Onko sään ja pään välillä yhteys? Voiko polvella ennustaa säätä?

Julkaistu

Ellu kyseli kommenttiosastolla, onko väitteille, joiden mukaan matalapaine aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä tai väsymystä, jotain tieteellistä perustetta vai onko kyse vain kansanuskomuksista. Jäin miettimään tätä. Toinen klassinen esimerkki, joka nousi mieleen, ovat reumapotilaat, jotka tuntevat sateen lähestymisen kolotuksena tai jäykkyytenä nivelissä.

Ensireaktioni oli niputtaa sääperäiset terveysoireet kansanuskomuskategoriaan sammakkomiehen & kumppaneiden kanssa. Sitten mietin: ”miksi ei?” Sään vaihtuessa ilmakehän alaosassa tapahtuu muutoksia esimerkiksi lämpötilassa, ilmanpaineessa ja -kosteudessa, joten miksi niillä ei olisi vaikutusta ihmisiin, etenkin herkimpiin tai sairaisiin yksilöihin? Tajusin, etten oikeastaan tiedä vastausta entuudestaan – nukuin kai sillä yliopistoluennolla, jolla asia kerrottiin. Lähdin etsimään asiaa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita.

Tietenalaa, joka tutkii sään vaikutusta elolliseen, kutsutaan biometeorologiaksi. Kun artikkeleita sään yhteydestä edellä mainittuihin päänsärkyyn ja reumakipuihin ryhtyi kaivelemaan, niitä löytyi yllättävän paljon (vinkki: tieteellisiä artikkeleita voi hakea mm. Google Scholarin avulla). Blogikirjoituksen puitteissa en ehtinyt käydä läpi kuin muutamia, poimintoja tässä:

  • Bostonissa tutkittiin (Schulman ym. 1980) 75:ä toistuvasti päänsärystä kärsivää henkilöä ja särkyjen yhteyttä ilmanpaineeseen. Yhteyttä ei havaittu.
  • Wienin Medical Universityn tutkimuksessa (Zebenhölzer ym. 2010) tutkimusryhmä koostui 238 migreenipotilaasta. Tutkijat analysoivat 11 eri sääparametrin yhteyttä migreeniin. Tilastollisesti merkittäviä yhteyksiä mitattuihin sääparametreihin ei havaittu. Sen sijaan koehenkilöiden henkilökohtainen kokemus säästä (esimerkiksi liian kuuma tai liian kylmä) vaikutti migreenin esiintymiseen.
  • Migreenipotilaat olivat kohteena myös saksalaisessa tutkimuksessa (Hoffmann ym. 2010). Kokeessa havainnoitiin ilmanpaineen, lämpötilan ja ilmankosteuden vaikutusta 20 henkilön testiryhmään. Kuudella koehenkilöllä havaittiin merkittävä herkkyys: heillä kohtauksen näytti laukaisevan alhainen lämpötila ja korkea ilmankosteus.
  • Australiassa tutkittiin (Aikman 1997) lämpötilan, ilmankosteuden, ilmanpaineen, tuulen nopeuden ja sademäärän vaikutuksia 25 reumapotilaaseen. Lämpötilan laskulla ja kosteuden lisääntymisellä todettiin olevan yhteys nivelkipuihin ja -jäykkyyteen.
  • Norjalaisessa tutkimuksessa (Smedslund ym. 2009) havainnoitiin sään ja auringonpaisteen vaikutuksia 36 nivelreumapotilaaseen. Oli hyvin yksillöllistä, tunsivatko tutkittavat nivelkipua sään vaihdellessa. 14 potilasta ei ilmoittanut tuntevansa mitään ja loput 36 reagoivat vaihtelevasti erilaisiin muuttuviin tekijöihin säätilassa.

Pikakatsaus siis osoittaa, että päänsäryllä ei näytä olevan yhteyttä ainakaan ilmanpaineen vaihteluun. Loppujen lopuksi paineen vaihtelu onkin maan pinnalla aika pientä, esimerkiksi Suomessa liikutaan enimmäkseen haarukassa 950-1050 hPa. Sen sijaan sään vaikutuksesta reumakipuihin saattaa olla jonkinlaista tieteellistä näyttöä. Kannattaa kuitenkin vielä lukaista tämä Duodecimin artikkeli, joka kiteyttää hyvin sen, miksi tällaisia ilmiöitä on erittäin vaikea tutkia.

9 vastausta artikkeliin “Onko sään ja pään välillä yhteys? Voiko polvella ennustaa säätä?”

  1. Hei!
    Minäkin tunnen luisssani kylmän ja kostean vakken ole vielä edes mummoiässä…

    1. Reumasta en tiedä, mutta fibromyalgikko voi hyvinkin tarkasti tuntea lähestyvän ja päällä olevan matalapaineen luissaan. – On monen vuoden kokemus!

  2. Tunnen ihmisen joka on hyvin nuoresta iästä lähtien tuntenut kehossaan matalapaineen saapumisen, sateen alkamisajan, keston, voimakkuuden, ym. tunteja-jopa päiviä etukäteen.

