”Beast from the east” oli maaliskuun alussa kuumana puheenaiheena Euroopassa, kun Siperiasta levittäytyi Keski- ja Pohjois-Eurooppaan jopa poikkeuksellisen kylmää ilmaa. Lunta nähtiin Välimerellä, Britteinsaarilla ja Irlannissa saakka. Tässä välissä sää ehti lämmetä ja kevättäkin oli jo ilmassa Manner-Euroopassa, mutta vain hetkellisesti. ”Another beast from the east” on jo hyvää vauhtia matkalla kohti Eurooppaa ja viikonloppuna kylmän ilman alue kartoilla näyttää suoranaiselta nyrkiniskulta Venäjältä Iso-Britannialle, katsokaa vaikka itse:
Viikonloppuna poikkeuksellisen kylmää Keski-Euroopassa
Viikonlopun kaltaisia tilanteita ei 1900-luvulta kovinkaan montaa löydy. Viikonlopun aikana kylmin ilmamassa levittäytyy Euroopassa hyvin kapealle alueelle, mutta näillä alueilla, missä poikkeama on yli 10 astetta normaalia kylmempään suuntaan, voidaan puhua poikkeuksellisesta tilanteesta. Näin kylmiä maaliskuun puolivälin lämpötiloja mitataan siis vain kerran tai pari vuosisadassa. On jopa mahdollista, että jollain alueilla syntyy uusia paikallisia kylmyysennätyksiä.
Lauantain ja sunnuntain kuluessa kylmimmän ilmamassan eteläreunalla kulkee Keski-Euroopassa sateita. Keski-Euroopassa ja Iso-Britanniassa sateet tulevat lumena ja räntänä, joten talvi tekee ainakin tilapäisesti paluun. Täysin ennenkuulumatonta lumi ei kuitenkaan Iso-Britanniassa maaliskuussa ole: viimeksi 22.-24. maaliskuuta vuonna 2013 saaren keski- ja pohjoisosa saivat lumimyräkässä yli 20 sentin lumipeitteen.
Idempänä Euroopassa päivälämpötilatkin uhkaavat jäädä viikonvaihteessa pakkasen puolelle, mikä on tähän aikaan vuodesta vähintäänkin harvinaista. Aurinko lämmittää leveysasteillamme jo samalla teholla kuin syyspäiväntasauksena, jolloin valtaosassa Manner-Eurooppaa päivän ylimmät lämpötilat ovat vielä lähellä 20 astetta. Nyt edes auringon teho ei riitä kumoamaan Siperian hyistä nyrkiniskua. Myöhemmin ensi viikolla kylmyys levittäytyy myös Välimeren maihin.
Pitkän ajan ennusteet: kevättä ei vielä näköpiirissä
Sekä keskipitkissä että pitkissä ennusteissa kevättä ei tällä hetkellä ole Suomeen näköpiirissä. Viikonloppuna sää lauhtuu tilapäisesti ja sunnuntaina Etelä- ja Keski-Suomessa lämpötila kohoaa hetkeksi plussan puolelle föhntuulen ansiosta, mutta ensi viikolla uusi arktinen purkaus leviää pohjoisesta ja vie kevään tuulahduksen mennessään. Etelää myöden on selkeinä öinä tiedossa ensi viikolla kireitäkin yöpakkasia, päivälämpötilatkin ovat jäämässä pakkasen puolelle.
Ensi viikon jälkeen huhtikuu lähestyy jo toden teolla. Huhtikuun aikana auringon teho alkaa olla pohjoisella pallonpuoliskolla jo samaa luokkaa kuin elo-syyskuun vaihteessa, joten kylmistä ilmamassoista huolimatta kevät saapuu – vaikka sitten väkisin. Myöhäisimmillään terminen kevät on startannut etelässä huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla, esimerkiksi Helsinki-Kaisaniemessä 18. huhtikuuta vuonna 1966. Pohjoisempana kevät on saattanut alkaa vasta toukokuussa.
Olivat siis ilmamassat kuinka kylmiä tahansa maalis-huhtikuun vaihteessa, alkaa kevätaurinko olla jo sen verran voimakas, että päivälämpötilat kohoavat jo ”väkisinkin” plussan puolelle. Eikä tässä ole mitenkään kirkossa kuulutettua, etteikö kevät voisikin alkaa ajallaan tänä vuonna.
Mutta kevättä odotellessa: pipo ja talvitakki päälle ja nauttimaan auringosta – oli pakkasta tai ei!
Hyvä artikkeli hyvä analyysi lähiajan säätilanteesta..
Tagina on polaaripyörre, siitähän tämä mitä todennäköisimmin johtuu. Kevään aikaan Atlantin meren dynamiikka ja polaaripyörre määräävät eniten Suomen keliä.
Johtuu siitä, että jetti on pystyttänyt Euroopan laajuisen käänteisen omegan, jonka pohja on Pohjois-Afrikassa. Lämpö majailee sen eteläpuolella eikä kyllä ihan heti ole tänne tulossa. Kun se alkaa nousemaan pohjoisemmas, niin ensiksi saadaan pikku lumipyryt ennen mahdollista lämpenemistä. Voihan siitä tulla ihan hyvin sama setti kuin viime vuonnakin, eli kylmyys jatkuu kesän korvalle ja siihen päälle vielä kylmä sadekesä.
