Month: huhtikuu 2017

Wappusää 2017

Kirjoittaja Joanna Rinne Julkaistu

Tampereen Teekkarit lähettivät meille perinteeksi muodostuneen Wappusääanomuksen!

Tampereen Teekkareiden Hyvän Wappusään anomus (Kuva: Foreca)

 

Tässä vastauksemme heille.

 

Viite: Anomuksenne 18.4.2017

Arvoisa Teekkariväki,
Kiitämme teitä hyvän Wappusään anomuksestanne.  Olemme pohtineet tämän Wapun säävaihtoehtoja huolellisesti ja päätyneet seuraavanlaiseen ratkaisuun:

Wappuaatto
Wappu on arvokas ja ylevä juhla, siksi haluamme aloittaa sen tänä vuonna riittävän dramaattisesti. Draamaa luomaan on valittu lauantaina Suomeen rantautuva matalapaineen keskus, jonka mukana sataa vettä, räntää ja lunta, mahdollisesti myös kissoja, koiria ja muita eläinkunnan jäseniä. Tuultakaan ei tule puuttumaan!
Jotta Wapun juhlinta pääsisi käynnistymään täydessä loistossaan, Wappuaattoiltana sateet alkavat väistyä Tampereella ja yleisemminkin eteläisessä Suomessa. Lakkien asettaminen päähän on jännittävä hetki, joten halusimme säilyttää jännityksen myös säässä: sekä Tampereella että muissakin etelän suurissa asutuissa kaupungeissa sadekuurojen mahdollisuus elää yhä! Lakkien asetus saattaa tapahtua siis auringonpaisteessa tai sadekuuron säestämänä. Pitäkää huoli, että juhlajuoma ei pääse vesittymään mahdollisen kuuron sattuessa!
Haalareissa tulee usein kuuma, halusimme välttää sen tänä Wappuaattona. Siksi lämpötila pidetään Wappuaattoillan juhlallisuuksissa alle +5 Celsiusasteessa koko maassa.

Wappuyö
Wappuyö on aika, jolloin sadekuurojen häiriötä ei kaivata. Pidimme siksi huolen siitä, että kuurot kaikkoavat ja juhlijat saavat jopa ihailla tähtiä. Selkeän taivaan sivutuotteena lämpötila pääsee laskemaan nollan alapuolelle, mutta sen ansiosta juhlakansan juomat pysyvät kylminä ja juhlijoiden mieli virkeänä!
Jos Wappuyötä viettää Tampereen pohjoispuolella, erityisesti Oulun seudulla tai Lapissa, pahoittelemme; jotta saisimme Tampereen Wappusään kohdalleen, sateet oli pakko siirtää maan pohjoisosan ylle. Pohjoisessa Suomessa sisäWappu kuulostaa mitä parhaimmalta vaihtoehdolta.

Wappupäivä
Wappupäivään mennessä sateet saadaan siirrettyä  Keski- ja Pohjois-Lapin ylle, Tampereella ja eteläisessä Suomessa Wappusää tulee olemaan mitä mainioin! Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja  lämpötila saattaa nousta jopa +10 Celsiusasteeseen, viime viikkojen jälkeen ylellisiin lukemiin. Suosittelemme ansioituneille juhlijoille aurinkolaseja, jotta valon kirkkaus ei himmennä juhlan tunnelmaa. Aurinkolasien avulla myös Wappupallojen kimallus häikäisee vähemmän.
Summatakseni tämän Wapun sään, teemana on ”Feeniks”: Lumipyryn, vaakarännän ja myrskypuuskien aiheuttamasta alhosta nousee uusi, uljas, aurinkoinen Wappu!

Ikävä kyllä tänäkään vuonna edustajamme eivät pääse juhlimaan kanssanne, mutta osallistumme hengessä Tampereen Teekkareiden Wappuun jokaisella kuohuvan juoman kilistyksellä!

Mitä kunnioittavimmin,
Forecan Säämestari ja Wappusäävastaava,
FM, MuM, FSM, FWSV Joanna Rinne

 

Foreca toivottaa kaikille hauskaa Wappua!

Miksi nyt on kylmä? Jatkuuko se vielä kauan?

Kirjoittaja Joanna Rinne Julkaistu

Kylmää säätä, ainakin vuodenaikaan nähden viileää sellaista, on  riittänyt sekä meillä että laajalti Euroopassa viimeisen reilun viikon ajan! Mistä kylmyys johtuu ja näkyykö sille loppua lainkaan?

