Hellekorkeapaine jumittuu pian Suomen päälle – onko tämä kesäsäämme uusi normaali?

Julkaistu

Ensi viikolla saapuva helleaalto näyttää yhä todennäköiseltä. Lämpötila voi kohota paikoin jopa 30 asteeseen ja Suomi onkin ensi viikolla yksi Euroopan kuumimpia maita. Kaiken takana on Suomen ylle jämähtävä sulkukorkeapaine, joka mahdollistaa pitkät kesäiset hellejaksot. Mutta olemmeko varautuneita siihen, että tulevaisuudessa helleputket saattavat kestää yhä pidempään ja iskeä pohjolaan entistäkin aikaisemmin ja kuumempina?

Mikä on sulkukorkeapaine?

Ensi viikolla yläilmakehän virtauskenttä muodostaa sulkukorkeapaineelle otollisen asetelman: virtauskenttään muodostuu hevosenkengän kaltainen rakenne, jonka alle pitkäkestoisen korkeapaineen on helppo parkkeerata. Korkeapaineita, jotka sulkevat ympäristöstään pois matalapaineet ja sateet, kutsutaan nimensä mukaisesti sulkukorkeapaineiksi. Pitkät kesäiset hellejaksot ovat meillä yleensä kytköksissä Suomen ylle tai meidän lähettyville asettuvasta pitkäkestoisesta sulkukorkeapaineesta, joita kutsutaan myös omegakorkeapaineiksi (virtauskenttä muistuttaa kreikkalaista Oomega- eli Ω-kirjainta).

Kuva 1: Tyypillinen sulkukorkeapainetilanne Euroopan yllä. Harmaat nuolet kuvastavat yläilmakehän virtauskenttää, joka muodostaa Oomega-kirjaimen kaltaisen rakenteen. Korkeapaineen ympäristössä ilma lämpenee päivä päivältä, ja ensi viikolla lämmintä ilmaa virtaa meille Välimereltä saakka.

Ensi viikolla jopa 30 astetta – muista suojata itsesi!

Ensi viikolla Suomi saa maistiaisia Välimeren kuumasta ja kosteasta kesäsäästä, kun helteistä ilmaa virtaa meille aina Etelä-Euroopasta saakka sulkukorkeapaineen länsipuolitse. Tällä hetkellä näyttää siltä, että helleraja tulee ylittymään tiistaista alkaen päivittäin jossain päin maata. Helleilma pääsee leviämään loppuviikon aikana myös Lappiin. Jos ennusteeseen ei tule suurempia muutoksia, lämpötila kohoaa ylimmillään torstaista alkaen jopa 30 asteeseen. Helteitä tulevat kuitenkin viilentämään paikalliset mutta rajut sade- ja ukkoskuurot, joiden yhteydessä voi esiintyä ukkospuuskia ja rakeita.

Kuva 2: Ensi viikolla Suomi kuuluu Manner-Euroopan kuumaan ja kosteaan ilmaan. Yläilmakehän suihkuvirtaus (kuvassa JET) jakaa lämpimän ja kylmän ilman toisistaan. Kylmän ja lämpimän rajavyöhykkeellä Länsi-Euroopassa tulee kehittymään vaarallisen voimakkaita ukkosia.

Me suomalaiset tuppaamme innostumaan aurinkoisesta hellesäästä ja ryntäämme ulos nauttimaan kesäpäivistä, mutta muistammehan myös suojata itsemme auringon haitoilta. Aurinko on kolmen viikon päästä korkeimmillaan ja haitallisen ultraviolettisäteilyn määrä lisääntyy. Tällä hetkellä UV-indeksin arvo on koko maassa jo yli kolme, etelässä lähestytään viittä, joten suojautumistarve on olemassa.

Tulevatko hellekesät jäädäkseen?

