Pääsiäisyllätyksenä lunta, sen jälkeen kevät?!

Julkaistu

Pääsiäisen pyhät kolkuttavat jo ovella! Tänään blogissa katsellaan toisaalta pääsiäisen säätä, mutta toisaalta myös pääsiäisen jälkeen sääkartoilla näkyvää lämpenemistä.

Pitkäperjantai, pääsiäislauantai ja pääsiäispäivä (pe-su)

Perjantaista sunnuntaihin sää on niin samankaltainen, että päivät kannattaa niputtaa yhden otsikon alle. Katsotaanpa ensin kuvin:

Pitkäperjantain sää
Pääsiäislauantain sää
Ensimmäisen pääsiäispäivän eli sunnuntain sää

Kuten näkyy, näiden päivien sään voisi lähes esittää yhdellä kartalla. Etelässä on aurinkoisinta ja Lapissa pilvisintä, mutta Lapissakaan pääsiäinen ei ole täyspilvinen vaan auringosta voidaan nauttia pilvilauttojen välissä.

Sateet jäävät vähäisiksi, joskaan eivät täysin olemattomiksi, Lapissa voi sadella paikoitellen vähän lunta. Iltapäivisin lämpötila voi Lapissakin hiipiä nollan tuntumaan, jopa yläpuolelle, etelässä on ihan rehellisiä lämpöasteita (mikä on epärehellinen lämpöaste?). Ilmamassa yllämme on vielä hyvin kylmää, mutta auringonsäteily auttaa nostamaan iltapäivälämpötiloja.

Näiltä kartoilta ei näe sitä, että öisin lämpötila laskee reilusti. Pakkasta on selkeillä alueilla reilusti yli 10, paikoin jopa 20 astetta. Paikalliset pilvilautat estävät lämpöä karkaamasta, siksi pilvisillä alueilla pakkasta on vain muutama aste.

Toinen pääsiäispäivä (ma)

Maanantain säässä piilee jymy-yllätys: eilisissä tietokonelaskelmissa sää oli maanantaina vielä täysin poutainen, hyvin paljon edellispäivien kaltainen. Tänään töihin tullessani hieraisin hetken silmiäni ennen karttaan uskomista – eilisissä ennusteissa huomattavasti kauemmaksi jäänyt matalapaineen keskus sateineen oli muuttanut reittiään niin, että runsaat lumisateet kulkevat Suomen yli.

 

 

Tämä ennustemuutos oli niin dramaattinen, että kannattaa varautua siihen, että ennuste elää vielä, mutta mikäli tämän hetken ennuste pitää paikkansa, tuuli voimistuu ja lumisade alkaa maan eteläosassa jo aamuyöllä. Iltapäivään mennessä sade on jo ehtinyt suureen osaan maan etelä- ja keskiosaa, yöhön mennessä se kattaa Keski- ja Pohjois-Lappia lukuun ottamatta koko Suomen. Sadealue on niin laaja, että vielä illallakaan sade ei ole loppunut etelässä.

En keksi asialle kaunistelua – maanantain paluuliikenteen keli on näillä näkymin hirveä. Lunta tulee tuulen kanssa, maan kaakkoisosassa voi sataa vähän räntää tai vettäkin, ja uutta lunta tulee suuressa osassa maata 20 cm tai ylikin. Mikäli tämä ennuste ei tästä muutu, maanantaita ei juuri voi suositella varsinkaan pitkän matkan ajamiseen.

Pääsiäisen jälkeen tulee kevät?!

 

 

Sadealue väistyy vähitellen Suomen yltä tiistain ja torstain välisenä aikana, maan pohjoisosasta se väistyy viimeisenä. Etelässä aurinko alkaa paistaa jo alkuviikolla, maan keski- ja pohjoisosassa pilvien väistymiseen menee vähän pidempään.

Hyvä uutinen on se, että lämpötilat alkavat lämpimämmän ilmamassan myötä vihdoin nousta. Voimakkaimmin muutos näkyy yölämpötiloissa, kireät pakkaset vaihtuvat pikkupakkasiin. Päivälämpötilatkin kipuavat ylöspäin ja loppuviikolla etelässä lämpötila voi nousta yli +5 Celsiusasteen, joissakin tietokonemalliajoissa on väläytelty jopa +10ºC tienoilla olevia lukemia. Tuollaiset lukemat eivät ole vielä varmoja, mutta eivät suinkaan mahdottomia!