Ensin vähän taustatietoa:

Kuten koulussa ja käytännössä olemme oppineet, auringon epätasaisen lämmityksen takia ilma on navoilla kylmää, tropiikissa lämmintä. Ilma ei lämpene tasaisesti navoilta tropiikkia kohti mentäessä, vaan vyöhykkeittäin; vyöhykkeitä kutsutaan ilmamassoiksi. Ilmamassan sisällä lämpötilavaihtelut (etenkin ylempänä ilmakehässä) ovat pienempiä kuin ilmamassojen välisillä rajapinnoilla. Ilmamassojen reunat eivät ole tyytyväisen viivasuoria, vaan rajapinta mutkittelee kuin käärme. Allaoleva video näyttää, miten kylmin ja hieman lämpimämpi ilma jatkuvasti tanssivat keskenään (videolla ennuste tästä vähän yli viikoksi eteenpäin)

 

Matalapaineen keskukset liikkuvat yleensä suurin piirtein ilmamassojen rajavyöhykkeitä pitkin, kun taas korkeapaineen selänteiden kohdalla ollaan joko kylmän tai lämpimämmän ilmamassan puolella. Viimeisen reilun viikon ajaksi Espanjan länsipuolelle on muodostunut lämmin korkeapaine, joka on mahdollistanut kylmän ilman purkautumisen itäpuolelleen eli meille ja itäiseen sekä keskiseen Eurooppaan. Lopputuloksen näimme ja koimme – kylmä pääsiäinen!

Vaikka normaalia viileämmästä säästä on ollut kyse, tästä ei vielä voi vetää johtopäätöksiä ilmastonmuutoksen peruuntumisesta tai uudesta jääkaudesta; kylmän ilmamassan mutkittelu kuuluu normaaliin sään vaihteluun. Ilmastoa tutkittaessa voi toki seurata sitä, miten tällaiset kylmän ilman purkaukset esimerkiksi Euroopan tienoilla yleistyvät tai vähenevät ilmastonmuutoksen mukana, mutta siihen tarvitaan kymmenien vuosien tutkimusaineisto; yksittäistapaukset eivät vielä paljasta taustalinjoja.

 

Tänään perjantaina säätilanne näyttää suuressa mittakaavassa tältä:

Suursäätila 21.4.2017 (Kuva: Foreca)

Kuten sininen väri näyttää, kylmää ilmaa on purkautunut pitkälle Välimerelle asti!

 

Entä miltä näyttää jatkossa?

 

 

Kylmää ilmaa on tiedossa meille vielä muutaman päivän ajan, kuun vaihdetta kohti näkyy toivonpilkahdus: lämpimämpi ilmamassa lähestyy meitä Vappua kohden. Turhauttavaa kyllä, varmaa lämmintä Vappua ei kannata vielä julistaa; noin pitkälle katsottaessa ilmamassojen mutkittelua seuraavat ennusteet ovat taipuvaisia vielä elämään. Hyvä puoli on, että molemmat vaihtoehdot ovat vielä läsnä: Vappu voi olla hyvinkin viileä tai hyvinkin lämmin! Itse äänestäisin jälkimmäisen puolesta, Mantan lakitusta on ikävä seurata hytisten. Toisaalta viileä Vappu tietää poliisille vähemmän töitä!

 

Kumpaa vappusäätä sinä kaipaisit?

 

 

Arktinen oskillaatio tuo kylmän pääsiäisen ja huhtikuun?

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

 

Tämän hetken sääennusteiden valossa Suomeen ja pohjoiseen Eurooppaan on lankeamassa vuodenaikaan nähden sangen kylmä pääsiäisviikonloppu. Valtaosassa Suomea, Ruotsia ja Norjaa vuorokauden keskilämpötila on jäämässä nollan alapuolelle; Keski- ja Pohjois-Suomessa pääsiäisviikonloppuna on pakkasta yötäpäivää, mikä on tähän aikaan vuodesta melko harvinaista. Kaiken kaikkiaan voidaankin siis puhua jonkin sortin takatalvesta ja talvisesta pääsiäisestä. Mahdolliset sateet, pääsääntöisesti heikot kuuroluonteiset, ovat tulossa yksinomaan lumena alas, mutta pääsiäiseksi povattu lumipyry näyttää tuoreimpien ennusteiden valossa jäävän Suomen eteläpuolelle.