On kiistatta selvää, että Suomen ilmasto on lämmennyt esiteollisista ajoista ja lämpeneminen näkyy erityisesti talvikuukausissa. Kesät lämpenevät leveysasteillamme talvia vähemmän, mutta niissäkin muutos on ollut näkyvä. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon hellepäivien kasvava trendi: vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna kaikki kolme helteisintä kesää on koettu Suomessa 2000-luvulla: 2002 (65 hellepäivää), 2018 (64 hellepäivää), 2006 (61 hellepäivää).

Vuosisadan edetessä on todennäköistä, että tulemme kokemaan entistäkin pidempiä helleputkia ja korkeampia kesälämpötiloja. Pohjoisen napa-alueen voimakas lämpeneminen ja jääpeitteen sulaminen sen ympäriltä ajaa väistämättä tilanteeseen, jossa napa-alueen ja tropiikin välinen lämpötilaero pienenee entisestään ja tämän vaikutus näkyy leveysasteidemme suihkuvirtauksessa, joka saattaa heiketä ja mutkitella aiempaa enemmän. Alempana ilmakehässä suihkuvirtauksen heikkeneminen näkyy suursäätilan ”jumitilanteina”, kuten esimerkiksi viime kesän kaltaisena pitkäkestoisena korkeapaineena, joka meillä nimettiinkin osuvasti käristyskupoliksi. Pitkät ja kuumat kesät ovat siis yleistymään päin, mutta täytyy toki muistaa, että sään luonnollinen vaihtelu ei ole meiltä häviämässä eli yhä vastaisuudessakin vuosien välinen vaihtelu on leveysasteillamme suurta.

33 vastausta artikkeliin “Hellekorkeapaine jumittuu pian Suomen päälle – onko tämä kesäsäämme uusi normaali?”

  1. Mitä tarkoittaa pitkään, useita viikkoja ilman sadetta?
    Kumpa viime kesän kaltainen kuivuus ja kuumuus ei enää ikinä toistuisi, ei sellaiseen voi kukaan varautua.

    1. Olen miettinyt ihan samaa, ajatus viime kesän toisinnosta on minulle eräänlainen kauhukuva. Onneksi tänä vuonna edes toukokuussa lämpötilat pysyttelivät enimmäkseen maltillisina ja sadettakin tuli sentään kohtalaisesti, joten luonnon luulisi olevan viimevuotista valmiimpi koetukseen. Viime vuonnahan helteet alkoivat jo korkeintaan viikko vapun jälkeen, eikä sateesta ollut juuri tietoakaan koko kesänä.

      Eikös niiden takavuosien sateisten ja epävakaiden kesien pitänyt merkitä ilmastonmuutoksen aiheuttamaa uutta normaalia? Mitä sille skenaariolle oikein tapahtui? Sekin olisi ylipitkiä helleputkia huomattavasti mieluisampi vaihtoehto.

      1. Hei Antti,

        Jos mietitään ilmastonmuutoksen kytköstä leveysasteidemme suihkuvirtauksessa havaittuihin muutoksiin, voi hyvinkin käydä niin, että samanlainen säätyyppi jämähtää vastaisuudessa päälle entistäkin pidemmäksi aikaa. Tämä voi siis tarkoittaa toisessa ääripäässä myös hyvin sateisia ja koleita kesiä/vuodenaikoja, vaikka vähitellen ne kaikista alhaisimmat lämpötilat tulevatkin yhä epätodennäköisimmiksi.

    2. Hei Tommi,

      Lähtökohtaisesti korkeapaine tuo meille kuivan ja aurinkoisen kesäsään, mutta nyt näyttää siltä, että varsinkin loppuviikkoa kohden ukkossateiden mahdollisuus kasvaa. Paikallisesti voi siis sataa paljonkin, mutta erityisesti rannikot voivat jäädä vähäsateisiksi (kylmän meren vaikutus).

  2. Hellepäivien lukumäärä on kuitenkin vähentynyt koko 2000-luvun, eli se ei tue sitä ennustetta, että ne jollakin tavalla olisivat lisääntymään päin. Toki meteliä jokaisesta hellepäivästä pidetään senkin edestä ja niitä merkitään hellepäiviksi, vaikka 10 minuutin välein tehtävä virallinen mittaus ei niitä näytä. Tänä vuonna on jo kaksi sellaista hellpäivää tilastoissa.