Hyvää pääsiäistä!

Kävimme eilen Markus-kollegan kanssa juttelemassa säästä ja tulevasta pääsiäisestä toimiston sohvalla – pääsiäispupu ja pääsiäisvelho sekä koko Forecan väki toivottavat oikein hyvää pääsiäistä kaikille!

Säävisa: Oletko säätietäjä? Testaa sää- ja ilmastotietosi!

Julkaistu

Testaa sää- ja ilmastotietosi Forecan säätietovisassa! Vedätkö osaamisellasi vertoja Pekka Poudalle vai olisiko vielä syytä hieman kerrata? Selvitä meteorologinen osaamisesi vastaamalla alla oleviin kysymyksiin, jaa tuloksesi ystävillesi ja pyydä heitäkin osallistumaan!

1. Mikä on tilastollisesti sateisin kuukausi Helsingissä?

Kuva Maarit Siitonen

2. Mikä on yleisin tuulensuunta Suomessa?

Kuva Matti Hietala

3. Mihin Köppen-ilmastoluokitukseen valtaosa Suomesta kuuluu?

4. Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan ilmamassasta?

Kuva Matti Hietala

5. Milloin esitettiin Suomen tv-historian ensimmäinen säälähetys?

Kuva Karita Kontula-Sokka

6. Jos seuraavan kuvan tilanteessa matalapaine liikkuu kohti itää, minkälaista säätä on odotettavissa lähiaikoina Jyväskylään?

Kuva MTV Sää

7. Onko vastaavanlainen säätilanne mahdollinen Suomessa?

Kuva MTV Sää

8. Mitä tarkoitetaan “mesoskaalan sääilmiöillä”?

9. Kuvassa näkyy Mammatus- eli utarepilviä Suomen taivaan yllä. Mitä pilvistä voi päätellä?

Kuva Markus Mäntykannas

10. Missä Pohjoismaista on mitattu korkein lämpötila?

Kuva Matti Hietala

11. Jos Suomessa tuulee talvella idästä, minkälaista säätä on yleensä odotettavissa?

12. Jos Suomessa tuulee kesällä idästä, minkälaista säätä on yleensä odotettavissa?

13. Missä seuraavista Suomen kaupungeista ilmaston odotetaan lämpenevän kuluvalla vuosisadalla eniten talvikuukausina?

14. Mikä loppukeväälle ja alkukesälle tyypillinen ilmiö on odotettavissa, jos kylmän meren ylle virtaa hyvin lämmintä ilmaa?

15. Missä sijaitsee Suomen pohjoisin säähavaintoasema?

16. Millä nimellä kutsutaan lilaa rintamaa, jossa on sulkeutuvia puolipalloja ja kolmioita?

Kuva MTV Sää

17. Missä päin Suomea on 2000-luvulla esiintynyt eniten ukkosia?

18. Miten föhntuuli vaikuttaa Suomessa?

19. Miten Itämeren välitön läheisyys vaikuttaa pääkaupunkiseudun ilmastoon?

20. Kuinka kauas salama on iskenyt, jos kuulet jyrinän kolmen sekunnin päästä salamaniskusta?

Kuva Markus Mäntykannas

Hyinen nyrkinisku Siperiasta – milloin tämä kylmyys oikein loppuu?

Julkaistu

”Beast from the east” oli maaliskuun alussa kuumana puheenaiheena Euroopassa, kun Siperiasta levittäytyi Keski- ja Pohjois-Eurooppaan jopa poikkeuksellisen kylmää ilmaa. Lunta nähtiin Välimerellä, Britteinsaarilla ja Irlannissa saakka. Tässä välissä sää ehti lämmetä ja kevättäkin oli jo ilmassa Manner-Euroopassa, mutta vain hetkellisesti. ”Another beast from the east” on jo hyvää vauhtia matkalla kohti Eurooppaa ja viikonloppuna kylmän ilman alue kartoilla näyttää suoranaiselta nyrkiniskulta Venäjältä Iso-Britannialle, katsokaa vaikka itse:

GFS-malliin pohjautuva 850 hPa:n ilmamassapoikkeama. Keski-Euroopassa ja Iso-Britanniassa ilmamassan lämpötila on jopa yli 10 astetta normaalia kylmempää. Varsinainen kylmä nyrkinisku Briteille siis. / Kuvan lähde: Pivotal Weather / GFS

