Month: maaliskuu 2013

Pääsiäispyhien jälkeen selviää, miten kylmänä kulunut maaliskuu lopulta merkitään aikakirjoihin, joita säätilastot osaltaan toki ovat. Selvästi kylmää kevättä ihan lumineen päivineen on ollut pitkin Keski-Eurooppaa aina Brittein saarille asti. Vähän lunta on vielä pääsiäispyhinä sadellut esim. Berliinissä. Keskiviikkona Keski-Eurooppaan leviää kaakosta sateita, joiden täytyy olla vielä melko lumisia. Meillä ne vaikuttavat – lumisateina – ensi viikonloppuna eli leviävät etelästä tällä tietoa etenkin maamme etelä- ja itäosaan. Sitä ennen aurinko on sään näkyvin ja tuntuvin elementti, ellei kaakosta sitten pullahda lumisateita. Ei se iso virhe olisi meteorologisesti, sen verran lähelle ne kuitenkin tulevat. Paikallissäiden kannalta sen sijaan virhe olisi iso, ellei niitä olisi ennustettu. Aika näyttää.

Auringon säteilymäärät ovat huhtikuussa jo niin suuria, että mahtaakohan minkäänlainen kylmä ilmamassa enää pystyä pitämään päivälämpötilatkin pakkasella, ellei sitten ole samalla vaikka kova pohjoistuuli ja pilvistä. Näin ei nyt ole, vaan vaikka maan keski- ja pohjoisosassa yli 10 asteen varhaisaamupakkaset ovat vielä yleisiä, auringon voi kuvitella lämmittävän ainakin Etelä-Lappia myöten iltapäivät niin, että plussalla ollaan, jolloin myös lumen sulaminen vähän vauhdittuu. Menee vähän näppituntumapähkäilyn puolelle, koska kirjoitan tätä talvilomalta enkä ihan kaikkien työpaikan tietojen avulla.

Mutta sitten tuo kylmyys ja lämpimyys. Ennen oli tarkkaa, että jos meteorologi (varsinkin siis meteorologi) hehkutti vaikkapa televisiossa (tarkoittaen jopa yli nollan lämpötiloja maaliskuun lopussa), että iltapäivisin on lämmintä, niin sen olisi täytynyt tarkoittaa, että päivälämpötilat olisivat silloin myös vuodenaikaan nähden lämpimiä, eikä ainoastaan varhaisaamujen lämpötiloihin verrattuina. Nyt olen nähnyt esityksiä, joissa maaliskuun melko lopulla juuri ja juuri yli nollan lämpötiloista on sanottu, että tuolloin olisi iltapäivällä ”hyvin lämmintä”, vaikka olisi oikeampaa ollut sanoa vaikka, että iltapäivälämpötilatkin kohoavat kylmästä ilmamassasta johtuen muutamaksi tunniksi hädin tuskin vähän yli nollan. Johonkin on kadonnut viimeistään tilastoihin kirjattu tieto siitä, millaista meillä mihinkin aikaan vuodesta ”kuuluu olla” ja mikä puolestaan on lämmintä tai kylmää, puhumattakaan hyvin lämpimästä tai hyvin kylmästä. Nykytavalla menee sääpupuksi, ellei asiaan kiinnitetä huomiota.

Kuvan linkki: http://adventurejay.com/blog/images/IMG_5136.JPG

Minulle näkyy tässä blogissa aina osuvan tehtävä kirjoittaa pääsiäisen säästä. Pitkän ennusteen laatiminen on ollut epäkiitollinen tehtävä siinä mielessä, että pyhien aikana Suomea lähestyy kaakosta kaksikin lumisadealuetta, jotka saattavat ulottua tai olla ulottumatta maamme kamaralle. Meteorologien puheita pitempään seuranneille on varmasti tuttua valittelu, että kaakon sadealueet ovat usein huonosti ennustettavissa. Tarkkaa syytä ilmiölle en osaa antaa. Poliittisesti epäkorrekti selitys on, että havaintoverkosto Itä-Euroopan puolella on heikkolaatuinen, mutta tämä on todennäköisesti länsimielistä puppua. Suomesta katsottuna länteen, jossa suuret merialueet sijaitsevat, se vasta harva havaintoverkko onkin. Sitäpaitsi nykyiset satelliittihavainnot ja muut kaukokartoitusmenetelmät antavat hyvää tietoa sekä Suomen itä- että länsipuolelta.

Jos ja kun jokin kanta on pakko ottaa, sanon, että pääsiäisestä tulee poutainen ja suuressa osassa maata aurinkoinenkin. Etenkin pohjoiseen on tiedossa mainiota ulkoilusäätä, vaikka muutama nopealiikkeinen ja hankalasti ajoitettava lumikuuroalue paineleekin Lapin yli pyhien aikana. Pohjoisessa päivälämpötilat ovat heikosti pakkasella, mikä lienee rinteessä ja laduilla viihtyvien kannalta mukava asia. Oulun eteläpuolisessa Suomessa päivälämpötila käy yleisesti nollassa tai vähän plussan puolella, mutta yöt ovat tuttuun tapaan reilusti kylmempiä.

Pitkäperjantai on aurinkoinen päivä, mutta lauantain aikana pilvisyys lisääntyy maan etelä- ja kaakkoisosassa. Lumisadealue näyttäisi viistävän läheltä kaakkoisrajaa, ja on mahdollista, että sateita ulottuu myös etelärannikolle. Sunnuntaiksi eli pääsiäispäiväksi sitten selkenee ainakin maan länsiosassa, kunnes sade- ja pilvialue nro 2 viistää jälleen kaakkoisrajaa maanantaina. Tämä jälkimmäinen sadealue saattaa jonkin verran sotkea toisen pääsiäispäivän paluuliikennettä, joten kannattaa tarkistaa tuoreet säätiedot ja tutkakuva ennen kotimatkalle lähtöä.