Kyllä täältä idästä kylmää riittää.
Siskon kanssa ”kilpaillaan”; missä on enemmän lunta, Jyväskylän seudulla vai Moskovassa. Ja koko lailla tasoissa ollaan. Vaikka kadut Moskovassa suolataan lumettomiksi, penkat on huiman korkeat ja puistoissakin puolisen metriä lunta. Talvi miltei vain kiristää otettaan, karvalakki päähän ja lumisateen sekaan vain !
Kylmää ja etenkin lunta on kyllä riittänyt viime aikoina, mm. FMI uutisoi tällä viikolla että ”Pohjoisen pallonpuoliskon talvi on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen runsasluminen”.
En tiedä, ovatko hydrologit antaneet vielä minkäänlaisia arvioita mahdollisista kevään tulvista, mutta ainakin täällä asuinpaikallani vedenpinnat jäivät syksyllä melko korkealle. Joten kun suuret lumimassat alkavat sulaa, niin jonkinasteista tulvimista on varmaan odotettavissa.
Kuten Markus kirjoitti tuossa tekstin lopussa, kevät tulee vaikka väkisin huhtikuussa auringon vaikutuksesta. Toivoa vaan sopii, ettei tule uusintaa viime vuoden kylmästä huhtikuusta. Toinen kylmä kevät olisi katastrofi mm. viljelijöille.
TAF-ennusteita Englantiin jo päivällä katselin, pitää aamulla ja päivälläkin vielä katsella flightradar24:sta, jospa olisi kunnon holdingeja, go-aroundeja ja divertteja tarjolla kuvaruudulla. Saattaa olla kevään viimeisiä talvisia henkäyksiä jo niille leveysasteille, tänne kotosuomeenhan vielä talvikelejä riittää pidempäänkin.
Mukavaa että on vaihtelua, keväät ovatkin olleet 2000-luvulla todella lämpimiä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, 1990-luvulla vielä oli koleita keväitä sarjana ja takatalvia. Voi kun olisi ottanut aikanaan kuvia kun maaliskuun puolivälissä oli niin keväistä ja lunta tuskin lainkaan täällä keskisessä suomessa ja kun vertaisi nykyiseen kuvaan jollaista lumimäärää ei edes tammi-helmikuussa ole ollut monesti niin melkoinen on ero.
Vaikka viikonlopun ja tulevan viikon kaltaisia tilanteita ei 1900-luvulta montaa löydy, niin hirvittää tuleeko niitä enemmän, kun ilmasto lämpiää. Nyt vasta lähivuosina alkaa selvitä, millasia säitä ilmastonmuutos itse asiassa tuo pohjoismaihin ja pohjoisempaan Eurooppaan. Saattaa meille tulla vilu useinkin lähivuosina, ja muualla sen kun lämpenee.
Täällä Lounais-Rannikolla alkaa jo etelänpuoleiset rinteet olemaan paljaita. Aurinkoisen sään jatkuessa luultavasti
muutaman viikon päästä alkaa ensimmäiset leskenlehdet puskea ylös suojaisilla aurinkoisilla rinteillä. Sisämaassa lunta onkin vielä reippaasti, mutta täällä rannikolla riittää yksi märkä matalapaine ja maa alkaa olla melko lumeton. Jäätä saaristossa toki riittää.
Ei oo lämmöllä vielä kiirettä!
Eli kylmyys jatkuu kunnes syksyn matalapaineet alkavat pitää lämpötilaa keskiarvoa korkeammalla kuten viime vuonna? On nämä E-Suomen säät menneet aika masentaviksi. Jatkuvan sateen ainoa vaihtoehto näyttää olevan hyytävä kylmyys. Viimeisen vuoden aikana kuultu aika monta kertaa, että on niin kylmää kuin käytännössä tähän aikaan vuodesta voi olla.
Kun tämä kuukausi otetaan huomioon, niin edelliset 12kk ovat olleet hyvin kylmä jakso.
Niinpä. Täälläpäin liukuva 12kk tämän kuukauden kanssa enää puolisen astetta yli 61-90 keskiarvon ja suunnilleen 1981-2010 keskiarvossa.
Viimoisesta 12 kuukaudesta tainnut 10 olla vertailujaksoa 1981-2010 kylmempiä ainakin osassa Suomea, osa jopa aika reilusti…
Olisko top 10 kylmyydessä 100 vuoden aikana viimeiset 12 kk?
Länsi-Suomessa viimeiset 12kk tulee olemaan jotain 0.6…0.7 astetta 1981-2010 keskiarvon alapuolella. Top10 listalle sillä ei vielä päästä 100 vuoden osalta, mutta top25 listalle mahdollisesti. Marras- ja joulukuu ”pilasivat” kylmyyden lämpimyydellään, mutta vuosi 2018 voi sijoittua kylmyysrankingissa korkealle, riippuen juuri tulevista marras-joulukuun lämpötiloista.