Viikonloppuna poikkeuksellisen kylmää Keski-Euroopassa

Viikonlopun kaltaisia tilanteita ei 1900-luvulta kovinkaan montaa löydy. Viikonlopun aikana kylmin ilmamassa levittäytyy Euroopassa hyvin kapealle alueelle, mutta näillä alueilla, missä poikkeama on yli 10 astetta normaalia kylmempään suuntaan, voidaan puhua poikkeuksellisesta tilanteesta. Näin kylmiä maaliskuun puolivälin lämpötiloja mitataan siis vain kerran tai pari vuosisadassa. On jopa mahdollista, että jollain alueilla syntyy uusia paikallisia kylmyysennätyksiä.

Lauantain ja sunnuntain kuluessa kylmimmän ilmamassan eteläreunalla kulkee Keski-Euroopassa sateita. Keski-Euroopassa ja Iso-Britanniassa sateet tulevat lumena ja räntänä, joten talvi tekee ainakin tilapäisesti paluun. Täysin ennenkuulumatonta lumi ei kuitenkaan Iso-Britanniassa maaliskuussa ole: viimeksi 22.-24. maaliskuuta vuonna 2013 saaren keski- ja pohjoisosa saivat lumimyräkässä yli 20 sentin lumipeitteen.

Idempänä Euroopassa päivälämpötilatkin uhkaavat jäädä viikonvaihteessa pakkasen puolelle, mikä on tähän aikaan vuodesta vähintäänkin harvinaista. Aurinko lämmittää leveysasteillamme jo samalla teholla kuin syyspäiväntasauksena, jolloin valtaosassa Manner-Eurooppaa päivän ylimmät lämpötilat ovat vielä lähellä 20 astetta. Nyt edes auringon teho ei riitä kumoamaan Siperian hyistä nyrkiniskua. Myöhemmin ensi viikolla kylmyys levittäytyy myös Välimeren maihin.

Länsi-Euroopan kaupungeista mm. Pariisi ja Lontoo saanevat ainakin hetkellisen lumipeitteen viikonlopun aikana. Kuva: Foreca
GFS-malliin pohjautuva 850 hPa:n ilmamassapoikkeama ensi viikon tiistaina. Välimerellä ja Pohjois-Afrikassa saakka on odotettavissa hyvin koleaa säätä. / Kuvan lähde: Pivotal Weather / GFS

Pitkän ajan ennusteet: kevättä ei vielä näköpiirissä

Sekä keskipitkissä että pitkissä ennusteissa kevättä ei tällä hetkellä ole Suomeen näköpiirissä. Viikonloppuna sää lauhtuu tilapäisesti ja sunnuntaina Etelä- ja Keski-Suomessa lämpötila kohoaa hetkeksi plussan puolelle föhntuulen ansiosta, mutta ensi viikolla uusi arktinen purkaus leviää pohjoisesta ja vie kevään tuulahduksen mennessään. Etelää myöden on selkeinä öinä tiedossa ensi viikolla kireitäkin yöpakkasia, päivälämpötilatkin ovat jäämässä pakkasen puolelle.

Ensi viikon jälkeen huhtikuu lähestyy jo toden teolla. Huhtikuun aikana auringon teho alkaa olla pohjoisella pallonpuoliskolla jo samaa luokkaa kuin elo-syyskuun vaihteessa, joten kylmistä ilmamassoista huolimatta kevät saapuu – vaikka sitten väkisin. Myöhäisimmillään terminen kevät on startannut etelässä huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla, esimerkiksi Helsinki-Kaisaniemessä 18. huhtikuuta vuonna 1966. Pohjoisempana kevät on saattanut alkaa vasta toukokuussa.

Olivat siis ilmamassat kuinka kylmiä tahansa maalis-huhtikuun vaihteessa, alkaa kevätaurinko olla jo sen verran voimakas, että päivälämpötilat kohoavat jo ”väkisinkin” plussan puolelle. Eikä tässä ole mitenkään kirkossa kuulutettua, etteikö kevät voisikin alkaa ajallaan tänä vuonna.

Mutta kevättä odotellessa: pipo ja talvitakki päälle ja nauttimaan auringosta – oli pakkasta tai ei!