    Suomessahan ilmasto lämpeni esiteollisesta ajasta nykyiselle tasolle 1930-luvulla ja mm. ainoat huhtikuiset hellelukemat ovat niiltä ajoilta. Sen jälkeen tuli kylmempi jakso ennen tätä nykyisin jo jäähtymään päin olevaa jaksoa ennen. Ja Suomen kesistä nimenomaan on paljon tietoa lusto- ja neulastutkimusten valossa ja niiden mukaan mitään ihmeellistä ei nykyisessä lämpöjaksossa ole. Kannattaakin katsoa erinonaimanen luentosarja tilaisuudesta, joka pidettiin Lappajärvellä keväällä. https://www.youtube.com/playlist?list=PLBN2QFUq2f9zagaS9x43pmp9WyJsaTHiI&fbclid=IwAR3wo0-eyYj6HDHdpzwMJ5XPntWI0oXIuefS9egPEoHdOkjLWNknZngQtk4

    Toki meteorologit ennustavat kaikenlaista sekä säistä että ilmastosta ja joskus saattavat osua jopa oikeaankin, mutta valitettavan harvoin. Kivahan noita juttuja on tavallaan lukea, mutta hieman säälittää se, kuinka vähän on ymmärrystä näistä maapallon vaihtelevista säistä ja ilmastosta ja varsinkin CO2:n ja erityisesti auringon sekä merien vaikutuskyvystä niihin. Kun sitten vastavuoroisesti kuuntelee ja katselee suomalaisia pitkän linjan ilmastotiedemiehiä (mm. Mielikäinen, Timonen, Jalkanen, Järvinen, Ollila, Mursula jne), niin meteorologian yksipuolinen ja katastrofaalinen nykytila valkenee todella selkeästi. Luentosarjan osassa 5 professori Mielikäinen hiemaa sivuaa tätäkin aihepiiria.

    1. Hei Jyrki,

      Mielenkiintoista olisi tietää, mihin perustat väitteesi hellepäivien vähenemisen suhteen? Itse laskin hellepäivien keskiarvon eri vuosikymmenille (kuluvalta vuosikymmeneltä puuttuu v. 2019) ja tuloksesta mielestäni näkee selvästi hellepäivien kasvavan trendin:

      1960-l969: 29.3 kpl
      1970-1979: 36.6 kpl
      1980-1989: 32.1 kpl
      1990-1999: 37.3 kpl
      2000-2009: 40.4 kpl
      2010-2018: 40.2 kpl

      Lähde: https://ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot

      1. Miksi aloitit hellepäivien laskennan vasta 1960 alkaen?

        Kuinkahan helletilaston kehityksen mahtaisi käydä, jos katsottaisiin vain ne asemat, jotka ovat olleet käytössä ja muuttumattomina koko tarkasteluajan? Nykyäänhän helleraja (muualla toppatakkiraja) on niin tärkeä, että sen ylityksen voidaan katkoa tapahtuneen pelkän hilamallin perusteella, vaikka yksikään mittari ei ylitystä olisikaan näyttänyt.

        2018 ensimmäinen hellepäivä saatiin aikaiseksi Porin rautatieasemalla tällä menetelmällä, vaikka mittari ei sitä kertonut.

        1. Hei Tapani,

          Viranomaistahomme ylläpitämät helletilastot ovat saatavilla v. 1960 alkaen, joten laskenta on suoritettu niiden perusteella: https://ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot

          Sitä aikaisempien hellepäivien raportointi vaatisi jo laajempaa tutustumista, mutta mielestäni kuuden vuosikymmenen mittaisesta tarkastelukaudesta voidaan jo tehdä jotain johtopäätöksiä.

        2. ”Nykyäänhän helleraja (muualla toppatakkiraja) on niin tärkeä, että sen ylityksen voidaan katkoa tapahtuneen pelkän hilamallin perusteella, vaikka yksikään mittari ei ylitystä olisikaan näyttänyt.