Viimeiset 12 kuukautta eli maaliskuu 2017 – helmikuu 2018 Suomessa:
7 kuukautta lämpimämpiä kuin vuosien 1981-2010 keskiarvo.
5 kuukautta kylmempiä kuin vuosien 1981-2010 keskiarvo.
Tuosta kuvaajasta näkee vastaavan tilanteen globaalisti:
https://www.esrl.noaa.gov/psd/map/images/rnl/sfctmpmer_365a.rnl.gif
Melkoisen reilusti normaalia lämpimämpää on ollut viimeisen vuoden aikana, vaikka pienessä Suomessa ja muutamassa muussa harvassa paikassa ei.
…tai näin kylmää vain kerran / 100 vuotta.
Itä-Suomessa paikoin yli metri lunta ja termisen kevään alkamisesta ei mitään merkkejä edes Eteä-Suomessa. Viljelyshommat vaikuttavat tänäkin vuonna aika vaikeilta.
Kamalin maaliskuu miesmuistiin!
Mun mielestä kaunein, paljon siistimpää kuin sumuinen nollakeli. Taidanpa ponkaista tästä luistelemaan…
Kivaa, että talvi jatkuu – ja näin hienona! Meilläkin, keskisuomessa, on hiihtoladutkin olleet yhtäjaksoisesti kunnossa jo marraskuusta saakka!
Olkoon kevät sitten lyhyt! Se on tympeä kuitenkin – upeat hanget sulavat loskaksi ja kuollut, ruma maa paljastuu sen alta ja kaikki näyttää kamalalta kunnes kesä saapuu ja kaikki on taas kaunista!
Hirmuisen kovat tuulet saattavat roskata puista putoavien käpyjen, oksien ja kuorien kera erittäin hyvät Keski-Suomen ajetut hiihto-baanat. Alkaa niin sanotusti suksi tökkäämään ja viedä hiihtäjän pötkölleen. Viikonloppuna föönit jo vähän irrottelivatkin pahaenteisesti.
Mutta onpa harvinaista herkkua tänä talvena ja keväänäkin ehkä päästä hiihtelemään näin pitkään, kun jo kymmeniä vuosia on saanut lumen puutteen ja lämpöisten ilmojen takia pistää sukset pakettiin jo 21.3 kevätpäiväntasauksen aikoihin. Ei tarvinne Lappiin porhaltaa lumien puutteen takia ainakaan.:)
Toukokuusta 2013 alkoi hurja lämpöjakso täällä suomessa( 4 vuoden poikkeama lähes +2 astetta), silloinkin oli hyytävä maaliskuu ja viileys vielä ulottui huhtikuun puolelle. Nyt viime huhtikuusta tähän maaliskuuhun on poikkeama toistaiseksi etelästä keski-lappiin 0,0…-0,5 välissä, aivan pohjois-lapissa vuosi on ollut 0,8..1,1 astetta keskimääräistä kylmempi. Koko maan keskiarvo on -0,4 joten ihan normaali vuosi tämä on ollut. Toukokuusta alkaen taas paukutellaan vähintään neljä vuotta taas 2…2,5 astetta keskimääräistä kuumemmissa säissä.
Toki näin on, mutta tunnetustihan vuodet eivät ole veljiä keskenään, joten tuo toukokuun lämpö ei ole mitenkään itsestään selvyys.
Sääkartoillakin tilanne on jäätynyt staattiseksi. Ei minkäänlaisia merkkejä suursäätilan muutoksesta. Syytä pitää jälleen hakea tuolta:
http://www.solen.info/solar/
Kun fluxi makaa pohjalla tehden suoraa viivaa, ei muuta voi odottaa.
Kerrotko vielä, miksi tämä ”auringon matala aktiivisuus” aiheuttaa ”jäätymistä” vain pienessä osassa maailmaa? Kun samalla isommassa osassa maailmaa on jatkuvasti normaalia lämpimämpää.
Juurikin siksi, koska alhainen aktiivisuus laskee UV -säteilyä joka puolestaan vaikuttaa suihkuvirtausten reittiin. Euroopassa pikkujääkausi aiheutui siitä, että suihkuvirtaus oli yleensä siellä missä on juuri tällä hetkellä.
Globaalisti lämpötilat ovat muuten myös putoamassa:
http://www.drroyspencer.com/wp-content/uploads/UAH_LT_1979_thru_February_2018_v6.jpg
Kuulostaa pahalta.
Lyhyeksi jäisi tuleva satokausi Suomessa, jos ensi talvi tulisikin normaalia aikaisemmin ja parhaimpien satoalueiden runsaiden lumien sulaminen ja maan lämpeneminen pitkittyisi pilvisyyden ja koleiden säiden takia. Olisi aika katastrofaalinen tilanne ammatinharjoittajien ja välillisesti kaikkien kansalaisten kannalta.
Euroopan pikkujääkausi aiheutui tiedelähteiden mukaan pääasiassa runsaasta tulivuoritoiminnasta. Nykyään vastaavanlainen pikkujääkausi ei ole mahdollinen ilmakehän paljon silloista korkeamman hiilidioksidipitoisuuden takia.