Vaasassa osataan ottaa ilo irti kylmästä maaliskuusta. Kuva: Matti Hietala

Uskaltaako jäälle vielä mennä?

Julkaistu

Kylmän sään ansiosta jäällä liikkumisesta on saanut nauttia jopa täällä pääkaupunkiseudun edustalla – viime aikoina ei talvisinkaan mitenkään itsestäänselvää!

Nyt sää alkaa lämmetä, aurinkokin paistaa jo korkeammalta kuin keskitalvella ja jäät alkavat vähitellen heiketä. Kuinka kauan jäällä uskaltaa (tai kannattaa) vielä kävellä?

Pienikokoinen jäälläliikkuja on todennut jään kantavaksi. (Kuva: Matti Hietala)

Jään synty

Jäätä alkaa syntyä vesistön pinnalle, kun pintaveden lämpötila laskee nollan alapuolelle. Pieni määrä vettä jäätyy nopeammin kuin suuri ja paikallaan pysyvä vesi nopeammin kuin liikkuva. Siksi jäätä syntyy ensin rannoille, syvemmälle vesialueelle jää syntyy hitaammin, virtauskohtiin viimeisenä. Jääkerros kasvaa alhaalta päin; siksi mitä paksumpi jääkerros on, sitä hitaammin sen paksuus kasvaa (jotta vesi voisi jäähtyä, ylimmän vesikerroksen lämmön on tunkeuduttava koko ajan paksumman jääkerroksen läpi ulos).

Jäätyypit

  • Teräsjää: lujaa ja yhtenäistä jäätä
  • Kohvajää: syntyy lumen ja sohjon jäätyessä, ei välttämättä kanna
  • Puikkojää: kevätjäätä, jossa pystysuoria onkaloita. Erittäin arvaamatonta, paksukin jääkerros voi yllättäen pettää alla.

Teräsjää muodostuu suoraan vedestä. Se on kirkasta ja vahvaa. Jäälle menemistä suositellaan vasta, kun teräsjäätä on 10 cm paksuinen kerros; ohuempi kerros saattaa yllättää ikävästi.

Kohvajää syntyy, kun jää pettää lumen painon alla. Jää, vesi ja lumi muodostavat sohjoa, joka jäätyy pakkasen kiristyessä. Kohvajää sisältää ilmakuplia ja on, toisin kuin kirkas teräsjää, himmeää ja maitomaista. Kohvajään kantokyky on noin puolet teräsjään kantokyvystä.

Puikkojää muodostuu, kun keväällä lämmön seurauksena jäähän alkaa muodostua pystysuoria ”käytäviä”, ikään kuin jää olisi läpeensä vain pystysuunnassa liikkuvien toukkien järsimää. Jopa puolen metrin paksuinen jääkerros saattaa yllättäen pettää alta, puikkojään kantokykyä on mahdoton arvioida. Jää saattaa muuttua turvallisesta hengenvaaralliseksi jopa yhden päivän aikana.

Jäätä heikentäviä seikkoja

  • Tuulella syntynyt jää on hauraampaa kuin tyynellä säällä syntynyt
  • Merijää on hauraampaa kuin makean veden jää
  • Halkeamat heikentävät jään kantavuutta silloinkin, kun ne eivät ulotu jään läpi
  • Runsas lumimäärä hidastaa jään paksuuskasvua
Sorsille sulaksi jäävät kohdat ovat tervetulleita. (Kuva: Matti Hietala)

Vaaranpaikat jäällä

Kuten edellä todettiin, jää ei paksuunnu koko vesialueella samaa tahtia, vaan joissakin paikoissa jää kantaa heikommin kuin toisissa. Kaikkia heikkoja paikkoja ei voi nähdä päällepäin, mutta seuraavien paikkojen lähellä kannattaa olla erityisen varovainen:

  • Veden virtaamapaikat: joet, vesistöjen ympäristöä kapeammat paikat, niemien kärjet, karikot ja paikat, joissa rantapenger viettää äkkijyrkästi veteen.
  • Asutuskeskusten ja teollisuusalueiden viemärien laskualueiden lähiympäristöt (sekä virtauksen että päästöveden lämmön takia)
  • Sillat, laiturit ja jäällä makaavat alukset (virtausten ja lämmön takia)
  • Vesistöjen syvänteiden kohdat (vesi jään alla jäähtyy hitaasti)
  • Laivaväylät, halkeamat ja avannot
  • Kaislikot (kaislat rei’ittävät jäätä ja tekevät siitä heikosti kantavan)

Helsingin edustalla suuret laivat muodostavat jäähän railoja. Laivojen vaikutus jäähän ei rajoitu itse päärailoon, sillä laivojen puskiessa jäätä saattaa syntyä hyvinkin pitkiä pienempiä railoja sivusuuntiin.