Hyvää pääsiäistä jälleen, arvon lukijat!

Sääkartat lakkasivat innostamasta ikuisine kylmine ilmamassoineen. Teenpä siis toisenlaisen säänennustuskokeen olettamatta mitään säähän oikeasti vaikuttavista asioista. Hyllyn kulmalla lojuu Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto. Olisikohan siellä sitä tietoa…? Tulee mieleen sarjakuvista tuttu ja vähän kansankielisempi versio: ”Onks’ tietoo?”. Vieläköhän nuorempi väki edes tietää, mistä silloin on kyse. Mutta takaisin tähän umpikylmään säähän. Otetaanpa nyt asiaan oikea vanhan kansan näkökulma. Mennään jopa kuunkiertoon perustuvaan kalenteriin asti, onhan se kuitenkin kansatiedettä ja ties mitä, tietoa entisistä ajoista.

Vilkunan mukaan koko kevään säästä on kansa ottanut vaarin maalis- eli marjankuun syntyessä. Siis ”sen taivaallisen kuun syntymähetkellä, jona on Marian päivä”. Tarkemmin Marian ilmestyspäivä, joka muistuttaa arkkienkeli Gabrielin ilmestymisestä Neitsyt Marialle ilmoittamaan Kristuksen tulevasta syntymästä. Kuinka ollakaan, tämä tapahtui täsmälleen yhdeksän kuukautta ennen joulua, ts. päivän vanhin paikka kalenterissa on 25.3. – Suomessa aina vuoteen 1954 asti. Kuitenkin niin, että jos päivä sattui pääsiäistä edeltävälle viikolle, kuten tänä vuonna olisi käymässä, sitä vietettiin palmusunnuntaita edeltävänä lauantaina – tänään!

Mutta se sään merkkipäivä ei siis ole itse Marian ilmestyspäivä, vaan sen kuun syntymä, jona tuo päivä on. Vilkaisu almanakkaan, ja siinä se on – tai oli: maanantaina 11.3. Vuotuinen ajantieto kertoo väitetyn, että jos marjankuu syntyy kylmällä pohjoistuulella eli ylhäisellä tuulella tai perjantaipäivänä, tulee kolme kylmää kevätkuuta ja pitkä hidas kevät. ”Kyll on pitkee kevättä, moni Ynnikki ynnähtää ennen kuin on kesässä”, on sanottu Joroisilla.

Äkkiä sääkartta-arkisto kehiin, miten se menikään… Juuri niin, juuri silloin ilmavirtaus aivan erityisesti kääntyi pohjoisenpuoleiseksi ja kylmää ilmaa riitti! Jos tuuli olisi kääntynyt edes kolmena seuraavana päivänä etelään eli alhaalle, niin sen olisi voitu katsoa parantavan uhkaavaa tilannetta. Mutta nyt siis sekä vanha kansa että nykyajan säämallit panevat hanttiin, joten uskottava se on. Kylmä jatkuu.

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Carlo_braccesco,_trittico_dell%27annunciazione.jpg

Kylvin viikonlopun kevättalven auringossa, vaikkakin osaksi hotellihuoneen ikkunan lasin takana. Aamuisin tunsin vilunväreitä vain ajatellessanikin, että pitäisi mennä ulos aamupakkaseen. Siitä sai esimakua jo öisin. Siis ei muuta kuin kääntämään kylkeä vielä aamiaisen jälkeen, ulkoiluun käyttökelpoinen päivänosa koittaisi vähän myöhemmin. Turussa lumityöt oli tehty paljon paremmin kuin Helsingissä, ja ainakin ydinkeskusta vaikutti lumettomalta ja kuivalta, kevättä jo odottavammalta. Viikonlopun aamuina kadut olivat auringonpaisteen kylläisyydestä huolimatta lähes tyhjiä, näki siis ikkunasta, ja vasta kun aurinko oli hitanut lämpötilat siedettäviksi, kaupunki herösi eloon. Näin siis myös lauantaina, vaikka kaupatkin olivat jo avanneet ovensa. Kevättalven pitkällistä tuntemusta siis.

Kotiintulo merkitsi muun askareen muassa tämän blogin kirjoittamista. Katse Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) uusimpiin laskelmiin suursäätilamme osalta merkitsi minulle täystyrmäystä yhdellä silmäyksellä. Hyytävän kylmää, sitten tuulisen viimakylmää, ja jopa vielä viikon päästä alkavalla viikolla 15…20 pakkasasteen öitä maan eteläosassa. Alkuviikon tapahtuma on itätuulen voimistuminen maan etelä- ja keskiosassa, pilvisyys siinä lisääntyilee myös. Yöt eivät ole yhtä kylmiä kuin vielä maanantaita edeltävä, mutta eivätpä sitten kohoa päivälämpötilatkaan viikonlopun malliin edes nollan luokkaan, puhumattakaan suojasta. Siis iltapäivisinkin on todennäköisesti pakkasta, ties vaikka kuinka pitkään vielä.

No, korkeapaine tässä onneksi hyppii Pohjois-Europassa, joten pyryvonkkia ei sentään olisi odotettavissa ja aurinko jaksanee enimmäkseen ainakin näyttäytyä. Sen säteily alkaa jo olla sillä tavalla voimakasta, että sää helposti näyttää kauniin kevättalviselta, vaikka pilviä vähän olisikin. Selkeinä alkuöinä kannattaa bongailla vaikka revontulia, juuri äsken niitä oli.