Arktisen oskillaation (AO) vaikutus Suomen säähän

NAO- ja AO-indeksi eli eri leveysasteiden välistä ilmanpaineanomaliaa kuvaavat parametrit kulkevat vahvasti käsi kädessä ja vaikuttavat olennaisesti myös Suomen säähän. Keskitytään tässä tarkastelemaan arktista oskillaatiota (AO) eli pohjoisen napa-alueen ja pohjoisten keskileveysasteiden välistä ilmanpaine-eroa. Negatiivisen AO:n aikana ilmanpaine-ero on pienentynyt, jolloin napa-alueella vallitsee tavanomaista korkeampi ilmanpaine ja keskileveysasteilla matalapainetoiminta voi olla heikompaa. Tällöin keskileveysasteiden suihkuvirtaukseen voi tulla laajempiakin mutkia, ja kuluneen huhtikuun aikana yksi suihkuvirtauksen mutka on muodostunut läntisen Euroopan ylle. Suihkuvirtauksen kylmä kuoppa on asettumassa nyt pidemmäksi aikaa Pohjois- ja Keski-Euroopan ylle, joten kevään eteneminen tyssää erityisesti Skandinaviassa ja Suomessa. Vastaavasti positiivisen AO:n aikoihin arktisilla alueilla ilmanpaine on tavanomaista matalampi ja suihkuvirtaus voimakkaampi ja suoraviivaisempi. Positiivisen AO:n aikoihin myös Atlantin NAO-indeksi on tyypillisesti positiivinen indikoiden lämpimämpiä lännen tai lounaan puoleisia ilmavirtauksia myös Suomeen.

Kuva 1: Mutkitteleva suihkuvirtaus pitää Pohjois- ja Itä-Euroopan tavanomaista kylmempänä pääsiäisen aikana. kuva: Foreca

Kesää kohden mentäessä ilmamassoja jakava suihkuvirtaus pohjoisella pallonpuoliskolla heikkenee, kun napa-alueen ja keskileveysasteiden väliset lämpötilaerot pienenevät. Tällöin matalapaineet ja tuulet keskimäärin heikkenevät, ja arktisen oskillaation vaikutus Suomen ja Euroopan säähän pienenee. Napa-alueen jääpeitteen laajuudella, arktisen meriveden lämpötilalla sekä AO-vaihtelulla on todettu olevan korrelaatio: tällä hetkellä pitkäkestoisempia ja negatiivisia AO-vaiheita saattaa herkemmin syntyä napa-alueen jääpeitteen pinta-alan ollessa lähes ennätyksellisen alhainen.

GFS-malliin pohjautuvien ennusteiden valossa nyt on alkamassa AO:n negatiivinen vaihe, joka on ensi viikkoa kohden voimistumassa. Tämä tietää mutkittelevaa suihkuvirtausta, jossa Pohjois-ja Itä-Eurooppa asettuvat selvästi kylmemmälle puolelle. Ilmamassa Suomen yllä on pääsiäisen ajan niin kylmää kuin tähän aikaan vuodesta vain on mahdollista. Keskitalvella heikkotuulisessa korkeapainetilanteessa pakkanen voisi vastaavassa sääasetelmassa kiristyä yli 30 asteeseen. Merkittäviä lämpimämmän ilman virtauksia ei välttämättä ole tiedossa ensi viikollakaan.

Kuva 3: NOOA:n GFS-ennusteeseen pohjautuva AO-indeksi. Pääsiäisen aikaan indeksi on painumassa selvästi negatiiviseksi. kuva: Climate Prediction Center (http://www.cpc.ncep.noaa.gov)

Pääsiäistä kohden kylmenee

Pääsiäisviikonlopun sään voisi tiivistää muutamaan lauseeseen. Suihkuvirtausakselin kylmemmällä puolella polaarisessa ilmamassassa sää on meillä melko pilvistä, aika ajoin lumikuurot ovat mahdollisia. Pääsiäisen aikoihin maamme ylle asettuva ilmamassa on paikoin lähes arktisen kylmää. Erityisesti yöt ovat hyvin kylmiä, jolloin pakkasta on laajalti 5-20 astetta, pohjoisessa paikoin enemmänkin. Päivisin lähinnä eteläisimmässä ja läntisimmässä Suomessa ollaan plussan puolella, muualla maassa päivälämpötilatkin pysyvät pakkasen puolella, mikä on useamman päivän jatkuessaan huhtikuun puolivälille jo harvinaista. Lämmittäähän meillä aurinko pian jo samalla teholla kuin elokuun loppupuolella.

Laajemmat sadealueet näyttävät kuitenkin jäävän Suomen länsi- ja eteläpuolelle eli pääsiäispäiväksi kaavailtu lumipyry jäänee aluksi Ruotsin ja myöhemmin Baltian asiaksi. Lumikuurot voivat hetkellisesti värjätä maan valkoisemmaksi myös etelässä pääsiäisen aikoihin, joten talvirenkaille on varmasti vielä käyttöä.