 

Tämänhetkinen jäätilanne

Länsirannikolla jäätä on meren rannalla maaliskuun alun keskiarvon molemmin puolin, paikoin tavallista vähemmän, muutamin paikoin tavallista enemmän. Etelärannikolla puolestaan jäätä on jonkin verran vähemmän kuin yleensä maaliskuun alussa.

Tämänhetkinen jäätilanne verrattuna normaaliin (Kuva: Foreca, lähde: Ilmatieteen laitos)

Järvien tilanne viimeisimmän mittauksen mukaan:

Vesistöjen jäänpaksuus kuun vaihteessa (Kuva: Foreca, lähde: Suomen ympäristökeskus)

 

Lähipäivinä sää alkaa lämmetä, sen seurauksena jään kantokyky luonnollisesti vähenee. Ensi viikon alkupuolella plusasteita on odotettavissa iltapäivisin jopa Lapissa asti!

Liikutko itse jäällä? Kuljetko tuttuja reittejä vai haetko vaihtelua, miten tunnistat turvalliset reitit?

 

Tässä blogitekstissä ei kerrottu, mitä tehdä, jos jää pettää alta – siitä lisää tässä oivassa ohjevihkosessa (jota käytin yhtenä tämän tekstin lähteenä).

Tiesitkö nämä faktat maaliskuun säästä?

Julkaistu

Maaliskuu on kalenterin mukaan jo ensimmäinen kevätkuukausi, mutta meteorologisesti kevään alkua odotellaan suuressa osassa maata huhtikuun puolelle. Listasin tähän kymmenen faktaa maaliskuun säästä – mitä maaliskuu tuo sinulle mieleen?

1. Terminen kevät alkaa tilastojen valossa maan eteläosassa maaliskuun viimeisellä viikolla.

2. Maaliskuussa lumipeite on yleensä paksuimmillaan maan keski- ja pohjoisosassa, mutta häviää etelä- ja lounaisrannikolta kuun loppuun mennessä.

3. Kuukauden loppupuolella päivän keskilämpötila kohoaa etelässä jo nollan yläpuolelle, pohjoisessa maaliskuu on vielä täysi talvikuukausi.

4. Maaliskuun lämpöennätys on 17,5 astetta Helsinki-Vantaalta vuodelta 2007 ja pakkasennätys 44,3 astetta Sallasta vuodelta 1971.

5. Maaliskuussa keväiset ja talviset hetket vaihtelevat. Aurinko lämmittää jo samalla teholla kuin syyskuussa, mutta ilmakehä on vielä talven jäljiltä kylmä.

6. Maaliskuu on vuoden vähäsateisimpia kuukausia.

7. Kevätpäiväntasauksena päivä ja yö ovat yhtä pitkiä kaikkialla. Lapissa valoisa aika pitenee jopa yli neljä tuntia kuukauden aikana.

8. Ilmastonmuutos on lämmittänyt kevätkuukausista eniten maaliskuuta.

9. Jääpeite on yleensä laajimmillaan maaliskuun alussa Suomen merialueilla.

10. Päivän ja yön välinen lämpötilaero on suurimmillaan maaliskuun aikana: kuun alussa etelässä 10-15 astetta ja Lapissa kuun lopulla jopa 20 astetta.

Ja asiasta viidenteen: Tuon yllä olevan videon ja muita säävideoita löydät nyt myös Youtubesta Foreca Suomi -kanavalta, otahan sekin seurantaan!


Kevään tuntua Raippaluodon sillan luona Mustasaaressa 28. maaliskuuta 2017. Kuva Matti Hietala

Helmikuussa kylmyys hiipi Suomeen

Julkaistu

Siirryimme jälleen uuteen kuukauteen, kuukaudet tuntuvat ainakin minusta vaihtuvan yhä nopeammin ja nopeammin! Pitäisi löytää jostakin hidastusnappula.