UAH on lämpötilasarjoista heikkolaatuisin ja poikkeaa eniten muista. Silti sekin näyttää jatkuvaa lämpenemistä kun unohdetaan kirsikanpoiminta.
Asia on kylläkin niin, että tieteellä ei ole asiaan konsensusta, mikä pikkujääkauden aiheutti. Sen vuoksi onkin hyvä, että saadaan matala-aktiivinen kausi, jotta asiaan saadaan selvyys. Esimerkiksi juuri nyt voimme havainnoida asiaa mitä parahimmalla tavalla, kun tutkimme suihkuvirtauksen toimintaa.
Euroopan pikkujääkausi oli 1400-1900. 500 vuottako putkeen purkautui tulivuoria ?
Onko lähdettä tälle. Kyllä pienen jääkauden pääaiheuttajana on mielestäni auringon heikko aktiivisuus. Eihän tulivuoret vaikuta kun vuoden pari ilmastoon, eli noin pitkän kylmän jakson aiheuttajana tulivuoria pitäisi purkautua satoja.
Tulivuoritoiminta tuottaa valtavia määriä hiilidioksidia ilmakehään.
Pikkujääkauden tuotti pitkälti heikentynyt auringon säteilyteho.
Kts. rekonstruktio
http://lasp.colorado.edu/lisird/data/historical_tsi/
Tuossa peikolle:
https://www.pik-potsdam.de/news/press-releases/archive/2011/study-on-the-little-ice-age-low-solar-activity-just-marginally-cools-the-climate
”
Study on the Little Ice Age: Low solar activity just marginally cools the climate
09/01/2011 – The weakening sun was not the determinant factor for the Little Ice Age. Strong volcanic eruptions in particular, but also a smaller amount of greenhouse gases in the atmosphere were important factors during this period of cooler climate in the 16th and 17th century, a new study shows. This implies that low solar activity, which is expected by some researchers for the coming decades, cannot considerably slow down global warming caused by humankind’s greenhouse gas emissions.
”
Samaa kertovia tutkimuksia löytyy paljon muitakin.
Nykyinen lämpeneminen johtuu kasvihuoneilmiöstä ja merien lämpenemisestä. Ala-stratosfäärikin on kylmentynyt kasvihuoneilmiön seurauksena.
Se mikä tekee nykyaikaisesta kasvihuoneilmiöstä mielenkiintoisen, on mm. tämä että Pohjois-Atlanttin pintalämpötila korrelloi merkittävästi maapallon ilmakehän kosteuteen :
https://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/kosteus.png?itok=zpl6rCYl
Tässä siis vielä ala-stratosfääriä vs. Atlantti :
https://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/amogreenhouse.png?itok=FLSx-If3
Samoihin aikoihin kun Atlantti on lämmin alastraatosfäärin kylmeneminen heikentyy..
Tämän vuoksi epäilen itse että ihmisen lisäksi merivirtojen syklit vaikuttavat kasvihuoneilmiöön.
Mikalla on hyvä tietämys ilmastosta.
Näkemyseroja on toki pieneen jääkauteen ja keskiajan lämpökauteen. Yksi potentiaalinen ehdokas on Tyynenmeren pohjoisosa. Joka oli erittäin kylmä keskiajan lämpökaudella ja hyvin lämmin pienellä jääkaudella :
https://en.wikipedia.org/wiki/Pacific_decadal_oscillation#/media/File:PDO1000yr.svg
Tuo on varmasti muuttanut merivirtauksia ja ilmavirtauksia myös menneisyydessä ja myös nykyään.
Mikalle tiedoksi, että tulivuorten hiilidioksidipäästöt ovat nykyään alle sadasosa ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä.
Tulivuorten muut päästöt ovat pääasiassa ilmastoa viilentäviä.
https://volcanoes.usgs.gov/vhp/gas_climate.html
Kyllä 1800-luvulla esimerkiksi ”kesätöntä vuotta” 1816 edelsi useita voimakkaita tulivuorenpurkauksia. Pääaiheuttaja kesättömälle vuodelle oli Tamboran purkaus vuonna 1815, joka oli voimakkain purkaus koko maailmassa lähes 2000 vuoteen. Siinä oli kuitenkin samalla ollut lähivuosien aikana useita muita voimakkaita tulivuorenpurkauksia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Year_Without_a_Summer#Causes
”The aberrations are now generally thought to have occurred because of the April 5–15, 1815, Mount Tambora volcanic eruption on the island of Sumbawa, Indonesia. The eruption had a volcanic explosivity index (VEI) ranking of 7, a colossal event that ejected at least 100 km3 (24 cu mi) of material. It was the world’s largest eruption since the Hatepe eruption in AD 180.
Other large volcanic eruptions (with VEIs at least 4) around this time were:
1809, The 1808/1809 mystery eruption (VEI 6) in the southwestern Pacific Ocean
1812, La Soufrière on Saint Vincent in the Caribbean
1812, Awu in the Sangihe Islands, Dutch East Indies
1813, Suwanosejima in the Ryukyu Islands, Japan
1814, Mayon in the Philippines
These eruptions had built up a substantial amount of atmospheric dust. As is common after a massive volcanic eruption, temperatures fell worldwide because less sunlight passed through the stratosphere.”