Talvisesta säästä huolimatta hyvää pääsiäistä!

Pääsiäissää – lunta eteläänkin?

Kirjoittaja Joanna Rinne Julkaistu

 

Pääsiäinen on nurkan takana!

Sen kunniaksi täällä blogissakin pohditaan tällä kertaa pääsiäisviikon sääennustetta.

Meteorologille merkittävin tapahtuma tällä viikolla Suomen (ja Euroopan) säässä on kylmän ilmamassan purkautuminen pohjoisesta. Tuo kylmä ilmamassa tulee peittämään koko Fennoskandian ja hyvän viipaleen Keski-Eurooppaa. Käytännössä se näkyy kylmenevinä lämpötiloina ja vähitellen vähenevinä sateina, tosin tämän hetken ennusteissa pääsiäissunnuntai-maanantai-akselilla kartoilla häämöttää matalapaineen keskus sateineen, joka saattaa sataa aimo annoksen lunta jopa aivan etelärannikolle! Noin pitkälle ennuste ei ole vielä täysin lukkoonlyöty, joten muutokset ovat vielä mahdollisia.

Ryhdytäänpä käymään tulevia päiviä läpi yksitellen:

Tiistaina 11.4. sadealue tuo maan keskivaiheille lisää lunta, etelässä ja pohjoisessa sen sijaan on varsin poutaista.

Kuva: Foreca

Keskiviikkona sateet väistyvät jo ja lämpötilat osoittavat ensimmäisiä viilenemisen merkkejä.

Kuva: Foreca

Kiirastorstaina heikkoja lumikuuroja tulee siellä täällä, mutta kuvan lumihiutalemäärästä huolimatta päivä on melko poutainen.

Kuva: Foreca

Pitkäperjantaina ja lankalauantaina samankaltainen osin pilvinen ja enimmäkseen poutainen sää jatkuu. Viileneminen näkyy lämpötiloissa jo selvästi.

Kuva: Foreca

Pääsiäissunnuntain ja -maanantain karttoja ei enää uskalla pistää näytille matalapaineen keskuksen aiheuttaman ennusteen epävarmuuden takia, mutta ainakin tätä kirjoittaessani lumisateen mahdollisuus on maan eteläosassakin suuri.

Hyvää pääsiäistä kaikille! :)

Nämä tekijät vaikuttavat kevään etenemiseen Suomessa

Kirjoittaja Markus Mäntykannas Julkaistu

 

Maaliskuun lopulla Suomessa ja Skandinaviassa koettiin jo sangen keväisiä hetkiä, kun lämpötila kohosi 27. päivänä Ahvenanmaalla 17,4 asteeseen. Samana päivänä Ruotsissa ja Norjassa mitattiin jo yli 20 asteen lämpötiloja. Näin korkeat maaliskuun lämpötilat eivät ole jokavuotisia, mutta suotuisissa olosuhteissa täysin mahdollisia. Onhan aurinko tähän aikaan vuodesta jo yhtä ”korkealla” kuin syyskuun puolivälissä, jolloin hellepäivätkin ovat vielä mahdollisia. Ilmakehä lämpenee talven jäljiltä viiveellä, joten teoreettiset maksimilämpötilat eivät Skandinavian alueella vielä tähän aikaan vuodesta pääse kohoamaan aivan syyskuun tasolle. Suomeen kevät saapuu tyypillisesti hieman myöhemmin kuin vastaaville leveyasteille länsinaapureihimme. Kevään maksimilämpötilat jäävät meillä usein myös matalammiksi. Tähän vaikuttavia tekijöitä on muutama.

1. Ilmavirtauksen suunta

Pohjoisen pallonpuoliskon keskileveysasteet mukaanluettuna Skandinavia ja Suomi kuuluvat länsivirtausvyöhykkeelle. Keskimäärin meillä siis tuulee lännen tai lounaan puolelta ja kuulumme Atlantin matalapaineiden reitille. Matalapaineiden etupuolella leviävät lämpimän ilmamassan pulssit saapuvat keväisin tyypillisesti lounaan suunnalta Etelä- tai Keski-Euroopasta kohti pohjoista. Näiden ilmavirtauksien ja Skandinavian mantereen eteläosan välillä ei ole suurempia merialueita, jolloin ilma pääsee vapaasti liikkumaan mannerta pitkin eikä suuremmin viilene matkallansa. Skandinavian eteläpuoliskolla ei useampana talvena ole pysyvää lumipeitettäkään viilentämässä lämpimiä ilmavirtauksia matkalla. Tällöin lämpö pääsee raivaamaan tiensä hyvin esimerkiksi Ruotsin puolelle, mutta Suomeen lounaasta saapuva ilma on jo menettänyt lämpöenergiaansa kylmän Itämeren yllä.

