Sää yllättää

Julkaistu
Helsingin lentoasema marraskuussa. Kuva: Tiina Asula, instagram: @forecaweather
Helsingin lentoasema marraskuussa. Kuva: Tiina Asula, instagram: @forecaweather

Välillä tuntuu siltä, että sää yllättää aina. Esimerkiksi kun muutama viikko sitten sateli lunta tänne pääkaupunkiseudulle, niin liikenne meni sekaisin ja lentoja myöhästyi. Lumisateet olivat kyllä tiedossa, ja niistä kerrottiin etukäteen kaikissa medioissa. Eivätkö ihmiset siis usko sääennusteita? Vai eivätkö he osaa enää varautua lumimyräköihin?

Vuonna 2004 Yhdysvalloissa julkaistiin websivusto Ready, jossa on ohjeita luonnonmullistusten varalle. Websivuston takana on USA:n turvallisuusministeriö (The Department of Homeland Security, DHS) ja valtion hätätilannevirasto (The Federal Emergency Management Agency, FEMA).

Sivuston mukaan talven myrskyihin ja pakkasiin voi varatua tällä tavoin:

  • hankkimalla suolaa, jolla voi sulattaa lumen jalkakäytäviltä
  • hankkimalla hiekkaa pitoa lisäämään
  • hankkimalla lapioita ja muita lumenpoistotarvikkeita
  • varaamalla riittävästi lämmitysöljyä
  • hyvillä talvivaatteilla ja huovilla lämpöisenä pysymistä varten
  • suunnittelemalla, kuinka perhe pitää yhteyttä myrskyn yllättäessä
  • kuuntelemalla USA:n sääpalvelun (NOAA) sääradiokanavaa
  • välttämällä matkustamista huonon kelin uhatessa
  • tuomalla myskyn alla lemmikit sisälle ja varaamalla karjalle juomavettä

Lisäksi sivustolla on ohjelistoja siitä, miten wintertize (laittaa talvikuntoon) autot ja kodit.

Kuvakaappaus Ready.org websivustolta.
Kuvakaappaus Ready.org websivustolta.

No. Amerikassa kaikki on suurta, myös sääilmiöt, kuten viime kuun lumimyrsky Buffalossa osoitti. Kolmen päivän aikana satoi yli kaksi metriä lunta. Siinä olisi ollut suomalaisillakin tekemistä.

Meilläkin neuvotaan syksyisin sanomalehdissä, kuinka talveen kannattaa varautua. Muistutetaan suojaamaan putket pakkaselta ja mökit rosvoilta, mutta tositilanteessa on aika hankalaa ruveta etsimään kaikkia näitä artikkeleita internetin syövereistä.

Olisivatko yhteen paikkaan kootut varustautumisohjeet pahan päivän eli pahan sään varalle tarpeelliset Suomessa? Vai riittävätkö meille vain säävaroitukset, joista Liisa kirjoitti viime viikolla?

Ready.org;  http://www.ready.gov/winter-weather

 

Nikolauksesta jouluun

Julkaistu
Kuva: CBeas/flickr.
Kumpi mahtaa ehtiä ensin: lumiukko vai joulupukki? Tässä ne ovat puisina aivan tasaveroisesti läsnä. Kuva: CBeas/flickr.

”Minkälainen ilma on Nikolauksen päivänä, sellaista on koko joulukuu.” Ja kuten Kustaa Vilkuna mainiossa Vuotuinen ajantieto -teoksessaan tuo esille, Nikolauksen pitäisi kansanperinteen mukaan lopullisesti sitoa maa ja vedet jääkahleisiin. ”…, Nikolaus nivoo kiinni”. Näissä perimätiedoissa vain on paljon paikallisuutta, eivätkä erilaiset sanonnat varmaan koko nykyisen Suomen säätä ole koskaan yrittäneetkään tarkoittaa.

Alkutalvi on jostain syystä sääenteistä köyhää aikaa, mutta tuo Nikolauksen päivän, siis tämän vielä menossa olevan päivän, sää voi hyvinkin osoittautua pitkäaikaiseksi. Näin näyttäisivät myös sääkartat kertovan. Mutta tuoko mahdollinen leuto joulukuu myös vanhan kansan sen seurauksena lupaamat maaliskuun pakkaset?

Pyhä Nikolaus (n. 270 – n. 342) on myös mies joulupukin takana. Wikipedia-artikkelin mukaan ainakin Luther halusi, että lahjat toisi Jeesus-lapsi jouluaattona eikä Nikolaus omana päivänään. Suomessa Nikolauksen päivän on tietysti syrjäyttänyt samaksi päiväksi sattuva itsenäisyyspäivä.