          2018 ensimmäinen hellepäivä saatiin aikaiseksi Porin rautatieasemalla tällä menetelmällä, vaikka mittari ei sitä kertonut.”

          Voitko kertoa mihin tämä väittämä perustuu? Asemathan mittaavat lämpötilaa jatkuvasti, mutta IL:n kotisivuilla näkyy lämpötila vain 10 min välein. Siksi toisinaan hellerajan rikkoutuminen ei näy lämpötilan aikasarjagraafissa (mutta näkyy minimi/maksimiarvoissa).

  3. Piti vielä sanoa, että jäähtymään päin koko ajan on maapallon ilmasto, vaikka Suomessa muutama normaalli hellepäivä onkin.

    http://www.dandebat.dk/eng-klima7.htm?fbclid=IwAR3V76CclW2X1PRY-1qoKFtSPJnSd_UnMtBeXq8WExLieRl_xrd9w2PelQo

  4. No niin. Heti kun kylmänpuoleisen toukokuun jälkeen saadaan muutama kesäkuinen hellepäivä, niin ilmastopropaganda alkaa välittömästi.

    Ensinnäkin, miksi verrataan esiteolliseen aikaan? Hiilidioksidipitoisuus lähti nousuun vasta 1950 -luvulla, ennen sitä pitoisuuden muutokset olivat niin pientä, ettei sillä ole varmastikaan ollut vaikutusta. Johtuneeko tämä kenties siitä, että (luonnollinen) lämpeneminen 1850-1940 oli voimakkaampaa kuin 1940-2018? Ja miksei samalla tarkastella 1600 -luvulta lähtien kun kerran proxydataa on olemassa?

    Toisekseen tuo hellepäiväkirsikanpoiminta ei kerro mistään mitään. Vastapainoksi esimerkiksi 2017 hellepäiviä oli pyöreät nolla ainakin täällä läntisessä Suomessa! Ilmastonmuutoksen seurantaan ei tarvita muuta kuin keskilämpötilan aikasarja + proxyt, ja niiden mukaan Suomessa ei ole havaittavissa mitään lätkämailalämpenemistä ja 2000 -luvullakin kehitys ei ole ollut mallien mukaista. Tulevaisuudessa ei ole odotettavissa enempää helteitä, koska mittaukset eivät sellaista näytä tapahtuvan.

  5. Kyllä siihen voi, eiku rannalle ja iso eväskori mukaan ja rusketusta pintaan.

  6. Eli siinä tilastot:
    https://ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot

    2010 -luvulla ollut aikas vähän helteitä, eli viime kesä oli poikkeus koko vuosikymmenellä. Joka tapauksessa helteet eivät kuitenkaan ole lisääntymässä, eivätkä ne lisäänny tulevaisuudessakaan hiilidioksidipitoisuuden johdosta. Aineisto on jo siksi pitkä, että korrelaation puuttuminen on jo merkitsevää.

    1. Helletilastoja kannattaa katsoa laajemmalta ajalta: yksittäisen ja vielä vajaan vuosikymmenen perusteella ei ole syytä tehdä johtopäätöksiä. Vastasin edellä Jyrki Itkosen kommenttiin, johon laskin auki hellepäivien keskimääräisen lukumäärän per vuosikymmen 1960-luvulta saakka. Kyllä siinä selvä kasvava trendi näkyy.

      1. 60 -luku oli vähähelteinen, mutta 50 viime vuoden aikana ei ole ollut tilastollisesti merkitsevää muutosta. Samalla ajalla hiilidioksidipitoisuus on noussut selvästi, joten aineiston perusteella ei ole mitään evidenssiä sen puolesta, että pitoisuuden nousu lisäisi helteitä Suomessa. On vähän erikoista maalailla tulevaa ja ennustella mitä silloin on, koska dataa on jo niin pitkältä ajalta, että niistä muutoksien pitää jo näkyä, jos sellaisia on tullakseen.