2. Itämeri ja lumipeite

Itämeren etelä- ja keskiosa eivät ole moneen talveen saaneet jääpeitettä, mutta pohjoisempana, Suomenlahden, Pohjanlahden ja Perämeren alueella jääpeitettä esiintyy keskimäärin joka talvi. Lännestä ja lounaasta saapuvat lämpimät ilmavirtaukset menettävät keväisin lämpöenergiaansa Itämeren yllä ennen Suomeen pääsyään. Ilmavirtaus kylmenee erityisesti jääpeitteen yllä, kun energiaa kuluu jään lämpötilan nostamiseen ja sen sulattamiseen. Toisaalta myös tuulen pidempi pyyhkäisymatka Itämeren altaan yllä riittää jo itsessään viilentämään pintakerroksen ilman lämpötilaa ja sitomaan lämpöenergiaa pintaveteen. Lämmönsiirtoa ilmasta veteen tapahtuu aina, kun veden lämpötila on ilman lämpötilaa alhaisempi ja päinvastoin. Tämän vuoksi lounais- ja länsivirtauksilla esimerkiksi Tukholman kevätlämpötilat ovat usein merkittävästi Suomen etelärannikon lämpötiloja korkeampia, vaikka maantieteellinen sijainti on kuta kuinkin samalla leveyspiirillä. Erittäin lämpimillä ilmamassoilla on myös tapana muodostaa sumua ja sumupilveä kylmän Itämeren yllä, joka Suomeen päästyään myös rajoittaa lämpötilaa kohoamasta.

Lumipeite sitoo jään tavoin lämpöenergiaa itseensä, joten paksu lumipeite hidastaa kevään etenemistä ja pitää maksimilämpötilat verrattain alhaisempina. Vähälumisen ja jäättömän talven jälkeen kevät alkaa yleensä nopeammin kuin kylmän ja runsaslumisen talven jälkeen.

Lumi- ja jääpeite viilentävät lämpimien ilmojen virtauksia Suomeen, ja samalla voimistavat albedoa (säteilyn takaisinheijastuminen lisääntyy).
Kuva: Matti Hietala / Vaasa

3. Lumen ja jään albedo

Lumi- ja jääpeitteen osalta on otettava huomioon myös niiden suurempi albedo (0,7-0,9), joka heijastaa tehokkaasti auringonsäteilyä pinnasta pois ja pitää lämpötilat alhaisempina. Mitä korkeampi albedo, sitä suurempi heijastuskyky – esimerkiksi tuoreella lumella albedo voi olla jopa 0,9 eli käytännössä 90 % säteilystä heijastuu pois. Vastaavasti lumeton maanpinta ja sulat vesistöt absorboivat auringonsäteilyä enemmän itseensä (albedo 0,06-0,2), jolloin myös pintakerroksen lämpötila pääsee kohoamaan korkeammaksi.

4. Föhn-tuulen vaikutus

Ruotsin ja Norjan erittäin korkeat kevätlämpötilat selittyvät yleensä ainakin osittain föhn-ilmiöllä. Kuluneen maaliskuun lopulla mitatut yli 20 asteen lukemat syntyivät yhteistyössä lämpimän ilmamassan ja föhn-komponentin myötä. Föhn vaatii syntyäkseen tarpeeksi voimakasta luoteisvirtausta, joka tiputtaa sateet Kölivuoristoon, lämmittää ilman vuoriston itäpuolella ja jaksaa kuljettaa sen vielä mannerta pitkin idemmäs. Usein lämpimin ilma pakkautuukin tässä tapauksessa Ruotsin itä- ja Norjan etelärannikolle, ja vastaavasti Suomen puolella mitatut lämpötilat jäävät alhaisemmiksi, sillä föhn-tuulen menettää lämpöään etäisyyden myötä ja toisaalta kylmän Itämeren yllä.

Kevät etenee maltillisesti lähiaikoina

Tällä viikolla kevät etenee maltillisesti ja saattaa jälleen loppuviikosta ottaa hieman takapakkia. Tiistai on tämän viikon lämpimin päivä, jolloin 10 astetta mennee rikki jossain päin maan etelä- ja keskiosaa, mutta loppuviikosta uusi kylmänpurkaus on näköpiirissä. Tämä saattaa tietää lumi- ja räntäsateita eteläänkin.