Tänään blogissa katsotaan taaksepäin ja tutkitaan kuluneen helmikuun säätä tilastojen valossa. Minkälaisessa säässä kuukausi vietettiin?

Kuva: Maarit Siitonen

Suursäätila

Helmikuun ensimmäisellä viikolla Suomen ylle vahvistui pohjoinen ilmavirtaus ja kylmä korkeapaine. Kuun keskivaiheilla sää muuttui vaihtelevammaksi eli sateita liikkui maamme yli ajoittain. Siitä huolimatta Suomi pysyi kylmän, talvisen ilmamassan vaikutuspiirissä. Kuun viimeisellä kolmanneksella palattiin kylmään korkeapainesäähän, joka ulottui tänne maaliskuun puolelle.

Kuva: Anne Keskivinkka

Lämpötila

Helmikuun alin mitattu lämpötila löytyi ensimmäiseltä kylmältä jaksolta, 4.2. Utsjoki Kevon Kevojärven asemalla mitattiin aamuyhdeksältä lukema -37,1ºC. Suomen mittaushistorian kylmimmästä helmikuun lämpötilasta -49ºC (Sodankylä 5.2.1912) jäätiin vielä kauas.

Helmikuun korkein mitattu lämpötila oli 14.2. (ystävänpäivänä!) Utössä eli saaristosta mitattu +3,6ºC. Ennätyksiä ei tässäkään hivottu, korkein helmikuun lämpötila mittaushistoriassa on 28.2.1943 Helsingin Ilmalassa mitattu +11,8ºC.

Kuun puoliväliin asti maan eteläosassa sekä päivä- että yölämpötilat vaihtelivat keskiarvon molemmin puolin. Kuun puolivälissä laskettiin keskiarvon alapuolelle – kuun lopussa Helsingissä havaitut maksimilämpötilat jäivät ajankohdan keskiarvoisia yölämpötiloja kylmemmiksi!

Pohjoisemmaksi mentäessä kuun alun kylmä jakso erottuu helmikuun lämpötilakäyriltä paremmin. Kuun alun kylmä jakso koskettikin pääasiassa maan pohjoisosaa – etelämpänä sää ei kylmennyt yhtä voimakkaasti.

Kylmistä lämpötiloista huolimatta ilmastonmuutosta ei ole peruttu. Mediassa sai paljon huomiota polaaripyörteen jakautuminen eli ylempänä ilmakehässä olevien tuulien, myös lämpötilojen, jakauman muuttuminen keskimääräiseen nähden. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että sekä meille että muualle Eurooppaan työntyi hyvin kylmää ilmaa, mutta vastaavasti pohjoisnapa-alueelle tunkeutui Atlantin suunnalta erittäin lämmintä ilmaa. Samaan aikaan, kun meillä hytistiin pakkasissa, jääkarhut ihmettelivät jopa yli +5ºC lämpötilaa!

Kuva: Matti Hietala

Sade

Sateet jäivät helmikuussa vähäisiksi. Korkein mitattu kuun kokonaissademäärä (lumisade vedeksi muutettuna) oli Hämeenlinnan Pirttikoskella, jossa sadetta tuli 36,9 mm. Helmikuun suurin koskaan mitattu sademäärä Suomessa on Kouvolan vuoden 2016 131,6 mm, mutta keskimäärin Helsingin Kaisaniemessä sataa helmikuussa 36 mm; siihen verrattuna kuu oli Helsingissä sateinen.

Kuva: Maarit Siitonen

Tuuli

Yhtään myrskypäivää ei helmikuussa koettu. Keskimäärin myrskypäiviä mitattiin helmikuissa 1994-2017 1,9 kpl, myrskypäiviä oli siis hieman keskimääräistä vähemmän (kuten melko korkeapaineisessa kuukaudessa on odotettavissa).

Kuun voimakkain tuulilukema 19,8 m/s mitattiin 5.2. Pyhätunturilla. Lähelle pääsi 1.2. Hangon tulliniemessä mitattu 19,6 m/s.

Tuulenpuuskissa käväistiin myrskyn puolella, voimakkain puuska oli Bogskärissä 12.2. mitattu 24,7 m/s.

Kuva: Maarit Siitonen

Mitä sinulle jäi mieleen helmikuun säistä?