      2. Miksi laskea hellepäivät vain 60-luvulta lähtien?

        Kuinka monta niitä oli vaikka 1930-luvulla?

        1. Hei Kimmo, kts. vastaukseni Tapanille samasta aiheesta:

          Viranomaistahomme ylläpitämät helletilastot ovat saatavilla v. 1960 alkaen, joten laskenta on suoritettu niiden perusteella: https://ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot

          Sitä aikaisempien hellepäivien raportointi vaatisi jo laajempaa tutustumista, mutta mielestäni kuuden vuosikymmenen mittaisesta tarkastelukaudesta voidaan jo tehdä jotain johtopäätöksiä.

    2. ”2010 -luvulla ollut aikas vähän helteitä”

      Ei pidä paikkaansa, vaan 2010-luku tulee olemaan vähintään toiseksi helteisin vuosikymmen 1960-luvulta alkaen. Sekin on vielä täysin mahdollista, että 2010-luku on kaikkein helteisin tähän asti koetuista vuosikymmenistä. Tosin sillä edellytyksellä, että tänä kesänä olisi vähintään 43 hellepäivää.

      ”viime kesä oli poikkeus koko vuosikymmenellä”

      On ollut neljä muutakin kesää, jolloin on ollut selvästi keskimääräistä enemmän hellepäiviä. Kesät 2010-2011 & 2013-2014. Eli tällä vuosikymmenellä on ollut jo viisi kunnon hellekesää. Saa nähdä, tuleeko tästä kesästä vielä kuudes.

      Ylipäänsä kakkosella alkavat vuodet näyttävät olevan selvästi helteisempiä kuin ykkösellä alkavat vuodet.

      Kerran kun linkin annoit, niin olisit samalla tehnyt laskelmatkin tuosta linkin takaa löytyvästä tilastosta. Tuon tilaston kun voi Ilmatieteenlaitoksen sivuilta ladatakin (tilaston oikea ylänurkka, kolmen vaakaviivan painikkeesta avautuu latausvalikko) ja ladatun tiedoston voi sitten avata taulukkolaskentaohjelmistolla, jossa laskutoimitusten tekeminen ei vie kovinkaan kauan.

  7. GFS ei ole sitä mieltä, että korkeapaine jumittuu Suomen päälle. Lipuu idästä ohi ja sen jälkeen ihan normi kesäkuun alun keliä.

  8. Onko sulkukorkeapaine sama kuin ”Rossby Wave”?

    Tuossa kirjoituksessa puhutaan lähiaikojen säästä. Liittyen ilmaston kehittymiseen, tässä on tulkintani siitä mitä lähitulevaisuus (2020-60) tuo tullessaan ja miksi:

    1. Atlantin oskillaatio (AMO) kääntyy lähiaikoina negatiiviseen vaiheeseensa. Vaiheen pituus on yli 30 vuotta. Viileimmässä kohdassaan se on n. vuonna 2038-40.
    2. Tyynenmeren oskillaatio (PDO) siirtyy negatiiviseen vaiheeseen. Sen pituus on vaihdellut, mutta se saattaa nyt olla 7-10 vuotta.
    3. Aurinkominimi (GSM, Grand Solar Minimum) alkaa v. 2020 ja seuraavaa Solar Cycleä saadaan odotella useita vuosia ja sitten kun sellainen tulee niin se on hyvin heikko. On odotettavissa, että Auringon passiivista tilaa kestää 40, jopa 80 vuotta.
    4. Nyt on voimassa mieto El Nino, joka väistyy syksyyn mennessä. Ensi vuodelle on ennakoitu tulevaksi La Ninaa.

    Nuo neljä tekijää vievät ilmastoa viileään suuntaan. Epävarmuuksia toki on koskien sitä kuinka pitkä viileä vaihe on ja kuinka paljon globaali keskilämpötila laskee. Oma ennusteeni on, että v. 2040 mennessä globaali keskilämpötila on 0,8-1,2 celsiusastetta matalampi kuin nyt. Jos aurinkominimi jatkuu pitkään niin lämpötila laskee tuosta edelleen.