Talvi on nyt edennyt pohjoisella pallonpuoliskolla niin, että Euraasian mantereen pohjoisosassa – kuitenkin selvästi meitä idempänä – on kylmä iso korkeapaine. Pohjois-Atlanttia miehittävät isot ja vahvat matalapaineet. Ei mitenkään harvinainen tilanne. Suomessa ilmavirtaus on eteläinen ja lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta pitkin ensi viikkoa myös voimakas. Etelä- ja Länsi-Suomessa ilman voi sanoa olevan myös eteläisen vetelän, sen sijaan idässä ja pohjoisessa on enimmäkseen heikkoa pakkasta. Tämä antaa osviittaa myös sateiden olomuodosta, tosin pikku hiljaa räntä- ja lumisateen mahdollisuus kasvaa myös siellä, missä lunta ei vielä ole.

Joulun odotus siis etenee pilvisessä, useimpina päivinä etelätuulisessa, lauhanpuoleisessa ja ajoittain sateisessa säässä. Maan väristä on jo vaikeampi mitään varmaa sanoa, koska on niin kovin pienestä kiinni, milloin se yhtäkkiä voi näyttääkin jo valkoiselta. Kuuraliukkautta voi olla, jos maan ja tien pinta on päässyt sopivasti pakkaselle ja lauha ja kostea tuuli tämän pinnan yllä puhaltaa.

Lumensyvyys Suomessa: http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/snowdepth

Pyhä Nikolaus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolaos_Ihmeidentekij%C3%A4

Christkind: http://en.wikipedia.org/wiki/Christkind

Kuvan linkki: https://www.flickr.com/photos/cbeasphotography/6549549855/

 

 

Suomen vaarallinen sää

Julkaistu

”Kovan tuulen varoitus: Suomenlahden itäosa, Selkämeren pohjoisosa, Merenkurkku ja Perämeri: Lännen ja lounaan välistä tuulta 17 m/s. Suomenlahden länsiosa ja Selkämeren eteläosa: Lännen ja lounaan välistä tuulta 15 m/s…”

Olette varmaan huomanneet, että Forecan sivuilta ei löydy säävaroituksia. Tämä ei johdu siitä, etteivätkö meteorologimme pitäisi säätilannetta ajoittain vahinkoa aiheuttavana, vaan siitä, että velvollisuus varoittaa vaaraa aiheuttavista säätilan muutoksista on liikenne- ja viestintäministeriön alaisena toimivalla Ilmatieteen laitoksella. Voimassa olevat varoitukset voitte tarkastaa tältä sivulta.

Keli-, tuuli- ja metsäpalovaroitukset ovat kaikille tuttuja suosikkeja jo vuosien takaa,  Käsitys siitä, mitkä kaikki säätilan muutokset voivat aiheuttaa varaa, on kuitenkin selvästi laajentunut 2000-luvulla. Runsaista sateista alettiin varoittaa toukokuussa 2009. Samalla otettiin käyttöön kolmiportainen ukkosvaroitusjärjestelmä aiemman yksiportaisen varoituksen sijaan. Huhtikuussa 2011 valikoima kasvoi varoituksilla meriveden korkeudesta ja aalloista, hellejaksoista ja pakkasesta – kaikki kolmeportaisilla asteikoilla varustettuna. Myös UV-säteilystä varoitetaan, mikäli UV-indeksi saavuttaa vähintään arvon 6.

image_gallery
Kuva: Ilmatieteen laitos

Näiden lisäksi Ilmatieteen laitos ennustaa viisiportaisella asteikolla lumivyöryjen todennäköisyyttä tietyillä Pohjois-Suomen tunturialueilla, seuraa alailmakehän ilmanlaatua ja otsonipitoisuutta sekä varoittaa liukkaasta jalankulkusäästä ja jäätämisestä merenkulun yhteydessä. En kai vain unohtanut mitään?

Monipuolistuneen varoitusvalikoiman tarkoitus on palvella liikenteen ja yhteiskunnan lisäksi erityisryhmiä, esimerkiksi vanhuksia, pikkulapsiperheitä ja pitkäaikaissairaita. Osaltaan kehtys johtuunee sääennusteiden parantumisesta: kun esimerkiksi ukkosia pystytään seuraamaan ja ennustamaan aiempaa tarkemmin, niistä voidaan myös antaa tarkempia varoituksia. Välillä kuitenkin tuntuu, että runsas varoitusmaailma hämmentää sääennusteiden käyttäjiä puhumattakaan siitä, millainen jättipotti helle- tai pakkasvaroitus on raflaavia sääotsikkoja janoavalle medialle. Onko Suomen sää todella näin vaarallista? Millainen rooli säävaroituksilla on sinun arjessasi? Seuraatko niitä säännöllisesti?