    Yliopistosairaalan lääkärit eivät ole saaneet näitä kipuja ja paineen tuntemuksia päässä turtumaan millään lääkkeillä. Ne jatkuvat vuodesta toiseen, ja koko ystäväpiiri tietää luottaa hänen tuntemuksiinsa lähipäivien säästä.

    Koska ongelma on todellinen, ja särky hyvin henkilökohtainen, elämää hankaloittava asia, hän ei halua tieteen tutkimuskohteeksi. Mutta saan seurata hämmästyttäviä esimerkkejä hänen tarkkuudestaan. Eräänä päivänä hän kertoi että noin tunti sitten ilmanpaine lähti laskemaan. Tarkistin asian ilmatieteen mittausasemalta muutaman kilometrin päästä, ja todellakin loiva ilmanpaineen käyrä oli lähtenyt laskuun hänen ilmoittamaansa aikaan, ja laskenut peräti 1 hPa verran siihen hetkeen mennessä jolloin hän sanoi että nyt se on lähtenyt laskuun! Hän tunsi sen, ja kertoi kääntymisen ajankohdan oikein. Hänenkaltaisiaan täytyy olla enemmänkin, mutta eivät halua julkisuutta. Kun tieteen vanha ennakkoluulo saadaan poistettua, löytyy varmasti ihmisiä jotka ovat halukkaita jakamaan sää-reagointinsa.

    Loppujen lopuksi sää on melko lailla sähkömagneettinen ilmiö, mm. ilmasähköä on mitattu jo pitkään, elävissä soluissa on sähkömagneettinen kenttä (missä sähkö virtaa, siellä magnetismi) , ja tiede on jotain sellaista, jossa ei pitäisi suhtautua ennakkoluuloisesti, vaan uteliaan ihmettelevästi, kaikkeen mitä ei vielä tunneta ja ymmärretä.

  3. Vihdoinkin asiasta tulee jotain kokemuksia. Itse olen kärsinyt huomattavasti ilmanpaineen laskusta ja olo on ollut todella hankala. Sitten taas kun ilmanpaine nousee, olo on kevyt ja mieli iloinen. Isälläni oli aikoinaan jo samanlaisia oireita. Taitaa olla kyse jostakin fyysisestä periytyvästä ominaisuudesta. Asia on todella mielenkiintoinen.

  4. Aiheesta on yllättävän vähän informaatiota. Itse kuulun tähän porukkaan, johon ilmanpaineen lasku vaikuttaa merkittävästi. Ilmenee erittäin voimakkaana väsymyksenä. Vuosikausia ihmettelin, mistä johtuu. Pari vuotta sitten aloin yhdistämään ilmanpaineeseen. Jostain syystä vaikutus on merkittävämpi kesäisin. Samaan aikaan tuntuu paineen tunne silmien/otsan alueella. Liekö sattumaa? Valolla ei asiaan ole merkitystä, vaikka yleensä korkeapaineessa on aurinkoisempi keli. Vastaavia kokemuksia?

  5. Minuunkin ilmanpaineet ovat vaikuttaneet lapsesta asti. En ole muuten juuri koskaan väsynyt, mutta sateella kyllä sitten senkin edestä. Mummonikin tunsi kehossaan kun sade oli tulossa. Kyllä se meihin ihmisiin vaikuttaa… Ja totta, kesällä minullakin voimakkaammin. Tietenkin voi olla että ne jotka eivät ole herkkiä, eivät tunne/tiedosta asiaa. Ihmeen vähän kyllä asiasta puhutaan. Itse olen jakanut niin monien ihmisten kanssa samanlaisia kokemuksia, eikä luulisi tämän niin harvinaista olevan.

  6. Minulle paineen aleneminen ja matalapaine tuovat ihan kauhean olon huimausta pahoinvointia väsymystä…
    Oireita ilmenee yleensä kesäisin, varsinkin tämä kesä on ollut ihan kauhea, kauniit aurinkoiset kelit ovat olleet harvassa. Olisi mukava kuulla jos näitä ikäviä oireita voisi jotenkin helpottaa.

  7. Mulla migreenipotilaana tämä kesä on ollut yksi pahimmista. Nyt on jatkuvasti ollut kuuman kosteaa ja matalapaineet ja korkeapaineet tulleet ja menneet. Mulle pahinta on tämä tunne ,että ”ilmassa on sähköä” ja nyt hän on usein jyrisstykin eripuolilla suomea. Mulla riittää että itäsuomessa ukkostaa ja ite hämeessä asuvana migreeni on taattu, jos vain ukkosta on ilmassa jossain.
    Mun voi särkeä päätä parikin viikkoa putkeen ihan riippuen säästä. Pelkäsin jo jääväni lääkekoukkuun mutta se pelko taisi olla turha. Tuli sitten korkapaine ja välissä oli pari oikein aurinkoista päivää ja olo oli mitä mainioin. Kun taas vaihtui matalapaineeksi alkoi jatkuva jomotus ohimoissa ja lääkettä menee. Oloni helpottaa yleensä heti kun syksy tulee ja ilmat viilenevät. Tulis jo syksy prkl!

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.