    Olen koettanut miettiä myös onko odotettavissa jotain lämmittäviä tekijöitä, jotka voisivat kumota em. viilentävät tekijät. En ole löytänyt sellaisia. Sellaiseksi ei kelpaa alailmakehän CO2-pitoisuus 415 ppm. On muistettava, että Maan pinnalla oleva lämpöenergia on merissä, ei ilmakehässä eikä maaperässä. Siksi nuo edellämainitut valtamerten oskillaatiot vaikuttavat voimakkaasti ja nopeasti. Jos Kiinassa saadaan energiatuotannon hiukkaspäästöt kuriin niin se kirkastaa alailmakehää ja voi aiheuttaa lämpenemistä.

    Auringon aktiivisuus vaikuttaa, mutta sen säteilyvoimakkuuden (TSI, Total Solar Irradiance) vaihtelujen vaikutus näkyy viiveellä johtuen siitä, että valtamerten vesimassa (välittäjäaine) on nin suuri. Sen vaikutus alkaa näkyän kunnolla vasta v. 2030 nurkilla.

    Markus Mäntykangas, mitä mieltä olet tästä? Yksinään tuollainen luonnollinen oskillaatio ei tekisi suurta vaikutusta ilmastoon, mutta tässä on tulossa tilanne, jossa päällä on yhtäaikaisesti peräti kolme viilentävää luonnollista tekijää.

    1. Siinähän ne merkittävimmät Suomen ilmastoon vaikuttavat tekijät tuli lueteltua. Hassua kuinka vähän näistä kirjoitellaan ja sen sijaan höpötetään hiilidioksidista jolla ei vaikuta olevan mitään vaikutusta.

  9. Forecassa ei ilmeisesti tiedetä, mistä meidän sääolomme aiheutuvat. Ei mitään mainintaa Atlantin oskillaatioista. Onko se hiilidioksidi, mikä jämäyttää korkeapaineet tälle alueelle, vai mikä?

    Yhden hellekesän perusteella tehdään kaikenlaisia johtopäätöksiä eikä sitä edellistä kesää enää kukaan muista. (Blogin ylläpidon edit: tekstistä on tästä kohtaa poistetty virke. Emme julkaise muita tahoja haukkuvia tekstin osia) Kylmyyttä ei saa mainita yhteisen agendan mukaan.

    Mikä mahtaa olla Forecan kanta? Johtuivatko huonot satomme 2017 liioista sateista, vai mistä?

    1. Hei Tapani,

      Ajankäytön vuoksi tekstissäni ei ollut tarkoitus ottaa kantaa aiheeseen sen enempää, koska sen taustoittamiseen saisi varmasti käytettyä useammankin työpäivän. En ole itse ilmastonmuutostutkija, joten jätän tarkemmat analyysit muille tahoille. Pohjois-Atlantin oskillaatio toki vaikuttaa olennaisesti säätyyppiimme, mutta se ei nyt kuulunut tämän tekstin agendaan.

      Satokommenttiisi lyhyesti: kyllä, ainakin Luonnonvarakeskuksen mukaan v. 2017 pitkäkestoiset sateet aiheuttivat sato-ongelmia. Tähän olennaisesti liittyy myös haihdunnan vähyys: kosteina ja sateisina ajanhetkinä kesälläkin haihdunta voi olla vähäisempää kuin sadanta, mikä on erityisen ongelmallista sadon kannalta.

      1. Pitkäkestoisia sateita oli yleisesti vain lokakuussa, mikä ei ole mitään viljankorjuuaikaa, jos lämpösumma on lähelläkään normaalia, 2017 se jäi toiseksi huonoimmaksi 1981 jälkeen.

