eivät ole minkään sortin indikaattoreita maapallon lämpenemisestä. Luotan enemmän NASA:n mittauksiin näissä asoissa kuin Leonen mielipiteisiin.

    ”The heat-trapping nature of carbon dioxide and other gases was demonstrated in the mid-19th century.2 Their ability to affect the transfer of infrared energy through the atmosphere is the scientific basis of many instruments flown by NASA. There is no question that increased levels of greenhouse gases must cause the Earth to warm in response.

    Ice cores drawn from Greenland, Antarctica, and tropical mountain glaciers show that the Earth’s climate responds to changes in greenhouse gas levels. Ancient evidence can also be found in tree rings, ocean sediments, coral reefs, and layers of sedimentary rocks. This ancient, or paleoclimate, evidence reveals that current warming is occurring roughly ten times faster than the average rate of ice-age-recovery warming.”

    1. Ei ole kyse minun mielipiteistäni, vaan tilastomatematiikan faktoista. Mitä tulee Nasan GISTEMP -aikasarjaan, niin sen luotettavuutta valaissee seuraava case.

      Vajaat kymmenen vuotta sitten huomasin, että Helsingin Kaisaniemen ja Pietarin GISS asemadatoissa oli huomattavaa eroa; vuodesta 1930 lähtien trendeissä taisi olla jotain puolitoista astetta eroa siten, että Pietarissa näytti lämmenneen enemmän. Asemat ovat siksi lähekkäin ettei tuollainen ero ole mahdollinen. Lähetin asiasta viestiä Hansenille. Mitään vastausta ei kuulunut, mutta parin kuukauden kuluttua huomasin, että Pietarin asemadata oli muutettu lähes identtiseksi Kaisaniemen kanssa. Kunnes sitten jossain vaiheessa Kaisaniemen pitkä ja siten laadukas aikasarja pudotettiin pois ja nykyään siellä on Suomen osalta pitkä yhtenäinen aikasarja vain Sodankylästä. Lopputulemana GISTEMP liioittelee esimerkiksi Suomen lämpenemistä, josta Ilmatieteenlaitoksen edustaja oli kanssani samaa mieltä.

  6. Ehdottomasta ”tuho tulee”-puheesta toistaiseksi pahin seuraus on nuorten ihmisten toivottomuus ja hätä globaalisti, myös täällä pienessä Suomessa, jonka säästä ei koskaan voi mitään päätellä (NASA tietää menneisyyden ja tulevaisuuden, aamen).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.