Tropiikissa tapahtuvat tulivuorenpurkaukset vaikuttavat kaikkein eniten maapallon keskilämpötilaan, koska sieltä tuhka leviää suihkuvirtausten mukana kaikkialle maailmaan. Tropiikin ulkopuolella tapahtuvat tulivuorenpurkaukset vaikuttavat lähinnä vain oman pallonpuoliskonsa (pohjoinen tai etelä) lämpötiloihin.
Olen tietoinen tulivuorenpurkausten viilentävästä vaikutuksesta, mikä tapahtuu aerosolien johdosta. Erilaiset sulfaatit näyttelevät merkittävää osaa asiassa. Mutta ne eivät pysy yläilmakehässämme vuosikymmeniä, vaan niiden viilentävä vaikutus kestää enintään vuosia. Monet rikki-yhdisteet absorboivat 7µm nurkilla olevilla aallonpituuksilla, joka tarkoittaa n. 300K lämpötilaa.
Tästä oivana esimerkkinä krataun purkaus, joka myös lienen tunnetun historiamme kovin ääni. Kyseinen purkaus värjäsi auringonlaskumme muutamaksi vuodeksi ja vähensi erittäin merkitttävästi maan pinnalle tulevaa auringonsäteilyä albedon muutoksen johdosta. Hiilidioksidiakin se pölläytti ilmoille käsittämättömiä määriä, puhumattakaan arviolta 25 kuutiokilometrin tuhka- ja kiintoaines pölläyksestä.
Kaikesta massiivisuudestaan huolimatta tapahtuma vaikutti ainoastaan vuosia, ei vuosikymmeniä, kuten ns. pikku-jääkausi kesti. Tiedossa on auringon ~2W/neliömetri alentunut säteilyteho nykyaikaan verrattuna. Jos sen laskee koko pallon pinta-alalle, aletaan puhumaan tehoista, joka saa krataunkin purkauksen näyttämään pikku-jutulta.
Tehonmuutoksen spektraalista jakautumaa tunnetaan huonommin.
Vähän saman suuntainen juttu, kuin vakiona pysyvä hapen määrä ilmakehässämme. Senkään mekanismia emme täysin tunne vielä, kuten emme auringonkaan pidempiä syklejä, enkä puhu auringonpilkuista.
Kerrotko vielä Mika, kuinka paljon Krakataun purkaus pölläytti hiilidioksidia? Kuinka paljon on ”käsittämättömiä määriä”? Kerro myös, mistä tietosi on peräisin?
Pikaisella vilkaisulla Krakataun purkauksesta kertovaan Wikipedia-artikkeliin, en löytänyt ”hiilidioksidipölläytyksestä” mitään mainintaa. Enkä myöskään pikaisella googletuksella, vain artikkeleita siitä, että tulivuortenpurkausten hiilidioksidipäästöt ovat yleensä kovin vähäisiä (ainakin verrattuna ihmiskunnan nykyisiin vastaaviin)..
Tarkoittamani käsittämätön määrä hiilidioksidia tarkoittaa muutaman kymmenen ppm:n nousua ilmakehän CO2 pitoisuudessa. Jääproksi mittauksissa purkaus on nähtävissä.
Kun purkauksen kiintoaineksen määrässä puhutaan kuutiokilometreissä, niin kyllähän siellä niitä kaasujakin on matkassa melkoisia määriä.
Vapaata happea sieltä ei tule ja rikki ei ole kaasumainen aine, Typpeä ei vastaavasti ole sen inerttiyden vuoksi.
Hohkakivi muodostuu nimenomaisesti hiilidioksidin ja veden kuohkeuttamasta purkausmineraaleista. Joten jos hohkakiveä on purkauksessa muodostunut esim. 15 kuutiokilometriä, niin purkautuneen hiilidioksidin määräkin mitataan kuutiokilometreissä.
Miksi Mika et kertonut mitään lähdeviitettä väitteellesi? Siksi epäilen sitä edelleen.
Jotta tulivuorenpurkaus tuottaisi suuren määrän hiilidioksidia ilmakehään, pitäisi sen tapahtua jonkin maaperässä olevan öljy- tai hiiliesiintymän läpi. En ole edelleenkään löytänyt mitään lähdeviitettä, että sellaista olisi joskus tapahtunut minkään tunnetun ison tulivuorenpurkauksen yhteydessä.
Viimeisin suuri tulivuorenpurkaus, Pinatubo 1991, päästeli hiilidioksidia noin 0,05 GT.
Ihmiskunnan fossiilisten polttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöt vuonna 2015 olivat 32,3 GT.
https://volcanoes.usgs.gov/vhp/gas_climate.html
Muutetaan nuo gigatonnit vielä megatonneiksi (miljoonaa tonnia / miljardia kiloa), jos niiden hahmottaminen on helpompaa:
Pinatubo (1991) 50 Mt
Kaikki tulivuoret vuodessa (keskimäärin) 260 Mt
Ihmiskunta vuodessa (2015) 32300 Mt.
