Suursäätila on edelleen kylmä

Auringon kanssa kannattaa tulla taas tutuksi vähävaloisen vuodenajan jälkeen. Kuva: Simon/Pixabay
Auringon kanssa kannattaa tulla taas tutuksi vähävaloisen vuodenajan jälkeen. Kuva: Simon/Pixabay

Kylvin viikonlopun kevättalven auringossa, vaikkakin osaksi hotellihuoneen ikkunan lasin takana. Aamuisin tunsin vilunväreitä vain ajatellessanikin, että pitäisi mennä ulos aamupakkaseen. Siitä sai esimakua jo öisin. Siis ei muuta kuin kääntämään kylkeä vielä aamiaisen jälkeen, ulkoiluun käyttökelpoinen päivänosa koittaisi vähän myöhemmin. Turussa lumityöt oli tehty paljon paremmin kuin Helsingissä, ja ainakin ydinkeskusta vaikutti lumettomalta ja kuivalta, kevättä jo odottavammalta. Viikonlopun aamuina kadut olivat auringonpaisteen kylläisyydestä huolimatta lähes tyhjiä, näki siis ikkunasta, ja vasta kun aurinko oli hitanut lämpötilat siedettäviksi, kaupunki herösi eloon. Näin siis myös lauantaina, vaikka kaupatkin olivat jo avanneet ovensa. Kevättalven pitkällistä tuntemusta siis.

Kotiintulo merkitsi muun askareen muassa tämän blogin kirjoittamista. Katse Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) uusimpiin laskelmiin suursäätilamme osalta merkitsi minulle täystyrmäystä yhdellä silmäyksellä. Hyytävän kylmää, sitten tuulisen viimakylmää, ja jopa vielä viikon päästä alkavalla viikolla 15…20 pakkasasteen öitä maan eteläosassa. Alkuviikon tapahtuma on itätuulen voimistuminen maan etelä- ja keskiosassa, pilvisyys siinä lisääntyilee myös. Yöt eivät ole yhtä kylmiä kuin vielä maanantaita edeltävä, mutta eivätpä sitten kohoa päivälämpötilatkaan viikonlopun malliin edes nollan luokkaan, puhumattakaan suojasta. Siis iltapäivisinkin on todennäköisesti pakkasta, ties vaikka kuinka pitkään vielä.

No, korkeapaine tässä onneksi hyppii Pohjois-Europassa, joten pyryvonkkia ei sentään olisi odotettavissa ja aurinko jaksanee enimmäkseen ainakin näyttäytyä. Sen säteily alkaa jo olla sillä tavalla voimakasta, että sää helposti näyttää kauniin kevättalviselta, vaikka pilviä vähän olisikin. Selkeinä alkuöinä kannattaa bongailla vaikka revontulia, juuri äsken niitä oli.

 

8 vastausta artikkeliin “Suursäätila on edelleen kylmä”

  1. Kiitos taas Juhalle hyvästä kirjoituksesta. Sen sijaan haluaisin kommentoida medioissa esiintyvää oudon säätilan vähättelyä. Milloin myönnetään, että tämä 10-15 astetta normaalia kylmempi maaliskuu on todella epänormaali? Ja luntakin on melkein metri Helsingissäkin, vaikka kohta ollaan jo huhtikuussa. Aina piiloudutaan johonkin tilastoon, johon on ilmeisesti laskettu jääkausi mukaan, ja todetaan, ”että onhan näitä kylmiä maaliskuita ollut ennenkin. Ei nyt joka vuosi, mutta…” Taitaa olla jääkausi tulossa.

    1. Näissä säätilastopuolen jutuissa on pohjana sellainen jo vanha käytäntö, että kulloinkin mitattuja lämpötiloja verrataan ns. ilmastoon eli yleisimmin 30 vuoden vastaavan ajan jaksolta kerättyihin saman paikkakunnan mittauksiin. Mittausaineisto on luokiteltu (ns. namias-luokat) valmiiksi erinimisiin lämpötilaluokkiin. Käsite ”normaali” /tavanomainen ei ole sama kuin esim. kaikkien saman päivän tai viikon mittausten keskiarvo, vaan ”normaali on tilastollisen jakauman luokka, johon mahtuu puolet (50 prosenttia) kaikista kolmestakymmenestä esim. maaliskuun 20:nnen päivän keskilämpötiloista, tai jos halutaan, vaikkapa vuorokauden alimmista lämpötiloista. Näin ”normaali” on aina lämpötila haarukka, ei yksi ja ainoa lämpötila. Tilastollisen jakauman muut luokat ovat vanhoilta nimiltään (kylmempään suuntaan mentäessä) normaalia kylmempi, paljon normaalia kylmempi. Harvinaisen kylmää on, kun tapauksia on ilmastossa enintään 2,5 prosenttia eli 2,5 kertaa sadassa vuodessa. Viime aikoina on mitä ilmeisemmin lanseerattu vielä ”poikkeuksellinen” -luokka. Normaali ja epänormaali eivät siis ole toistensa vastakohtia tässä mielessä, paitsi jos normaali on puolet tapauksista, niin epänormaalia on sitten se toinen puoli. Oikeastaan Suomessa on erityisen normaalia, että sään vaihtelut esim. eri vuosien välillä ovat suuria.