        Jokioinen kuvannee hyvin vilja-aittamme tilannetta. Tässä sen lämpösumma ja sademäärä. Kumpi mahtoi olla syyllinen huonoihin satoihin ja myös haihdunnan vähäisyyteen?

        https://ilmatieteenlaitos.fi/kasvukausi-2017

  10. Olin vuosina 65-71 kesäapulaisena kallioperäkartoituksessa itä-Suomessa. Varsinkin -67-71 mentiin lähes joka päivä paidatta maastoon. Näin siis 50 vuotta sitten.

    1. Sitten on osuneet sinne lämpimät ajat tai olet kuumaverinen.

  11. Toukokuu aikakirjoihin ja läntisessä Suomessa se oli noin 33. lämpimin vuodesta 1961 alkaen. Sadan vuoden tilastoissa ei ilmeisesti päästy top50 listalle ja tuhannen vuoden tilastoissa top500 saattoi olla tiukassa, koska 1000-1300 -luvuilla oli hyvin lämmintä, talvetkin sedimenttitutkimusten mukaan usein aivan lumettomia.

    Samaan aikaan muu maapallo kiehui edelleen lätkämailalämpenemisen huipulla, niin sanovat ilmastotieteilijät omiin aikasarjoihinsa vedoten. Miksi taas näin, miksi me emme saa kuin ani harvoin niitä lämpimiä molekyylejä?

  12. Olet ottanut esimerkiksi hellepäivät vuodesta 61 lähtien. Miten tilasto muuttuu jos hellepäivälukemat lasketaan vuodesta 1900 lähtien?

    1. Hei Villejohannes, kts. vastauksenni Tapanille samasta aiheesta:

      Viranomaistahomme ylläpitämät helletilastot ovat saatavilla v. 1960 alkaen, joten laskenta on suoritettu niiden perusteella: https://ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot

      Sitä aikaisempien hellepäivien raportointi vaatisi jo laajempaa tutustumista, mutta mielestäni kuuden vuosikymmenen mittaisesta tarkastelukaudesta voidaan jo tehdä jotain johtopäätöksiä.

  13. Markus moi,
    Ilmastonmuutoksen pitäisi lisätä ukkosia Suomessa ja hirmumyrskyjä maailmalla. Miksi näin ei ole tapahtunut? Miksi ilmastomallit eivät näe taaksepäin historiaan? Miksi ilmastomallien ennustelämpötilan ja todellisuuden välillä alkaa olemaan jo aikamoinen gappi? Veikkaatko että lämpeneminen kiihtyy sitten lähempänä 2090 lukua?

    1. Hei Marja,

      Kukaan ei pysty varmaksi sanomaan vielä tässä vaiheessa, miten myrskyjen ja ukkosten määrä tulee kehittymään. Lisääntyvä lämpö ja vesihöyryn määrä ilmakehässä antavat kaiken järjen mukaan paremmat edellytykset voimakkaammille myrskyille ja ukkosille, mutta välttämättä niiden määrä ei tule kasvamaan kaikkialla. Suomessahan myrskypäivien lukumäärässä on itse asiassa havaittavissa selvää laskua, kun vertaa aikaisempiin vuosikymmeniin. Itse olen sitä mieltä, että ilmastonmuutos saattaa meidän leveysasteilla jopa vähentää myrskyjä (mutta toisaalta voimistaa yksittäisiä myrskyjä), koska tärkeä keskileveysasteiden myrskymatalapaineita ruokkiva mekanismi, pohjois-eteläsuuntainen -lämpötilaero, on pienenemässä napa-alueen lämpenemisen myötä. Tämä saattaa siirtää nykyistä myrskyrataa yhä pohjoisemmas.

      Muissa ilmastokysymyksissä suosittelen kääntymistä ilmastotutkija Jouni Räisäsen puoleen.

  14. Hellepäiviä tänne luvassa jopa kaksi, sen jälkeen paluu keskimääräistä viileämpään juhannukseen asti. Ei päästä lätkämailan lapaan tässäkään kuussa.

  15. No näin, nautitaan nyt lämmöstä vaan, kun sitä nyt tulee ainakin joksikin aikaa. Helle + vilpoinen tuuli järveltä saunan verannalla, mikä sen autuaampaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.