Ihmiskunta siis voittaa tulivuoret tässä kisassa yli 100-1.
Oletin, että osaata hakea wikistä krakataun purkauksen linkin.
Hohkakivestä osannet hakea myös tietoa?
Toinen lontoonkielinen juttu tuliperäisen toiminnan tuottamisto CO2 päästöistä.
https://www.forbes.com/sites/startswithabang/2017/06/06/how-much-co2-does-a-single-volcano-emit/
Siellä väitettiin krakataun oksentaneen 2,2 kuutiomailia CO2:sta 1883 purkauksessa (44,38 kuutiokilometriä). Mkä vastaisi 87 877 959 028kg massaa ->878 779 59 tonnia -> 87 877kt -> 87Mt. Aikamoinen yksittäinen röyhtäys tuohon aikaan ja niillä sen aikaisilla pitoisuuksilla.
Tosin tämän purkauksen ylittää novaruptan 1912 purkaus (3 kuutiomailia). Mutta nämäkin ovat karkeita alakantin estimaatteja lopultakin.
Tulivuoret eivät purkaudu öljy/hiiliesiintymien lävitse, vaan niiden magmakammiot ovat hyvin kaukana esiintymistä. Vaikka tälläinen purkaus tapahtuisi hiilivarastojen läpi, se tyhjentyisi kerrasta ja se vaatisi paikalle lisäksi happea, mitä ei ole vapaana kuin ilmakehässämme.
Lisäksi useimmat tulivuoret ovat hyvin vanhoja, joten ajattelemasi skenaario olisi mahdollinen vain uudelle tulivuorelle.
Maapallon kivikehä (erityisesti magma) sisältää yllättävän suuria määriä hiilidioksidia, joka myös takaa magman matalan viskositeetin.
Ja muuten tuliperäisen toiminnan vuosittaiseksi päästömääräksi arvioidaan yli 600Mt jatkuvasti.
https://www.livescience.com/40451-volcanic-co2-levels-are-staggering.html
Ok Mika, Krakataun purkauksen hiilidioksidipäästö oli siis 87 Mt.
Eli se lisäsi ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta pyöreästi noin 0,01 ppm, ei ”muutama kymmenen ppm” kuten sinä väitit.
Verrataan tätä taas ihmiskunnan nykyisiin vuosittaisiin 32300 Mt hiilidioksidipäästöihin, jotka lisäävät ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta laskutavasta riippuen noin 2 – 4 ppm.
Se krakataun purkauksen 87Mt on minun laskemani massa, olettaen, että purkauskaasun lämpötila on normipaineessa ja muutin kuutiomailit kuutiokilometreiksi. Tuohon aikaan ilmakehän CO2 pitoisuus oli jotain aivan muuta kuin tänä päivänä, joten arvioitua määrää kannattaa tarkastella sen ajan perspektiivissä.
Minulla on vahva veikkaus, että purkauksen estimaattimäärä on voimakkaasti alakanttiin, kuten muissakin historiallisissa purkauksissa. Varsinkaan tuosta ajasta ei ole samanlaisia suoria mittauksia ja tuloksia, kuin tämän päivänän purkauksista on.
Huomautan ohuesti, että CO2 ei leviä samana päivänä/vuonna pitkin ilmakehää tasaisesti, missä nuo historialliset mittaukset on suoritettu mutta kiinnittäisin huomiota CO2 pitoisuuksien nousuun ilmakehän lämpötilan, tulivuorten ja Henryn lain funktiona tuossa 1890/1920-luvun nurkissa.
Tässä varmaan lähteenä käy sopivasti tämä:
http://www.co2levels.org/
Josta kannattaa katsoa myös sitä myöhempien ja tarkempien mittausten vuosittaista CO2 pitoisuutta lämpötilan funktiona. Nimittäin se henry:n laki unohtuu useimmilta…
Myös ohuesti huomautan siitä, ettei CO2 käyrä hyppää mitenkään nopeasti WW2 tuhlaamisesta, joka oli erittäin massiivista…
Tämä on hitusen sama asia kuin ”aurinkovakio”, joka ei ole vakio, vaan erittäin karkea yleistys auringon säteilytehosta.
Mika, ilmakehän massa ja tilavuus ei liene muuttunut viime vuosisatoina, joten 0,01 ppm on ollut koko ajan sama 0,01 ppm.
Ilmakehän massa ja tilavuus muuten muuttuu. Se pirskatin Henryn laki takaa tämän. Meri on yllättävä lisäys ilmasto-yhtälöön, mikä on ”vakioitu” samoin kuin aurinkovakio, josta kumpikaan ei ole oikea vakio.
Eli kaasukehämme tilavuus/tiheys on verrannollinen lämpötilaan.
kokonaismassa taasen on kasvanut juuri sen CO2 lisääntymisen myötä.
Toki aurinkotuulen ”lempeä” (flare) pyykäisy voi kadottaa kaasukehäämme käsittämättömissä määrin (useinta Gt) päivissä.
Maapallon kokonaismassaan henryn laki ei vaikuta sattuneesta syystä. Mutta kaasukehäämme sitäkin enemmän ja sen olosuhteisiin sään/ilmaston muodossa.