  2. Matti P:lle: Kulunut maaliskuu ei todellakaan ole ollut 10-15 astetta normaalia kylmempi. Puhutaan ehkä joistakin asteista. Lämpötiloja taidetaan nykyään verrata mittausjaksoon joka alkaa jostakin 1970-1980 luvulta, ei suinkaan jääkaudelta asti :)
    Ota myös huomioon että talvi ei kokonaisuutena ole ollut erityisen kylmä. Otetaan vielä tuosta lumensyvyydestä noin puolet pois, eli Helsinki Kaisaniemen lumensyvyys näyttää olevan tällä hetkellä 49 cm ;)

    1. Hieman kieli poskessahan minä tuon kommentin heitin, mutta on siinä totuuden siemen. Lunta on meillä POHJOIS-Helsingissä ainakin 80cm, ja eihän toki päivälämpötilat ole 10-15 astetta alemmat kuin normaalisti. Mutta jos koko vuorokauden lämpötiloja katsotaan, niin onhan tuollaiset 20 asteen yöpakkaset aika epätavallisia, ja siitä tuo 10-15 asteen ero normaaliin tulee. Olen jo vuosia pitänyt sääpäiväkirjaa, ja nyt on meneillään todella epätavallinen maaliskuu. Ja mitä tulee esim. tuohon v. 2006 maaliskuuhun, niin silloinhan talvi vasta alkoi maaliskuussa ja kesti tuon kolme viikkoa. Nyt sen sijaan ollaan kärvistelty jostain marraskuun lopulta asti talvikeleissä, eikä loppua näy. Edes päivisin ei aurinko sulata lumia katoilta tai kävelyteiltä, vaikka kohta on jo huhtikuu.

  3. Miesmuisti on lyhyt. Viimeksi vuosien 2005 ja 2006 maaliskuiden 3 ensimmäistä viikkoa ovat olleet suunnilleen yhtä kylmiä kuin tämä meneillään oleva maaliskuun ensimmäinen 3 viikon jakso. Jos viimeinenkin kolmannes maaliskuusta poikkeaa samassa mitassa kylmempään suuntaan kuin ensimmäiset noin 2/3 kuukaudesta, joudutaan kylmempää maaliskuuta hakemaan todennäköisesti 1960 – luvulta. Ainakin etelä- ja keski-Suomessa.

    Eli, vaikka kylmää on ollut ei tämä mitään ihmeellistä vielä ole ollut. Mutta jos tähän jatkoksi tulisi 2 – 3 astetta normaalia kylmempi huhtikuu, alkaisi se olla jo melko merkillistä. Katsotaan kauanko säätyyppi jatkaa tähän malliin jumittuneena.

    1. Hei,
      Toimessani kenttämestarina jääkentillä, seuraan erityisen tarkasti säätiloja ja sen muutoksia. Muistan hyvin nuo 2005 ja 2006 maaliskuun ensimmäiset edellä mainitut kolme viikkoa. Surullista silloin oli, ettei jäänteosta oikein täällä etelä-Suomessa tullut mitään. Nyt on tilanne toinen, jäämassaa on mukavasti kasvanut luonnonkentille, jolloin suojasäät, aurinko ja vesisadekaan ei päässyt maaliskuun alkupäivinä sotkemaan kentänhoitajien ja ennen kaikkea luisteluharrastajien pasmoja.
      Näinä maaliskuun viikkoina on ollut ilo työskennellä ja tarjota asiakkaille loistavia olosuhteita. Jotenkin poikkeuksellista on ollut myös, että aurinkokaan ei, huolimatta tähänvuodenaikaan kuuluvasta tehosta, ole pystynyt sulattamaan jäätä.
      Kysyisinkin asiantuntijoilta ”täällä” erityisesti Juha F:lta: mikä on aurinkon vaikutus jäänpintaan asteissa, kun jossain väitetään sen sulattavan jään pakkassäälläkin ja jäänpinnassa asteita +15?
      En ole kuumemittaria itse jäänpintaan tyrkännyt, mutta ???

  4. On ihmeellistä, etteivät meterologit kykene ennustamaan parempia säitä. Talven päivittely ja muu vouhottmainen näissä sääblogeissa ei auta yhtään. Olisi jo kaikkien aika tunnustaa, että täällä on liian kylmä eikä mitään ilmastonmuutoksia tarvita. Vielä kymmenen vuotta sitten ajettiin surutta hiilioksidia paljon päästävillä autoilla, minkä ansiosta talvet loppuivat ajoissa tai niiltä vältyttiin kokonaan. Nyt tämä ilmastonmuutoksen estäminen menee liian pitkälle.

  5. Suursäätila on kylmä ja Itämeren vedenpinta alhaalla. Hörppääkö Itämeri suolavettä, kun tuuli kääntyy lounaaseen ja ilma lämpenee?

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.