Joten kaasukehämme tilavuus ja kokonaismassa vaihtelee jo pelkästään henryn lain vuoksi, kaasukehän osalta. Auringon röyhtäisyistä puhumattakaan….
Ainoa vakio ilmasto-asioissa on se, että aurinkomme tulee sammumaan joidenkin miljardien vuosien kuluttua, Mitä siinä välissä tulee tapahtumaan, on puhtaasti tutkittavien asioiden joukossa.
Ennustajiksi meistä ei vielä ole missään määrin!
Ja noista ppm:stä sen verran, että ppm/dB on minulle erittäin tuttu käsite, kuten muutama muukin asia aihepiiriin liittyen.
Voi hyvänen aika. Mikan hiustenhalkomista välttääkseni minun olisi ilmeisesti pitänyt olla täsmällisempi ja sanoa ”Ilmakehän massa ja tilavuus ei liene muuttunut viime vuosisatoina MERKITTÄVÄSTI, joten 0,01 ppm on ollut koko ajan sama NOIN 0,01 ppm.”
Sinä Mika väitit Krakataun purkauksen lisänneen ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ”muutaman kymmenen ppm”, kun todellisuus oli noin 0,01 ppm. Sen vain halusin oikaista.
Tämän enempää aiheesta lienee turhaa kinata.
Se krakataun purkauksen CO2 estimaatti sisältää ainoastaan pääpurkausen päästöt. Lähistöllä sen jälkeen tapahtuneista asioista on vähän tietoa, sillä tsunami tappoi alueen asukkaat aika tehokkaasti, jotka jäivä henkiin ensimmäisestä purkausesta.
Mutta purkaus itsessään on jatkunut veden alla vielä pitkään siellä +700m syvyydessä, millainen kraateri pääpurkauksessa syntyi.
Veteen purkautuessaan se CO2 ei vapaudu välittömästi, vaan saattaa pysyä vedessä hyvinkin pitkään henryn lain määrämällä tavalla.
Vulkaanisen toiminnan jatkumisesta kertoo hyvin krakataun paikalle noussut anak kratau, joka kohoaa käsittämätöntä vauhtia, enteillen seuraavaa katastrofaalista purkaustapahtumaa.
Kuten sanoin, kannattaa tutkiskella sitä CO2 määrän muutosta tuon 1883 vuoden jälkeisenä aikana. Koska CO2 ei leviä välittömästi ympäri pallon homogeeniseksi seokseksi. Tuon jälkeisinä vuosina pitoisuus nousi sen 10ppm ja tasaantui yllättäen. Tuon aikakauden ihmisten toimet eivät selitä muutosta mikä on havaittu.
Näyttää siltä, että terminen kevät ei ala vielä huhtikuun ensimmäisellä viikollakaan missään päin Suomea, sen sijaan luvassa on kireääkin pakkasta öisin. Espanjassa asti esiintynee myös yöpakkasia vielä huhtikuun alussa.
Milloinkohan tämä ilmaston lämpeneminen oikein loppuu että sulais nää lumet..?
Ilmasto ei ole meidän takapihan säätila.
Hauska kysymys, Pavonen !
Kiitos Marita, mukavaa, lämpimän, ja, vähäsateisen, kesän, odotusta Sinulle!
Ja tietysti myös ainulle, Tilu☀️
Taitaa maaliskuu 2018 nousta aika korkealle kylmimpien maaliskuiden listalla?
Näin kylmiä maaliskuita taitaa olla Suomessa nykyään vain noin 1-2 kpl vuosikymmenessä. Sata vuotta sitten niitä oli melkoisen varmasti useammin, koska olihan ilmasto silloin huomattavasti nykyistä kylmempi.
Ihmetyttää, kuinka monet ihmiset eivät tunnu ymmärtävän tätä. Heidän mielestään aina vaan harvenevat kylmät säät pienessä Suomessa kumoavat joka kerta jo noin sata vuotta jatkuneen globaalin lämpenemisen.
Ei se ihan noin ole, sillä:
1. Suomesta on käytettävissä laadukas pitkän ajan lämpötiladata, kuten myös proxyja, jotka ulottuvat 1000 vuotta taaksepäin. Globaalisti vastaavia ei ole.
2. Globaalin lämpenemisen pitäisi olla Suomessa keskimääräistä reilusti voimakkaampaa
Näin ollen pelkästään Suomen tilanteen puitteissa voidaan tehdä hyvin luotettavia johtopäätöksiä. Nythän tilanne on niin, että Suomessa lämpeneminen 1930 -luvulta lähtien on IL:n datan mukaan melko olematonta, kun verrokiksi otetaan esim. GISTEMP NH käppyrä.
Selityksiä?
1. Lähes kaikkialta muualtakin maailmasta on käytettävissä proxyja, jotka ulottuvat 1000 vuotta taaksepäin (ja enemmänkin). Eli siis on globaalisti.
2. Globaali lämpeneminen Suomessa??
Suomen ilmasto on lämmennyt 1930-luvulta noin 1,5 astetta (IL). Pohjoinen pallonpuolisko on lämmennyt 1930-luvulta noin 1,1 astetta (GISTEMP NH).
Joopa joo…lineaarinen trendi IL:n datasta on Suomen osalta kutakuinkin nolla 1930 -luvulta, kun taas GISTEMPin lineaarinen trendi on > 1 astetta samalle jaksolle. Käppyröiden ero näkyy kyllä ihan silmälläkin katsoen selvästi.
Leonelle taas kerran kuvaaja Suomen ilmaston lämpenemisestä, joka on ollut noin 1,5 astetta 1930-luvulta alkaen:
http://www.ilmastokatsaus.fi/wp-content/uploads/2017/01/kuva1-suomen-vuosikeskilampotila-1847alkaen-iso-2016.png
Tulin juuri Floridasta ja siellä myös selvästi normaalia kylmempää ja myös Yhdysvaltain keskilännessä ja myöskin Skandinaviassa ja pohjois-ja keski euroopassa normaalia kylmempää. Missä siis on normaalia lämpimämpää ?
Helmikuussa Floridassa rikottiin lähes kaikki ajankohdan lämpöennätykset. Tällä hetkellä siellä on vain hieman normaalia kylmempää.
Esimerkiksi tuolta näkee koko maailman tilanteen päivittäin reaaliajassa:
http://cci-reanalyzer.org/wx/DailySummary/#t2anom
Kylmähän tämä, vaikkei ihan kärkeen menekään. Meillä päin 1980 lähtien kylmempää on ollut 2013, 2005-06, 1987 ja 1980-81. Ja suunnilleen tätä tasoa 2001, 1998 ja 1984.
Onhan nämä vastenmielisiä säitä. Olen täysin kypsä jo tähän lumeen. Nyt ne eivät sula täältä Tampereen alueelta ennen toukokuun puoliväliä. Viime vuonna tähän aikaan oli jo lumetonta, niin kuin kuuluukin. Huhtikuun puolessa välissä alkoi sitten kylmä kausi, joka kesti heinäkuun loppuun. Täytynee kai muuttaa pois Suomesta, kun joka vuosi käy raskaammaksi sietää lunta ja talvea. Sen kyllä tiedän, että enemmistö suomalaisista ottaisi vaikka ympärivuotiset hanget.
Vuosien 1981-2010 keskiarvolla Tampereella on ollut vielä tähän aikaan vuodesta lunta, lähtee pois keskimäärin vasta huhtikuun alkupuolella. Ja lähtee tänäkin vuonna melkoisen varmasti reilusti ennen toukokuun puoliväliä.
Sodankylässä maaliskuu 2018 on siinä ja siinä mahtuuko top90 lämpimyyslistalle vuodesta 1910. Helmikuun ranking oli 71. ja tammikuun 38. Huhtikuukin alkanee viileissä merkeissä, joten kylmä vuosi tästä on tuloillaan.
Vertailun vuoksi GISTEMP NH:n maa-alueiden lämpimyysrankingit (all time):
Tammikuu 2018: 6. lämpimin
Helmikuu 2018: 3. lämpimin
Vielä koko vuoden 2017 rankingit:
Sodankylä ranking 26.
GISTEMP NH ranking 2.
Markus!
Olisi mukava kolumnin aihe jos viitsisit joskus kaivaa ilmastoennusteita parinkymmenen vuoden takaa.
Näyttäisit denialisteille kuinka hyvin ilmastotiede on onnistunut ennusteissaan.
Tuossa yksi hyvä juttu aiheesta englanniksi:
https://www.carbonbrief.org/analysis-how-well-have-climate-models-projected-global-warming
Hurtsit Kelit on ollut.. Olen Algarvessa Portugalissa Espanjan rajalla tuli Lunta Tavirassa helmikuun Alussa . Farossa olive hurja myrsky Pari viikkoa sitten. Satori 3 viikkoa mutta aurinkokin piipahteli. Nyt taas normaali +10 minimi Ja +20 maxim. Ompa suomessa lunta!
Ilomantsi tänään 118 cm valkea patja. Sulaako ennen juhannusta?
Helpostikin. Sulaa ennen kesäkuutakin. Juhannukseen mennessä sulaisi tuolla alueella vaikka tuplasti tuon.
Juhannukseen liittyen ennemmin pohtisin, löytyykö Kilpisjärven tuntureilta tarpeeksi lunta perinteisten juhannushiihtojen järjestämiseen.
Katsellaan nyt miten käy. Lumipeitteen huippulukema Ilomantsin suunnalla saavutettaneen tänä vuonna huhtikuun loppupuolella. Ennen termisen kevään alkua saataneen kunnon pyryt vielä, kun jetin päähaara siirtyy pohjoisemmaksi. Ja mitenkään ei ole mahdotonta, että toukokuusta tulee taas jäätävä viime vuoden malliin.
Terminen kevät ei näytä alkavan edes Ahvenanmaalla vielä huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Helsingissä saatetaan hätyytellä ennätyksiä. Jos vielä yhden satsin pukkaa Siperiasta, niin menee lähelle vappua termisen kevään alku siellä.
Loppua ei näy…